Ukraina, isänmaallisine liikkeineen, näyttää ottaneen varsin merkittävän osan Stalinin murhista. Aivan Katyniin verrattava joukkoteloitus.
Ukraine
Lviv (Lwów): the massacres in this city began immediately after German attack, on June 22 and continued until June 28. The NKVD executed several thousand inmates in a number of provisional prisons. Among the common methods of extermination were shooting the prisoners in their cells, killing them with grenades thrown into the cells or starving them to death in the cellars. Some were simply bayoneted to death.[1] It is estimated that over 4000 people were murdered that way, while the number of survivors is estimated at ca. 270[7]. The slaughter was briefly terminated when local Ukrainian uprising forced the NKVD to retreat, but then it returned[14].
Lutsk (Łuck): After the prison was hit by German bombs, the Soviet authorities promised amnesty to all political prisoners, in order to prevent escapes. As they lined up outside they were machine-gunned by Soviet tanks. They were told: "Those still alive get up." Some 370 stood up and were forced to bury the dead, after which they were murdered as well. It is estimated that between 1,500 to 4,000 were killed.[1]
Berezhany (Brzeżany) near Ternopil (Tarnopol): between June 22 and July 1 the crew of the local NKVD prison has executed without a trial approximately 300 Polish citizens, among them a large number of Ukrainians[7].
Vinnitsa: over 9,000 executed[2].
Dubno: All the prisoners, including women and children, were executed in Dubno's three-story prison.[1]
Sambir (Sambor): 570 killed[15]
Simferopol: on October 31, the NKVD shot a number of people in the NKVD building and in the city prison. In Yalta, on November 4, the NKVD shot all the prisoners in the city prisons.[4]
http://en.wikipedia.org/wiki/NKVD_prisoner_massacres
Vastaavia tekoja tapahtui kaikkialla valloiutetuilla alueilla. Suomessa olisi tapahtunut aivan samanlaisia joukkoteloituksia vangituille isänmaallisille aineksille (Lapuanliike, IKL, Suojeluskunnat, Karjalaiset, upseerit, jne.), jos NL olisi saanut jalansijaa Suomessa.
Ukraine
Lviv (Lwów): the massacres in this city began immediately after German attack, on June 22 and continued until June 28. The NKVD executed several thousand inmates in a number of provisional prisons. Among the common methods of extermination were shooting the prisoners in their cells, killing them with grenades thrown into the cells or starving them to death in the cellars. Some were simply bayoneted to death.[1] It is estimated that over 4000 people were murdered that way, while the number of survivors is estimated at ca. 270[7]. The slaughter was briefly terminated when local Ukrainian uprising forced the NKVD to retreat, but then it returned[14].
Lutsk (Łuck): After the prison was hit by German bombs, the Soviet authorities promised amnesty to all political prisoners, in order to prevent escapes. As they lined up outside they were machine-gunned by Soviet tanks. They were told: "Those still alive get up." Some 370 stood up and were forced to bury the dead, after which they were murdered as well. It is estimated that between 1,500 to 4,000 were killed.[1]
Berezhany (Brzeżany) near Ternopil (Tarnopol): between June 22 and July 1 the crew of the local NKVD prison has executed without a trial approximately 300 Polish citizens, among them a large number of Ukrainians[7].
Vinnitsa: over 9,000 executed[2].
Dubno: All the prisoners, including women and children, were executed in Dubno's three-story prison.[1]
Sambir (Sambor): 570 killed[15]
Simferopol: on October 31, the NKVD shot a number of people in the NKVD building and in the city prison. In Yalta, on November 4, the NKVD shot all the prisoners in the city prisons.[4]
http://en.wikipedia.org/wiki/NKVD_prisoner_massacres
Vastaavia tekoja tapahtui kaikkialla valloiutetuilla alueilla. Suomessa olisi tapahtunut aivan samanlaisia joukkoteloituksia vangituille isänmaallisille aineksille (Lapuanliike, IKL, Suojeluskunnat, Karjalaiset, upseerit, jne.), jos NL olisi saanut jalansijaa Suomessa.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Ei ole epäilystäkään siitä että juuri näin olisi sotilaallisen voiton jälkeen toimittu. Sodan jälkeen Stalinin perintöprinssi Zhdanov tuli Suomeen järjestelemään neuvostokaappausta, mutta asekätkentä ja muut asiat pistivät kuviot uusiksi. Zhdanovhan oli hoidellut samanlaiset kuviot kuntoon jo Puolassa, Baltiassa ja monessa muussa maassa. Oli Suomen vuoro, mutta heppu epäonnistui. Liekö siksi kuollutkin varsin pian?
Itä-Karjalassa valloitettuaan alueet. Pisti porukat eri kategorioihin ja telkesi keskitysleirin kaltaisiin olosuhteisiin. Kuolleitten tarkkaa lukumäärää me ei vieläkään tiedetä, mutta te näköjään tiedätte tarkkaan Stalinin murhauttamat henkilöt. Oma napa on niin puhdas ettei niitä ongelmia nää ollenkaan. Kyllä historian kirjoitus on mennyt niin vitulleen tässä maassa, ettei sille voi antaa arvosaanaa lainkaan.
http://www.tappis.0catch.com/konclager_button.jpg
hyvin nälkiintyneitä?
Elokuussa 1940 Virosta tuli falskin naamiointioperaation avulla yksi neuvostotasavalloista. Presidentti Konstantin Päts vangittiin. Hän menehtyi myöhemmin mielisairaalassa Venäjällä. Toisinajattelijoiden sulkeminen mielisairaaloihin oli NL:n loppuun saakka eräs yleisimmistä sananvapauden rajoittamiseen liittyvistä käytännön toimista - pakkotyöllä tapahtuneen - orjuuttamisen ja nöyryyttämisen kautta - murhaamisen lisäksi.
Voisit vaikka aluksi esittää todisteita vastaavista suomalaisten teoista, eli vihollisen lähestyessä omien vangittujen kansalaisten järjestelmällinen murhaaminen evakuoinnin sijasta. Ei taida löytyä?
Punikeilla on myös vaikeuksia niellä miehitetyn Itä-Karjalan lapsikuolleisuuden romahtamista 1942 - 1944 Neuvostoliiton lohduttomista kehitysmaalukemista muun Suomen tasolle.
Talvi 1941 - 1942 oli kyllä järkyttävä logistinen munaus ja tragedia, jonka ainoana laihana lohtuna on, että suomalaiset hallintoviranomaiset eivät tehneet sitä ilkeyttään, vaan taitamattomuuttaan ja välinpitämättömyyttään. Muistetaanhan, että ko. talvena kuoli suomalaisissa mielisairaaloissa potilaita nälkään. Logistiikka ei koskaan ole ollut suomalaisten vahvoja puolia, ei rauhassa eikä etenkään sodassa.
tekemiset on tutkittu moneen kertaan.Samaa ei voi sanoa nL.n tominnoista. Mihin kuoli esimerkiksi noin 5 miljoonaa ihmistä sotatoimialueen ulkopuolella?
noin toimita??
suomessa valkoiset tekivät niin, irakissa tehtiin niin, joka puolella on tehty niin.
Arkistolaitoksen, Puolustusvoimien ja Tilastokeskuksen lähteitä käyttämällä voidaan havaita seuraavaa suomalaisten kuolleisuudesta vuosina 1936-1945:
1936: 49124 kuollutta
1937: 46466 kuollutta
1938: 46930 kuollutta
1939: 52614 kuollutta; näistä 5678 sotatapahtumien vuoksi, normaalikuolemia 46936
1940: 71846 kuollutta; näistä 21038 sodassa, normaalikuolemia 50808
1941: 73334 kuollutta; näistä 27018 sodassa, normaalikuolemia 46316
1942: 56141 kuollutta; sodassa 9720, normaalikuolemia 46421
1943: 49634 kuollutta; sodassa 6183, normaalikuolemia 43451
1944: 70570 kuollutta; sodassa 22806, normaalikuolemia 47764
1945: 49406 kuollutta; sodassa 1002, normaalikuolemia 48044
Eipä näytä olevan minkäänlaista piikkiä tuossa kuolleisuudessa vuosina 1941-42, kun verrataan muihin vuosiin. Minkä helvetin takia muutamaa kymmentä tuhatta vankia ei sitten muka voitu ruokkia kunnolla, kun jopa 3.5 miljoonainen kansa selvisi "nälänhädästä" ilman menetyksiä??
Kirjoitinko minä nälänhädästä? Nähdäkseni kirjoitin logistiikan katastrofaalisesta tilasta, joka johti pahimmillaan siihen, että avuttomia ja heitteillejätettyjä kuoli nälkään. Keskitysleiri- ja sotavangit sekä esim. (HUOM! suomalaiset) mielisairaalapotilaat olivat pahnanpohjimmaisia ja monet kuolivat nälkään.