Aivot, mieli ja sielu

Jos sielu irtoaa ruumiista, niin onko sen mieli enää sama kuin sen ihmisen, jossa se oli?

Jos ei, niin sielu voi yhtä hyvin olla pelkkä abstrakti symboli. Selittelemällä Raamatun kuvaukset lähes joka tilanteessa vertauskuviksi jää kristinuskokin pelkäksi vertauskuvaksi. Ehkäpä Jeesuksen ylösnousemus ja Jumala ovatkin vain pelkkiä vertauskuvia, koska Raamatusta muutenkin niin suuri osa on vain vertauskuvaa.

"Sielu ymmärretään usein mieleksi, mutta näiden välille yhtäsuuruusmerkkien vetäminen on vain ateistisesti perusteltua."

Ei sielua perustella ateistisesti mitenkään.

ertert kirjoitti:

Jos sielu irtoaa ruumiista, niin onko sen mieli enää sama kuin sen ihmisen, jossa se oli?

Jos ei, niin sielu voi yhtä hyvin olla pelkkä abstrakti symboli. Selittelemällä Raamatun kuvaukset lähes joka tilanteessa vertauskuviksi jää kristinuskokin pelkäksi vertauskuvaksi. Ehkäpä Jeesuksen ylösnousemus ja Jumala ovatkin vain pelkkiä vertauskuvia, koska Raamatusta muutenkin niin suuri osa on vain vertauskuvaa.

"Sielu ymmärretään usein mieleksi, mutta näiden välille yhtäsuuruusmerkkien vetäminen on vain ateistisesti perusteltua."

Ei sielua perustella ateistisesti mitenkään.

Lue lisää

>>Jos sielu irtoaa ruumiista, niin onko sen mieli enää sama kuin sen ihmisen, jossa se oli?>>

Hyvä kysymys. Tämän kaltaisista asioista puhutaan ihan liian vähän, vaikka tiedon tarvetta selvästi monilla olisi. Asia on melko monimutkainen, koska ihminen on moniulotteinen olento. Itse näen asian suunnilleen seuraavasti:

Kehosta irrallaan oleva tajunta on oleellisilta osin aivan sama ihminen - ja aistitkin toimivat siinä tilassa. Sielun lisäksi ihmisellä kerrotaan olevan myös ylisielu, jonka yksi heijastuma - tai sirpale - sielu on. Muut heijastumat ovat saman sieluperheen muita jäseniä. Sielun lisäksi ihmisessä on Henki, joka on sielusta erillinen olento kunnes sieluunsa yhdistynyt ihminen samaistuu Henkeensä (Jumalaan). Monet ihmiset eivät ole yhdistyneet sieluunsakaan vaan ovat täysin egonsa vallassa.

>>Jos ei, niin sielu voi yhtä hyvin olla pelkkä abstrakti symboli. Selittelemällä Raamatun kuvaukset lähes joka tilanteessa vertauskuviksi jää kristinuskokin pelkäksi vertauskuvaksi. Ehkäpä Jeesuksen ylösnousemus ja Jumala ovatkin vain pelkkiä vertauskuvia, koska Raamatusta muutenkin niin suuri osa on vain vertauskuvaa>>

Sielu ei ole lainkaan abstrakti asia, mutta asia on monimutkaisempi kuin usein ehkä ajatellaankaan.
Kristinuskossa todellakin puhutaan jostain syystä vain ruumiin ylösnousemuksesta, kun pitäisi puhua sielun ylösnousemuksesta.

>>"Sielu ymmärretään usein mieleksi, mutta näiden välille yhtäsuuruusmerkkien vetäminen on vain ateistisesti perusteltua.">>

Mieli kuuluu ihmisen alempaan persoonallisuuteen ja sielu ja Henki ylempiin persoonallisuuden olemuspuoliin. Henki todellakin on se Jumala johon saadaan yhteys kun Jumalaan (= Pyhään Henkeen) saadaan yhteys - ja joskus voi olla kyse myös enkeleistä tai muista Taivaallisista olennoista.

...ajatuksia kirjoitti:

>>Jos sielu irtoaa ruumiista, niin onko sen mieli enää sama kuin sen ihmisen, jossa se oli?>>

Hyvä kysymys. Tämän kaltaisista asioista puhutaan ihan liian vähän, vaikka tiedon tarvetta selvästi monilla olisi. Asia on melko monimutkainen, koska ihminen on moniulotteinen olento. Itse näen asian suunnilleen seuraavasti:

Kehosta irrallaan oleva tajunta on oleellisilta osin aivan sama ihminen - ja aistitkin toimivat siinä tilassa. Sielun lisäksi ihmisellä kerrotaan olevan myös ylisielu, jonka yksi heijastuma - tai sirpale - sielu on. Muut heijastumat ovat saman sieluperheen muita jäseniä. Sielun lisäksi ihmisessä on Henki, joka on sielusta erillinen olento kunnes sieluunsa yhdistynyt ihminen samaistuu Henkeensä (Jumalaan). Monet ihmiset eivät ole yhdistyneet sieluunsakaan vaan ovat täysin egonsa vallassa.

>>Jos ei, niin sielu voi yhtä hyvin olla pelkkä abstrakti symboli. Selittelemällä Raamatun kuvaukset lähes joka tilanteessa vertauskuviksi jää kristinuskokin pelkäksi vertauskuvaksi. Ehkäpä Jeesuksen ylösnousemus ja Jumala ovatkin vain pelkkiä vertauskuvia, koska Raamatusta muutenkin niin suuri osa on vain vertauskuvaa>>

Sielu ei ole lainkaan abstrakti asia, mutta asia on monimutkaisempi kuin usein ehkä ajatellaankaan.
Kristinuskossa todellakin puhutaan jostain syystä vain ruumiin ylösnousemuksesta, kun pitäisi puhua sielun ylösnousemuksesta.

>>"Sielu ymmärretään usein mieleksi, mutta näiden välille yhtäsuuruusmerkkien vetäminen on vain ateistisesti perusteltua.">>

Mieli kuuluu ihmisen alempaan persoonallisuuteen ja sielu ja Henki ylempiin persoonallisuuden olemuspuoliin. Henki todellakin on se Jumala johon saadaan yhteys kun Jumalaan (= Pyhään Henkeen) saadaan yhteys - ja joskus voi olla kyse myös enkeleistä tai muista Taivaallisista olennoista.

Lue lisää

>>Kristinuskossa todellakin puhutaan jostain syystä vain ruumiin ylösnousemuksesta, kun pitäisi puhua sielun ylösnousemuksesta.>>

Tai, ainakin minulle on jäänyt asiasta tällainen kuva. Pitäneekö paikkansa?

...ajatuksia kirjoitti:

>>Jos sielu irtoaa ruumiista, niin onko sen mieli enää sama kuin sen ihmisen, jossa se oli?>>

Hyvä kysymys. Tämän kaltaisista asioista puhutaan ihan liian vähän, vaikka tiedon tarvetta selvästi monilla olisi. Asia on melko monimutkainen, koska ihminen on moniulotteinen olento. Itse näen asian suunnilleen seuraavasti:

Kehosta irrallaan oleva tajunta on oleellisilta osin aivan sama ihminen - ja aistitkin toimivat siinä tilassa. Sielun lisäksi ihmisellä kerrotaan olevan myös ylisielu, jonka yksi heijastuma - tai sirpale - sielu on. Muut heijastumat ovat saman sieluperheen muita jäseniä. Sielun lisäksi ihmisessä on Henki, joka on sielusta erillinen olento kunnes sieluunsa yhdistynyt ihminen samaistuu Henkeensä (Jumalaan). Monet ihmiset eivät ole yhdistyneet sieluunsakaan vaan ovat täysin egonsa vallassa.

>>Jos ei, niin sielu voi yhtä hyvin olla pelkkä abstrakti symboli. Selittelemällä Raamatun kuvaukset lähes joka tilanteessa vertauskuviksi jää kristinuskokin pelkäksi vertauskuvaksi. Ehkäpä Jeesuksen ylösnousemus ja Jumala ovatkin vain pelkkiä vertauskuvia, koska Raamatusta muutenkin niin suuri osa on vain vertauskuvaa>>

Sielu ei ole lainkaan abstrakti asia, mutta asia on monimutkaisempi kuin usein ehkä ajatellaankaan.
Kristinuskossa todellakin puhutaan jostain syystä vain ruumiin ylösnousemuksesta, kun pitäisi puhua sielun ylösnousemuksesta.

>>"Sielu ymmärretään usein mieleksi, mutta näiden välille yhtäsuuruusmerkkien vetäminen on vain ateistisesti perusteltua.">>

Mieli kuuluu ihmisen alempaan persoonallisuuteen ja sielu ja Henki ylempiin persoonallisuuden olemuspuoliin. Henki todellakin on se Jumala johon saadaan yhteys kun Jumalaan (= Pyhään Henkeen) saadaan yhteys - ja joskus voi olla kyse myös enkeleistä tai muista Taivaallisista olennoista.

Lue lisää

...sielusta löytyi:

http://74.125.77.132/search?q=cache:z1ZsKcfGI7gJ:www.elamanreppu.net/posti/1_salaisuus.pdf ylisielu&cd=3&hl=fi&ct=clnk&gl=fi

...tietoa kirjoitti:

...sielusta löytyi:

http://74.125.77.132/search?q=cache:z1ZsKcfGI7gJ:www.elamanreppu.net/posti/1_salaisuus.pdf ylisielu&cd=3&hl=fi&ct=clnk&gl=fi

Lue lisää

löytyi vain järjetönä hihhulihuuhaata vailla ainoatakaan todistetta tai perustetta tai faktaa tai luotettavaa lähdettä tai mitään konkreettista.

Et ilmeisesti ymmärrä mitä normaalikielessä tarkoitetaan sanalla Tieto?

Taikauskoisilla mielipiteillä ei ole mitään tekemistä tiedon kanssa.

...ajatuksia kirjoitti:

>>Jos sielu irtoaa ruumiista, niin onko sen mieli enää sama kuin sen ihmisen, jossa se oli?>>

Hyvä kysymys. Tämän kaltaisista asioista puhutaan ihan liian vähän, vaikka tiedon tarvetta selvästi monilla olisi. Asia on melko monimutkainen, koska ihminen on moniulotteinen olento. Itse näen asian suunnilleen seuraavasti:

Kehosta irrallaan oleva tajunta on oleellisilta osin aivan sama ihminen - ja aistitkin toimivat siinä tilassa. Sielun lisäksi ihmisellä kerrotaan olevan myös ylisielu, jonka yksi heijastuma - tai sirpale - sielu on. Muut heijastumat ovat saman sieluperheen muita jäseniä. Sielun lisäksi ihmisessä on Henki, joka on sielusta erillinen olento kunnes sieluunsa yhdistynyt ihminen samaistuu Henkeensä (Jumalaan). Monet ihmiset eivät ole yhdistyneet sieluunsakaan vaan ovat täysin egonsa vallassa.

>>Jos ei, niin sielu voi yhtä hyvin olla pelkkä abstrakti symboli. Selittelemällä Raamatun kuvaukset lähes joka tilanteessa vertauskuviksi jää kristinuskokin pelkäksi vertauskuvaksi. Ehkäpä Jeesuksen ylösnousemus ja Jumala ovatkin vain pelkkiä vertauskuvia, koska Raamatusta muutenkin niin suuri osa on vain vertauskuvaa>>

Sielu ei ole lainkaan abstrakti asia, mutta asia on monimutkaisempi kuin usein ehkä ajatellaankaan.
Kristinuskossa todellakin puhutaan jostain syystä vain ruumiin ylösnousemuksesta, kun pitäisi puhua sielun ylösnousemuksesta.

>>"Sielu ymmärretään usein mieleksi, mutta näiden välille yhtäsuuruusmerkkien vetäminen on vain ateistisesti perusteltua.">>

Mieli kuuluu ihmisen alempaan persoonallisuuteen ja sielu ja Henki ylempiin persoonallisuuden olemuspuoliin. Henki todellakin on se Jumala johon saadaan yhteys kun Jumalaan (= Pyhään Henkeen) saadaan yhteys - ja joskus voi olla kyse myös enkeleistä tai muista Taivaallisista olennoista.

Lue lisää

>>Mieli kuuluu ihmisen alempaan persoonallisuuteen ja sielu ja Henki ylempiin persoonallisuuden olemuspuoliin. Henki todellakin on se Jumala johon saadaan yhteys kun Jumalaan (= Pyhään Henkeen) saadaan yhteys - ja joskus voi olla kyse myös enkeleistä tai muista Taivaallisista olennoista.

ertert kirjoitti:

Jos sielu irtoaa ruumiista, niin onko sen mieli enää sama kuin sen ihmisen, jossa se oli?

Jos ei, niin sielu voi yhtä hyvin olla pelkkä abstrakti symboli. Selittelemällä Raamatun kuvaukset lähes joka tilanteessa vertauskuviksi jää kristinuskokin pelkäksi vertauskuvaksi. Ehkäpä Jeesuksen ylösnousemus ja Jumala ovatkin vain pelkkiä vertauskuvia, koska Raamatusta muutenkin niin suuri osa on vain vertauskuvaa.

"Sielu ymmärretään usein mieleksi, mutta näiden välille yhtäsuuruusmerkkien vetäminen on vain ateistisesti perusteltua."

Ei sielua perustella ateistisesti mitenkään.

Lue lisää

re: ei sielua perustella ateistisesti mitenkään.

Olen tästä eri mieltä sillä perusteella, että länsimaalainen ateisti on niin aivopesty krisselismillä, että hän automaattisesti ajattelee ateismia kristinuskon käsitteiden vastakohtana.

Entäpä jos x onkin jotain mitä ei määritellä jumalauskon raameissa. Tästä johtuen jotkut kutsuvat "sielua" "tietoisuudeksi" irroittaaksen asian jumalausko-ohjelmoinnista.

---

Jotain voi olla olemassa, siitäkin huolimatta että jumalaa ei ole olemassa.

Se että on mielestään ateisti, sillä perusteella että ei usko jumalan olemassaoloon, ei välttämättä poista krisselististä ohjelmointia.

On olemassa enemmänkin kuin vastakohta-asettelu ja numero kaksi.

ertert kirjoitti:

Jos sielu irtoaa ruumiista, niin onko sen mieli enää sama kuin sen ihmisen, jossa se oli?

Jos ei, niin sielu voi yhtä hyvin olla pelkkä abstrakti symboli. Selittelemällä Raamatun kuvaukset lähes joka tilanteessa vertauskuviksi jää kristinuskokin pelkäksi vertauskuvaksi. Ehkäpä Jeesuksen ylösnousemus ja Jumala ovatkin vain pelkkiä vertauskuvia, koska Raamatusta muutenkin niin suuri osa on vain vertauskuvaa.

"Sielu ymmärretään usein mieleksi, mutta näiden välille yhtäsuuruusmerkkien vetäminen on vain ateistisesti perusteltua."

Ei sielua perustella ateistisesti mitenkään.

Lue lisää

Inhimillisen elämän mukainen todellisuuskäsitys muuttuu sikäli kuin aistien tilalle tulee yliaistillisia kokemuksia. Uskonkäsitysten perusteella on mahdotonta sanoa missä määrin ihmisen mieli muuttuu suuntaan tai toiseen.

Väitit ettei sielua perustella ateistisesti mitenkään, mutta eikös tuo ole hieman harhaanjohtavasti ajateltu? Puhutaanhan sitä esim. sielutieteistä ilman oman vakaumuksen esilletuomista. Sielunhoito puolestaan ymmärretään hengelliseksi käsitteeksi. Sellainenkin joka mihinkään hengelliseen ei usko ymmärtää miten toiset pitävät sitä totena.

Olet miettinyt ylösnousemuksen olevan pelkkä vertauskuva. Kertoisitko ajatuksistasi lisää?

kristinuskossa kirjoitti:

>>Kristinuskossa todellakin puhutaan jostain syystä vain ruumiin ylösnousemuksesta, kun pitäisi puhua sielun ylösnousemuksesta.>>

Tai, ainakin minulle on jäänyt asiasta tällainen kuva. Pitäneekö paikkansa?

Lue lisää

Tarkistin asian ja kyllä se noin näyttää olevan.

Lainaus:
"Mitä Raamattu opettaa ruumiin ylösnousemisesta?

Raamattu opettaa, että viimeisenä päivänä Jumala herättää minut ja kaikki kuolleet. Hän tekee silloin tämän saman ruumiin, jossa olemme eläneet ja kuolleet, jälleen eläväksi.

Joh. 5:28-29: Hetki tulee, jolloin kaikki, jotka haudoissa ovat, kuulevat hänen äänensä ja tulevat esiin, ne, jotka ovat tehneet hyvää, elämän ylösnousemukseen, mutta ne, jotka ovat tehneet pahaa, tuomion ylösnousemukseen."
http://www.luterilainen.com/index.php?option=com_content&task=view&id=404&Itemid=101

Ajatus ja uskomus ruumiin ylösnousemuksesta on kuitenkin luonnonlakien ja järjenkin vastainen. Tiedetään kyllä aivan yleisesti, että ihmisessä kuoleman jälkeen eloon jäävä osa on sielu. Miksi totuus tästä asiasta ei siis ole osa nykyaikaista kristinuskoa? Vastaus saattaa ehkä olla se, että kun totuus halutaan peittää, niin silloin paras keino on sekoittaa fakta ja fiktio. Uskonnolliset totuudetkin jäävät sillä tavoin usein valheiden varjoon.

ylösnousemuksesta kirjoitti:

Tarkistin asian ja kyllä se noin näyttää olevan.

Lainaus:
"Mitä Raamattu opettaa ruumiin ylösnousemisesta?

Raamattu opettaa, että viimeisenä päivänä Jumala herättää minut ja kaikki kuolleet. Hän tekee silloin tämän saman ruumiin, jossa olemme eläneet ja kuolleet, jälleen eläväksi.

Joh. 5:28-29: Hetki tulee, jolloin kaikki, jotka haudoissa ovat, kuulevat hänen äänensä ja tulevat esiin, ne, jotka ovat tehneet hyvää, elämän ylösnousemukseen, mutta ne, jotka ovat tehneet pahaa, tuomion ylösnousemukseen."
http://www.luterilainen.com/index.php?option=com_content&task=view&id=404&Itemid=101

Ajatus ja uskomus ruumiin ylösnousemuksesta on kuitenkin luonnonlakien ja järjenkin vastainen. Tiedetään kyllä aivan yleisesti, että ihmisessä kuoleman jälkeen eloon jäävä osa on sielu. Miksi totuus tästä asiasta ei siis ole osa nykyaikaista kristinuskoa? Vastaus saattaa ehkä olla se, että kun totuus halutaan peittää, niin silloin paras keino on sekoittaa fakta ja fiktio. Uskonnolliset totuudetkin jäävät sillä tavoin usein valheiden varjoon.

Lue lisää

Mitähän kirkko siihen mahtaa tuumata kun hävittää ne ruumiit haudoista n.20 vuoden jälkeen ja laittaa uuden tilalle?

Eikös se ole sitten vähän haaste Jumalalle löytää nämä maatuneet ja hävitetyt ruumiit???

ylösnousemuksesta kirjoitti:

Tarkistin asian ja kyllä se noin näyttää olevan.

Lainaus:
"Mitä Raamattu opettaa ruumiin ylösnousemisesta?

Raamattu opettaa, että viimeisenä päivänä Jumala herättää minut ja kaikki kuolleet. Hän tekee silloin tämän saman ruumiin, jossa olemme eläneet ja kuolleet, jälleen eläväksi.

Joh. 5:28-29: Hetki tulee, jolloin kaikki, jotka haudoissa ovat, kuulevat hänen äänensä ja tulevat esiin, ne, jotka ovat tehneet hyvää, elämän ylösnousemukseen, mutta ne, jotka ovat tehneet pahaa, tuomion ylösnousemukseen."
http://www.luterilainen.com/index.php?option=com_content&task=view&id=404&Itemid=101

Ajatus ja uskomus ruumiin ylösnousemuksesta on kuitenkin luonnonlakien ja järjenkin vastainen. Tiedetään kyllä aivan yleisesti, että ihmisessä kuoleman jälkeen eloon jäävä osa on sielu. Miksi totuus tästä asiasta ei siis ole osa nykyaikaista kristinuskoa? Vastaus saattaa ehkä olla se, että kun totuus halutaan peittää, niin silloin paras keino on sekoittaa fakta ja fiktio. Uskonnolliset totuudetkin jäävät sillä tavoin usein valheiden varjoon.

Lue lisää

Näyttää siltä, että suuret uskonnot sisältävät osatotuuden, mutta eivät kerro läheskään kaikkea - ja vääristelevätkin joitakin asioita. Jos ehdottoman totuuden haluaa löytää, niin sen joutuu yleensä kokoamaan eri lähteistä ja aineksista. Esimerkiksi buddhalaisuutta ja kristinuskoa vertailemalla voi havaita, että kristinuskossa ei painoteta ihmisen henkisyyttä - ja henkisyyttä kaiken olemassaolevan perustana. Myöskään ihmisen omaa vastuuta ja itsetutkiskelua ei kristinuskossa painoteta. Sen sijaan kristitty on kaikessa Jumalan armoilla, eikä tämän pidä uskoa ja luottaa liikaa omaan itseensä. Pelastuksenkin kristitty voi saavuttaa vain uskon avulla. Järjenmukaisempaa olisi ajatella ja uskoa siihen, että riippumatta siitä mihin ideologiaan ihminen uskoo, niin sielua kohtaa tekojen ja karman lain mukaiset seuraukset. Ihmisen sielulla täytyy olla siten korkeammat Taivaalliset valvojansa ja siksi onkin outoa, että buddhalaisuutta joskus pidetään ateistisena filosofiana.

...ajatuksia kirjoitti:

>>Jos sielu irtoaa ruumiista, niin onko sen mieli enää sama kuin sen ihmisen, jossa se oli?>>

Hyvä kysymys. Tämän kaltaisista asioista puhutaan ihan liian vähän, vaikka tiedon tarvetta selvästi monilla olisi. Asia on melko monimutkainen, koska ihminen on moniulotteinen olento. Itse näen asian suunnilleen seuraavasti:

Kehosta irrallaan oleva tajunta on oleellisilta osin aivan sama ihminen - ja aistitkin toimivat siinä tilassa. Sielun lisäksi ihmisellä kerrotaan olevan myös ylisielu, jonka yksi heijastuma - tai sirpale - sielu on. Muut heijastumat ovat saman sieluperheen muita jäseniä. Sielun lisäksi ihmisessä on Henki, joka on sielusta erillinen olento kunnes sieluunsa yhdistynyt ihminen samaistuu Henkeensä (Jumalaan). Monet ihmiset eivät ole yhdistyneet sieluunsakaan vaan ovat täysin egonsa vallassa.

>>Jos ei, niin sielu voi yhtä hyvin olla pelkkä abstrakti symboli. Selittelemällä Raamatun kuvaukset lähes joka tilanteessa vertauskuviksi jää kristinuskokin pelkäksi vertauskuvaksi. Ehkäpä Jeesuksen ylösnousemus ja Jumala ovatkin vain pelkkiä vertauskuvia, koska Raamatusta muutenkin niin suuri osa on vain vertauskuvaa>>

Sielu ei ole lainkaan abstrakti asia, mutta asia on monimutkaisempi kuin usein ehkä ajatellaankaan.
Kristinuskossa todellakin puhutaan jostain syystä vain ruumiin ylösnousemuksesta, kun pitäisi puhua sielun ylösnousemuksesta.

>>"Sielu ymmärretään usein mieleksi, mutta näiden välille yhtäsuuruusmerkkien vetäminen on vain ateistisesti perusteltua.">>

Mieli kuuluu ihmisen alempaan persoonallisuuteen ja sielu ja Henki ylempiin persoonallisuuden olemuspuoliin. Henki todellakin on se Jumala johon saadaan yhteys kun Jumalaan (= Pyhään Henkeen) saadaan yhteys - ja joskus voi olla kyse myös enkeleistä tai muista Taivaallisista olennoista.

Lue lisää

"Kehosta irrallaan oleva tajunta on oleellisilta osin aivan sama ihminen - ja aistitkin toimivat siinä tilassa."

Mielenkiintoista tässä on se, että kun ihmiselle tulee aivovamma, hänen mielensä voi muuttua paljonkin. Jos fyysinen muutos vaikuttaa tajuntaan, niin ei ole mitään syytä olettaa, että tajunta olisi kehosta irrallaan.

sielukas kirjoitti:

Inhimillisen elämän mukainen todellisuuskäsitys muuttuu sikäli kuin aistien tilalle tulee yliaistillisia kokemuksia. Uskonkäsitysten perusteella on mahdotonta sanoa missä määrin ihmisen mieli muuttuu suuntaan tai toiseen.

Väitit ettei sielua perustella ateistisesti mitenkään, mutta eikös tuo ole hieman harhaanjohtavasti ajateltu? Puhutaanhan sitä esim. sielutieteistä ilman oman vakaumuksen esilletuomista. Sielunhoito puolestaan ymmärretään hengelliseksi käsitteeksi. Sellainenkin joka mihinkään hengelliseen ei usko ymmärtää miten toiset pitävät sitä totena.

Olet miettinyt ylösnousemuksen olevan pelkkä vertauskuva. Kertoisitko ajatuksistasi lisää?

Lue lisää

"Inhimillisen elämän mukainen todellisuuskäsitys muuttuu sikäli kuin aistien tilalle tulee yliaistillisia kokemuksia. "

Ja tämä on yhteydessä niihin fyysisiin tapahtumiin, jotka aivoissa tapahtuvat. Katsohan vaikkapa tuon dokkarin viimeinen tapaus. Siinä mies, jolla on erään aivojen alueen epilepsia. Tuon miehen yliaistilliset kokemukset ovat niin voimakkaita, että hän tunsi jopa olevansa jumala.

"Väitit ettei sielua perustella ateistisesti mitenkään, mutta eikös tuo ole hieman harhaanjohtavasti ajateltu?"

Ei. Kyllähän sielu on uskovaisten luoma käsite, jonka he myös määrittelevät. Sitä määritelmää ateistit voivat käsitellä.

"Olet miettinyt ylösnousemuksen olevan pelkkä vertauskuva. Kertoisitko ajatuksistasi lisää?"

Se ei ole minun keksimäni juttu vaan joidenkin (liberaali)kristittyjen ja joidenkin ei-kristittyjen.

totuudet kirjoitti:

Näyttää siltä, että suuret uskonnot sisältävät osatotuuden, mutta eivät kerro läheskään kaikkea - ja vääristelevätkin joitakin asioita. Jos ehdottoman totuuden haluaa löytää, niin sen joutuu yleensä kokoamaan eri lähteistä ja aineksista. Esimerkiksi buddhalaisuutta ja kristinuskoa vertailemalla voi havaita, että kristinuskossa ei painoteta ihmisen henkisyyttä - ja henkisyyttä kaiken olemassaolevan perustana. Myöskään ihmisen omaa vastuuta ja itsetutkiskelua ei kristinuskossa painoteta. Sen sijaan kristitty on kaikessa Jumalan armoilla, eikä tämän pidä uskoa ja luottaa liikaa omaan itseensä. Pelastuksenkin kristitty voi saavuttaa vain uskon avulla. Järjenmukaisempaa olisi ajatella ja uskoa siihen, että riippumatta siitä mihin ideologiaan ihminen uskoo, niin sielua kohtaa tekojen ja karman lain mukaiset seuraukset. Ihmisen sielulla täytyy olla siten korkeammat Taivaalliset valvojansa ja siksi onkin outoa, että buddhalaisuutta joskus pidetään ateistisena filosofiana.

Lue lisää

Ateistit esiintyvät mielellään jonkinlaisina vapaa-ajattelijoina ja uskontojen kriitikkoina, mutta aitoa ja rehellistä kriittisyyttä esimerkiksi uskonkappaleita kohtaan heiltä on yleensä turha odottaa. Heidän "kriittisyytensä" on pysähtynyt henkiolentojen olemassaolon kieltämiseen vaikka perusteita sellaisten olentojen olemassaolon mahdollisuudelle ei ole. Jumalolentojen ja henkiolentojen OLEMASSAOLON suhteen kristinusko kuitenkin nimenomaan on oikeassa, vaikka tämäkin asia tehdään niin epäuskottavaksi, että siihenkään monet järkevätkään ihmiset eivät enää usko.

kriittisyyttä? kirjoitti:

Ateistit esiintyvät mielellään jonkinlaisina vapaa-ajattelijoina ja uskontojen kriitikkoina, mutta aitoa ja rehellistä kriittisyyttä esimerkiksi uskonkappaleita kohtaan heiltä on yleensä turha odottaa. Heidän "kriittisyytensä" on pysähtynyt henkiolentojen olemassaolon kieltämiseen vaikka perusteita sellaisten olentojen olemassaolon mahdollisuudelle ei ole. Jumalolentojen ja henkiolentojen OLEMASSAOLON suhteen kristinusko kuitenkin nimenomaan on oikeassa, vaikka tämäkin asia tehdään niin epäuskottavaksi, että siihenkään monet järkevätkään ihmiset eivät enää usko.

Lue lisää

Pohjimmiltaan valheellinen uskonnollisuuskin on eräs ateismin muoto.

Ateismin voi mielestäni jakaa ainakin seuraaviin kategorioihin;

1. Rehellinen ateismi, jolloin asianomainen uskoo aidosti, että henkiolentoja ei ole olemassa. Tällainen ateismi perustuu tietämättömyyteen ja ymmärtämättömyyteen, mutta ei älylliseen epärehellisyyteen.
2. Pseudoateismi, jolloin asianomainen tietää, että henkiolentoja ja kuolemanjälkeistä elämää on olemassa, mutta kieltää niiden olemassaolon. Ja vaikka ei tietäisikään, niin ainakin hän ymmärtää sen, että niiden olemassaolon mahdollisuuden kieltämiselle ei ole perusteita.
3. Uskonnollisina esiintyvät ateistit jotka eivät kuitenkaan ole kiinnostuneet TOTUUDESTA - vaan ainoastaan totuuden peittelystä.

kriittisyyttä? kirjoitti:

Ateistit esiintyvät mielellään jonkinlaisina vapaa-ajattelijoina ja uskontojen kriitikkoina, mutta aitoa ja rehellistä kriittisyyttä esimerkiksi uskonkappaleita kohtaan heiltä on yleensä turha odottaa. Heidän "kriittisyytensä" on pysähtynyt henkiolentojen olemassaolon kieltämiseen vaikka perusteita sellaisten olentojen olemassaolon mahdollisuudelle ei ole. Jumalolentojen ja henkiolentojen OLEMASSAOLON suhteen kristinusko kuitenkin nimenomaan on oikeassa, vaikka tämäkin asia tehdään niin epäuskottavaksi, että siihenkään monet järkevätkään ihmiset eivät enää usko.

Lue lisää

Yrittäisit edes olla kriittinen, etkä vain lausuisi väitteitä ilman mitään perusteluja.

muodoissaan kirjoitti:

Pohjimmiltaan valheellinen uskonnollisuuskin on eräs ateismin muoto.

Ateismin voi mielestäni jakaa ainakin seuraaviin kategorioihin;

1. Rehellinen ateismi, jolloin asianomainen uskoo aidosti, että henkiolentoja ei ole olemassa. Tällainen ateismi perustuu tietämättömyyteen ja ymmärtämättömyyteen, mutta ei älylliseen epärehellisyyteen.
2. Pseudoateismi, jolloin asianomainen tietää, että henkiolentoja ja kuolemanjälkeistä elämää on olemassa, mutta kieltää niiden olemassaolon. Ja vaikka ei tietäisikään, niin ainakin hän ymmärtää sen, että niiden olemassaolon mahdollisuuden kieltämiselle ei ole perusteita.
3. Uskonnollisina esiintyvät ateistit jotka eivät kuitenkaan ole kiinnostuneet TOTUUDESTA - vaan ainoastaan totuuden peittelystä.

Lue lisää

Jospa pysyttelisit aiheessa omien luulemuksiesi esittelyn sijaan.

ylösnousemuksesta kirjoitti:

Tarkistin asian ja kyllä se noin näyttää olevan.

Lainaus:
"Mitä Raamattu opettaa ruumiin ylösnousemisesta?

Raamattu opettaa, että viimeisenä päivänä Jumala herättää minut ja kaikki kuolleet. Hän tekee silloin tämän saman ruumiin, jossa olemme eläneet ja kuolleet, jälleen eläväksi.

Joh. 5:28-29: Hetki tulee, jolloin kaikki, jotka haudoissa ovat, kuulevat hänen äänensä ja tulevat esiin, ne, jotka ovat tehneet hyvää, elämän ylösnousemukseen, mutta ne, jotka ovat tehneet pahaa, tuomion ylösnousemukseen."
http://www.luterilainen.com/index.php?option=com_content&task=view&id=404&Itemid=101

Ajatus ja uskomus ruumiin ylösnousemuksesta on kuitenkin luonnonlakien ja järjenkin vastainen. Tiedetään kyllä aivan yleisesti, että ihmisessä kuoleman jälkeen eloon jäävä osa on sielu. Miksi totuus tästä asiasta ei siis ole osa nykyaikaista kristinuskoa? Vastaus saattaa ehkä olla se, että kun totuus halutaan peittää, niin silloin paras keino on sekoittaa fakta ja fiktio. Uskonnolliset totuudetkin jäävät sillä tavoin usein valheiden varjoon.

Lue lisää

"Tiedetään kyllä aivan yleisesti, että ihmisessä kuoleman jälkeen eloon jäävä osa on sielu."

Ahaa....sinullako on tutkimustuloksia? Ovatko ne ehkä siinä käsiesi ulottuvilla, jos ovat niin jaapas meille muillekin.

muodoissaan kirjoitti:

Pohjimmiltaan valheellinen uskonnollisuuskin on eräs ateismin muoto.

Ateismin voi mielestäni jakaa ainakin seuraaviin kategorioihin;

1. Rehellinen ateismi, jolloin asianomainen uskoo aidosti, että henkiolentoja ei ole olemassa. Tällainen ateismi perustuu tietämättömyyteen ja ymmärtämättömyyteen, mutta ei älylliseen epärehellisyyteen.
2. Pseudoateismi, jolloin asianomainen tietää, että henkiolentoja ja kuolemanjälkeistä elämää on olemassa, mutta kieltää niiden olemassaolon. Ja vaikka ei tietäisikään, niin ainakin hän ymmärtää sen, että niiden olemassaolon mahdollisuuden kieltämiselle ei ole perusteita.
3. Uskonnollisina esiintyvät ateistit jotka eivät kuitenkaan ole kiinnostuneet TOTUUDESTA - vaan ainoastaan totuuden peittelystä.

Lue lisää

Ateismin voi mielestäni jakaa ainakin seuraaviin kategorioihin;

1. Rehellinen ateismi, jolloin asianomainen uskoo aidosti, että henkiolentoja ei ole olemassa. Tämä perustuu todisteiden puutteisiin ja väitteen esittäjän haluttomuuteen esittää niitä.

2. Pseudoateismi, jolloin asianomainen tietää (???), että henkiolentoja ja kuolemanjälkeistä elämää on olemassa, mutta kieltää niiden olemassaolon. - Mitä??? Jos luulee "tietävänsä" henkiolennoista jotain, niin on syytä mennä suosiolla psyykkiseen tutkimukseen. Toinen mahdollisuus on julkaista teoria konkreettisiin todisteisiin ja omakohtaisiin havaintoihin perustuen.

3. Uskonnollisina esiintyvät ateistit jotka eivät kuitenkaan ole kiinnostuneet TOTUUDESTA - vaan ainoastaan totuuden peittelystä.

Näytät tietävän paljon tästä "TOTUUDESTA (TM)", valaisisitko meitäkin?
Totuus onkin mutkikas juttu. Kun yritetään selvittää, että mikä on totta ja mikä ei, kuvaan astuvat todisteet ja tieteen metodi. Jos pystyt todistamaan minulle henkien olemassaolon, niin sen jälkeen sinun on todistettava, että ne ovat juuri oman uskontosi.

ylösnousemuksesta kirjoitti:

Tarkistin asian ja kyllä se noin näyttää olevan.

Lainaus:
"Mitä Raamattu opettaa ruumiin ylösnousemisesta?

Raamattu opettaa, että viimeisenä päivänä Jumala herättää minut ja kaikki kuolleet. Hän tekee silloin tämän saman ruumiin, jossa olemme eläneet ja kuolleet, jälleen eläväksi.

Joh. 5:28-29: Hetki tulee, jolloin kaikki, jotka haudoissa ovat, kuulevat hänen äänensä ja tulevat esiin, ne, jotka ovat tehneet hyvää, elämän ylösnousemukseen, mutta ne, jotka ovat tehneet pahaa, tuomion ylösnousemukseen."
http://www.luterilainen.com/index.php?option=com_content&task=view&id=404&Itemid=101

Ajatus ja uskomus ruumiin ylösnousemuksesta on kuitenkin luonnonlakien ja järjenkin vastainen. Tiedetään kyllä aivan yleisesti, että ihmisessä kuoleman jälkeen eloon jäävä osa on sielu. Miksi totuus tästä asiasta ei siis ole osa nykyaikaista kristinuskoa? Vastaus saattaa ehkä olla se, että kun totuus halutaan peittää, niin silloin paras keino on sekoittaa fakta ja fiktio. Uskonnolliset totuudetkin jäävät sillä tavoin usein valheiden varjoon.

Lue lisää

"Tiedetään kyllä aivan yleisesti, että ihmisessä kuoleman jälkeen eloon jäävä osa on sielu."

- Hurja väite. Ja vailla mitään todisteita.

sielukas kirjoitti:

Inhimillisen elämän mukainen todellisuuskäsitys muuttuu sikäli kuin aistien tilalle tulee yliaistillisia kokemuksia. Uskonkäsitysten perusteella on mahdotonta sanoa missä määrin ihmisen mieli muuttuu suuntaan tai toiseen.

Väitit ettei sielua perustella ateistisesti mitenkään, mutta eikös tuo ole hieman harhaanjohtavasti ajateltu? Puhutaanhan sitä esim. sielutieteistä ilman oman vakaumuksen esilletuomista. Sielunhoito puolestaan ymmärretään hengelliseksi käsitteeksi. Sellainenkin joka mihinkään hengelliseen ei usko ymmärtää miten toiset pitävät sitä totena.

Olet miettinyt ylösnousemuksen olevan pelkkä vertauskuva. Kertoisitko ajatuksistasi lisää?

Lue lisää

>>.. ylösnousemuksen olevan pelkkä vertauskuva...

niille, jotka eivät enää halua ajatella asioita krisselismin symboliikalla ja ohjelmoinnilla.

Sana ei taida edes löytyä raamatusta. Huono ohjelmointi voi olla este, mikä pitää staattisena silloin kuin pitäisi olla liikkeessä.

Tämäkin aloitus johti taas ketjuun jossa pohditaan raamatun sanomaa. Ja perustason, selvemmin esitettynä: jos hissi kulkee vain kellarin ja kakkosen välillä pyrkien kolmoseen sinne pääsemättä, on keskustelua asiasta ainakin minun kanssani turha jatkaa.