http://www.hs.fi/kirjat/artikkeli/Taistelu Viron historiasta käy kuumana/HS20090324SI1KU01m9f
" Toisessa maailmansodassa Viro sai kokea, mitä merkitsee joutua suurvaltojen taistelukentäksi. Neuvostoliitto miehitti maan kesällä 1940, ja vuotta myöhemmin oli kansallissosialistisen Saksan vuoro. Vuoden 1944 syksyllä kansallissosialistien murhanhimoinen miehitysvalta vaihtui taas neuvostoterroriin.
Viron kärsimykset huipentuivat - mutta eivät päättyneet - neuvostovallan sodan jälkeen toteuttamiin maatalouden pak-kokollektivisointiin ja joukkokyydityksiin. Tutkija Aigi Rahi-Tammin mukaan Viro menetti sotaa edeltäneestä väestöstään yli 17 prosenttia. Se on huikea luku verrattuna vaikkapa sodan aiheuttamiin henkilötappioihin Suomessa. Sofi Oksasen ja Imbi Pajun toimittama artikkelikokoelma Kaiken takana oli pelko tekee perusteellista työtä hahmotellessaan monesta eri näkökulmasta sen yhteiskunnallisen, kulttuurisen, taloudellisen, ekologisen, älyllisen ja moraalisen katastrofin ulottuvuuksia, jota neuvostovallan alle joutuminen pienelle maalle merkitsi.
Uhrimentaliteetissa ei silti vajota piehtaroimaan, vaan tosiasiat tunnustetaan. Kuten säveltäjä Jüri Reinvere kirjoittaa: "Kun ymmärrettiin, että tästä helvetistä ei ole pääsyä, alkoi virolaistenkin yhteistyö uuden vallan ylläpitämiseksi."
" Toisessa maailmansodassa Viro sai kokea, mitä merkitsee joutua suurvaltojen taistelukentäksi. Neuvostoliitto miehitti maan kesällä 1940, ja vuotta myöhemmin oli kansallissosialistisen Saksan vuoro. Vuoden 1944 syksyllä kansallissosialistien murhanhimoinen miehitysvalta vaihtui taas neuvostoterroriin.
Viron kärsimykset huipentuivat - mutta eivät päättyneet - neuvostovallan sodan jälkeen toteuttamiin maatalouden pak-kokollektivisointiin ja joukkokyydityksiin. Tutkija Aigi Rahi-Tammin mukaan Viro menetti sotaa edeltäneestä väestöstään yli 17 prosenttia. Se on huikea luku verrattuna vaikkapa sodan aiheuttamiin henkilötappioihin Suomessa. Sofi Oksasen ja Imbi Pajun toimittama artikkelikokoelma Kaiken takana oli pelko tekee perusteellista työtä hahmotellessaan monesta eri näkökulmasta sen yhteiskunnallisen, kulttuurisen, taloudellisen, ekologisen, älyllisen ja moraalisen katastrofin ulottuvuuksia, jota neuvostovallan alle joutuminen pienelle maalle merkitsi.
Uhrimentaliteetissa ei silti vajota piehtaroimaan, vaan tosiasiat tunnustetaan. Kuten säveltäjä Jüri Reinvere kirjoittaa: "Kun ymmärrettiin, että tästä helvetistä ei ole pääsyä, alkoi virolaistenkin yhteistyö uuden vallan ylläpitämiseksi."
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.