jouluruokien säilyvyys&pakastus

stressaa jo

Haluan tehdä jouluruoat itse, mutta koska vastaan yksin joulupöydän antimista, haluaisin tehdä mahdollisimman paljon etukäteen valmiiksi. Joka joulu olen kuitenkin epävarma ruokien säilyvyyteen ja pakastamiseen liittyvistä asioista. En ole bakteerikammoinen hygieniahysteerikko, mutta en myöskään halua riskeerata paitsi ruokien makua, myöskään turvallisuutta (esim. anopin myrkyttäminen). Jääkaapin lisäksi minulla on mahdollisuus säilyttää ruokia parvekkeella.
1. Perunalaatikko. Lanttu- ja porkkanalaatikot paistan ja pakastan, mutta sanotaan, että perunalaatikko kannattaa pakastaa raakana ja paistaa vasta ennen tarjoilua. Näin olen tehnyt ja hyvää on ollut, mutta paistamiseen on pitänyt sitten varata aattona ainakin pari tuntia. Onko maussa suuri ero, jos pakastaa perunalaatikon kuten muutkin laatikot?
2. Patee. Rakastan tehdä itse maalaispateen , mutta milloin se kannattaa tehdä? Voiko pateen pakastaa ja jos ei, kauanko tuoreesta maksasta/jauhelihasta ym. tehty patee säilyy hyvänä jääkaapissa?
3. Maustesillit ja -silakat. Kauanko esim. itsetehty lasimestarin silli säilyy jääkaapissa hyvänä, jos se tehdään asianmukaiseen kansitiivisteellä varustettuun lasipurkkiin?
4.Rosolli. Kauanko itsetehty rosolli (ilman kalaa) säilyy jääkaapissa?
Anteeksi pitkä viesti, mutta tämähän on melkein niinkuin yleishyödyllistä tietoa:-)

32

6544

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Ellu

      1. Laatikot kannattaa tehdä niin että kaikki mahdollinen pakastamista kestävä siihen massaan mukaan ja pakasteeseen tiiviiseen astiaan. Sitten ajoissa sulamaan ja lisätään se ainekset ( esim kananmuna) sekaan ja massa siirretään uunivuokaan ja paistetaan. Porkkana- ja lanttulaatikko kannattaa tehdä näin. Perunalaatikko voidaan on nopea tehdä, jos ei tee imellettyä laatikkoa =). Tuo sama pakastaminen koskee myös perunalaatikkoa.

      2. Sen patee kannattaa tehdä muutamia päiviä ennen kuin tarjotaan. Silloin massa on ehtinyt kunolla "kasaantua" ja maut ovat tasaantuneet hyvin.

      3. Sä voit tehdä ne sillit ja silakat vaikka tänään. Maku paraneet ajan mittaan. Paitsi että ne ei paria kolmea viikkoa kauempaa hyvin.. Lasimestarin silli tarvitsee noin 4 päivää saadakseen sen parhaan maun..

      4. Ensiksi on pakko kysyä että mistä saakka rosolliin on kuulunut kalaa? Mä en ole koskaan kuullutkaan että rosollissa olisi kalaa ja keittökirjoja on tullut lueskeltua kymmeniä ja ruokia tehtyä..

      Asiaan.. Rosollia ei kannata sekoittaa kauheita määriä kerralla sekaisin.. Kokemuksesta voisin sanoa että jokainen haluaa kasata itselleen rosolliannoksen. Töissä on esimerkiksi käytetty seuraavaa tapaa: Kaikki rosolliainekset omissa kipoissaan ja salaattikastike omassaan. Jokainen on kasannut annokset oman maun mukaan.
      Rosolliainekset voi säilyttää jääkaapissa tiiviissä astiassa.

      • stressaa jo

        Kiitos Ellu selkeistä vastauksista. Mitä rosolliin tulee, niin toiset laittavat siihen silliä tai muuta kalaa sekaan. Meillä kotona tätä ei harrastettu ja olinkin aivan ihmeissäni, kun anoppi "ensimmäisenä" jouluna hämmästeli sitä, ettei rosollissa ole silliä.


      • Ellu
        stressaa jo kirjoitti:

        Kiitos Ellu selkeistä vastauksista. Mitä rosolliin tulee, niin toiset laittavat siihen silliä tai muuta kalaa sekaan. Meillä kotona tätä ei harrastettu ja olinkin aivan ihmeissäni, kun anoppi "ensimmäisenä" jouluna hämmästeli sitä, ettei rosollissa ole silliä.

        Rosolliin tulee punajuurta, porkkanaa, sipulia ja perunaa sekä punajuurella maustettu kermaviili tai smetanakastike( suola ja valkopippuri)

        Se Kalallinen rosolli taitaa olla venäläinen silli.. Siihen kun tulee punajuurta, perunaa, sipulia, kapriksia, kananmunaa, silliä.. Ohje löytyy varmasti jostakin jos haluat tarkempaa tietoa.. yksi osoite josta saattaisi löytyä on http://www.plussa.com/?_tp=11


      • Hera
        Ellu kirjoitti:

        Rosolliin tulee punajuurta, porkkanaa, sipulia ja perunaa sekä punajuurella maustettu kermaviili tai smetanakastike( suola ja valkopippuri)

        Se Kalallinen rosolli taitaa olla venäläinen silli.. Siihen kun tulee punajuurta, perunaa, sipulia, kapriksia, kananmunaa, silliä.. Ohje löytyy varmasti jostakin jos haluat tarkempaa tietoa.. yksi osoite josta saattaisi löytyä on http://www.plussa.com/?_tp=11

        Kylläpä Ellu olet sattuvasti lukemasi keittiökirjat valinnut jos todella et ole törmännyt yhteenkään kalaa sisältävään rosolliohjeeseen. Kyllä rosolliin voi ja joidenkin mielestä ehdottomasti pitää laittaa myös kalaa, yleensä silliä. Hyvin usein ohjeissa mainitaan myös omena ja suola/maustekurkku. Jotkut eivä missään nimessä laittaisi sipulia.

        Ihmettelit mistä saakka kala on kuulunut rosolliin. Minusta tuntuu, että kalan poisjättäminen on melko nuori ilmiö. Ainakin minun 1900 syntynyt mummoni aina laittoi rosolliin silliä ja monissa vanhoissa keittokirjoissa rosollin ainesosiin kuuluu silli.
        Mainitsemistasi kermaviilistä ja smetanasta voidaan olla myös eri mieltä.

        Eli summa summarum, mielestäni rosollia voi olla monenlaista, eikä ole olemassa yhtä ainoaa oikeaa reseptiä. Kukin tekee makunsa mukaan.


      • Ellu
        Hera kirjoitti:

        Kylläpä Ellu olet sattuvasti lukemasi keittiökirjat valinnut jos todella et ole törmännyt yhteenkään kalaa sisältävään rosolliohjeeseen. Kyllä rosolliin voi ja joidenkin mielestä ehdottomasti pitää laittaa myös kalaa, yleensä silliä. Hyvin usein ohjeissa mainitaan myös omena ja suola/maustekurkku. Jotkut eivä missään nimessä laittaisi sipulia.

        Ihmettelit mistä saakka kala on kuulunut rosolliin. Minusta tuntuu, että kalan poisjättäminen on melko nuori ilmiö. Ainakin minun 1900 syntynyt mummoni aina laittoi rosolliin silliä ja monissa vanhoissa keittokirjoissa rosollin ainesosiin kuuluu silli.
        Mainitsemistasi kermaviilistä ja smetanasta voidaan olla myös eri mieltä.

        Eli summa summarum, mielestäni rosollia voi olla monenlaista, eikä ole olemassa yhtä ainoaa oikeaa reseptiä. Kukin tekee makunsa mukaan.

        Mua rupesi kiinnostamaan toi asia eilen ja en löytänyt yhtään ainutta rosolli ohjetta jossa olisi käytetty kalaa..

        kuitenkin löysin rosollia muistuttavan ohjeen, mutta se oli kalasalaatin nimellä, jossa käytettiin kalaa ja rosollin aineksia.. Se ohje oli peräisin 1900-luvun vaihteelta..

        Kuten jo mainitsin aikaisemmin se ainut rosollia muistuttava ohje tämänpäivän kirjoissa on juuri venäläinen silli..


      • Hera
        Ellu kirjoitti:

        Mua rupesi kiinnostamaan toi asia eilen ja en löytänyt yhtään ainutta rosolli ohjetta jossa olisi käytetty kalaa..

        kuitenkin löysin rosollia muistuttavan ohjeen, mutta se oli kalasalaatin nimellä, jossa käytettiin kalaa ja rosollin aineksia.. Se ohje oli peräisin 1900-luvun vaihteelta..

        Kuten jo mainitsin aikaisemmin se ainut rosollia muistuttava ohje tämänpäivän kirjoissa on juuri venäläinen silli..

        Tässä yksi vaihtoehto, jossa käytetään silliä. Löytyy netistä osoitteesta: http://www.valintatalo.fi/


        · 5 keitettyä punajuurta tai etikkapunajuurta · 2 keitettyä porkkanaa · 2 keitettyä perunaa · 1 maustekurkku · 1 sipuli · 1 omena · 2 sillifileetä Kastike: · 1,5 dl kuohukermaa · 1 tl valkoviinietikkaa · suolaa · sokeria · jauhettua valkopippuria · etikkapunajuurien lientä Koristeluun: · persiljaa Kuutioi tai hienonna kasvikset ja sillifileet. Sekoita salaatiksi. Kastike: Vatkaa kerma pehmeäksi vaahdoksi. Mausta ja värjää etikkapunajuuren liemellä vaaleanpunaiseksi. Koristele salaatti kastikeella tai tarjoa se eri kulhosta. Viimeistele persiljalla.

        Muitakin löytyy myös netistä. Kokeile vaikkapa googlella.


      • Rosa
        Ellu kirjoitti:

        Mua rupesi kiinnostamaan toi asia eilen ja en löytänyt yhtään ainutta rosolli ohjetta jossa olisi käytetty kalaa..

        kuitenkin löysin rosollia muistuttavan ohjeen, mutta se oli kalasalaatin nimellä, jossa käytettiin kalaa ja rosollin aineksia.. Se ohje oli peräisin 1900-luvun vaihteelta..

        Kuten jo mainitsin aikaisemmin se ainut rosollia muistuttava ohje tämänpäivän kirjoissa on juuri venäläinen silli..

        Rosolli II

        Perusrosolliin keitetään perunaa, porkkanaa ja punajuurta, kaikkia yhtä paljon. Nämä kasvikset yhdessä muodostavat hienoaromisen salaatin, jonka makua ei kannata rosollin ensitarjoamisen yhteydessä peittää suolakurkulla tai muulla voimakkaalla maulla.
        Rosollia kannattaa keittää pitokokkien idean mukaan kolmea ateriaa varten. Ensin sitä nautitaan kala- ja lihaleikkeleiden kanssa sellaisenaan. Toisella aterialla jo makuuntuneeseen seokseen lisätään hienonnettua sipulia ja kylmää kalaleikettä, esimerkiksi graavi- tai savukalaa. Kolmannen aterian perusrosollia voi sitten höystää omenalla, suolakurkulla, lihaleikkeillä jne.

        Rosollin kastikkeeksi lirautetaan munkkien tapaan tilkka kylmäpuristettua öljyä. Yleinen kastike on myös laimennettu, etikka- tai punajuuriliemellä värjätty kermavaahto.

        perunaa
        punajuurta
        porkkanaa

        Keitä hyvin pestyt kasvikset kuorineen kukin laji erikseen kiinteän kypsiksi. Anna niiden jäähtyä. Kuori kasvikset. Leikkaa tai hakkaa kasvikset pieniksi kuutioiksi. Yön yli kylmiössä säilytetyt kypsät kasvikset kiinteytyvät, ja ne on helppo leikata pieniksi kuutioiksi. Näin saadaan irtonaista rosollia.

        Mitä tasaisemmaksi ja hienommaksi ainekset hienonnetaan, sitä kauniimpana rosolli tarjotaan. Sekoita raaka-aineet sekaisin. Rosolli muuttuu kolmen päivän aikana mehukkaammaksi ja väri tasaisemman punaiseksi.

        Lähde: kokit Jaakko ja Petri Kolmonen

        Tällainen löytyy: http://www.finfood.fi/keittokirja/


      • bucket
        Rosa kirjoitti:

        Rosolli II

        Perusrosolliin keitetään perunaa, porkkanaa ja punajuurta, kaikkia yhtä paljon. Nämä kasvikset yhdessä muodostavat hienoaromisen salaatin, jonka makua ei kannata rosollin ensitarjoamisen yhteydessä peittää suolakurkulla tai muulla voimakkaalla maulla.
        Rosollia kannattaa keittää pitokokkien idean mukaan kolmea ateriaa varten. Ensin sitä nautitaan kala- ja lihaleikkeleiden kanssa sellaisenaan. Toisella aterialla jo makuuntuneeseen seokseen lisätään hienonnettua sipulia ja kylmää kalaleikettä, esimerkiksi graavi- tai savukalaa. Kolmannen aterian perusrosollia voi sitten höystää omenalla, suolakurkulla, lihaleikkeillä jne.

        Rosollin kastikkeeksi lirautetaan munkkien tapaan tilkka kylmäpuristettua öljyä. Yleinen kastike on myös laimennettu, etikka- tai punajuuriliemellä värjätty kermavaahto.

        perunaa
        punajuurta
        porkkanaa

        Keitä hyvin pestyt kasvikset kuorineen kukin laji erikseen kiinteän kypsiksi. Anna niiden jäähtyä. Kuori kasvikset. Leikkaa tai hakkaa kasvikset pieniksi kuutioiksi. Yön yli kylmiössä säilytetyt kypsät kasvikset kiinteytyvät, ja ne on helppo leikata pieniksi kuutioiksi. Näin saadaan irtonaista rosollia.

        Mitä tasaisemmaksi ja hienommaksi ainekset hienonnetaan, sitä kauniimpana rosolli tarjotaan. Sekoita raaka-aineet sekaisin. Rosolli muuttuu kolmen päivän aikana mehukkaammaksi ja väri tasaisemman punaiseksi.

        Lähde: kokit Jaakko ja Petri Kolmonen

        Tällainen löytyy: http://www.finfood.fi/keittokirja/

        Rosollin sisältö riippuu kai vähän siitä, missä päin Suomea ollaan. Täällä länsirannikolla ainakin silli kuuluu ehdottomasti mukaan, samoin kurkku ja sipuli. Jotkut nimittävätkin sitä "sillisalaatiksi".


      • Anonyymi
        Hera kirjoitti:

        Kylläpä Ellu olet sattuvasti lukemasi keittiökirjat valinnut jos todella et ole törmännyt yhteenkään kalaa sisältävään rosolliohjeeseen. Kyllä rosolliin voi ja joidenkin mielestä ehdottomasti pitää laittaa myös kalaa, yleensä silliä. Hyvin usein ohjeissa mainitaan myös omena ja suola/maustekurkku. Jotkut eivä missään nimessä laittaisi sipulia.

        Ihmettelit mistä saakka kala on kuulunut rosolliin. Minusta tuntuu, että kalan poisjättäminen on melko nuori ilmiö. Ainakin minun 1900 syntynyt mummoni aina laittoi rosolliin silliä ja monissa vanhoissa keittokirjoissa rosollin ainesosiin kuuluu silli.
        Mainitsemistasi kermaviilistä ja smetanasta voidaan olla myös eri mieltä.

        Eli summa summarum, mielestäni rosollia voi olla monenlaista, eikä ole olemassa yhtä ainoaa oikeaa reseptiä. Kukin tekee makunsa mukaan.

        Mistä Rosolli on peräisin?
        Rosollin eli sallatin valmistus on peräisin Lounais-Suomen säätyläispiireistä, joissa se tunnettiin jo 1700-luvulla. Kansan keskuuteen se levisi 1800-luvulla pitokokkien ja kotitalouskoulujen välityksellä. Aluksi rosolliin käytettiin perunoita, hienonnettua sipulia ja suolasilakoita.


      • Anonyymi
        Ellu kirjoitti:

        Mua rupesi kiinnostamaan toi asia eilen ja en löytänyt yhtään ainutta rosolli ohjetta jossa olisi käytetty kalaa..

        kuitenkin löysin rosollia muistuttavan ohjeen, mutta se oli kalasalaatin nimellä, jossa käytettiin kalaa ja rosollin aineksia.. Se ohje oli peräisin 1900-luvun vaihteelta..

        Kuten jo mainitsin aikaisemmin se ainut rosollia muistuttava ohje tämänpäivän kirjoissa on juuri venäläinen silli..

        Venäläinen silli on eri asia kuin rosolli, ennen vanhaan käytettiin jossain päin Suomea rosollista myös nimeä sillisalaatti.
        t. vanha kokki


    • meer

      Vastausta siihen, miten kauan rosolli säilyy ei kukaan ole käsitellyt.

      • rosolliton

        Jos nyt puhutaan kalattomasta rosollista, niin tällöin pahin pilaantuja on sipuli. Se jotenkin pilaa rosollin jo parissa päivässä. Oma maku- ja hajuaisti toimikoon parhaana testaajana. Puoli viikkoa sanoisin.


      • Meneemössöksi

        Rosollin rakenne pehmenee, ennen kuin se on muutoin syökelvotonta, ellei ole tehnyt al dentenä.
        Sanoisin että 5 pv.


    • helppoatehdälisää

      3vrk, sen jälkeen alkaa olla tunkkaista.

    • Jouluruuat ovat suolaisia, makeita, happamia tai niin kypsennettyjä, ettei ne pilaannu (bakteerit ja homeet) hygieenisesti tehtynä ja kylmäsäilytyksessä. Kuivuminen ja maun muutokset on isoin riski.

      1. Laatikot kannattaa pakastaa. Säilyvät jääkaapissa ainakin viikon.

      2. Pateen voi pakastaa. Säilyy ainakin pari viikkoa kunhan säilyttää kylmässä, on kypsennetty kunnolla ja on suolaa.

      3. Sillit ja silakat säilyy useita kuukausia jääkaapissa kun ovat suolaisia. Pahin ongelma on kuivuminen.

      4. Rosolli säilyy ainakin viikon jääkaapissa varsinkin jos siinä on etikkapunajuuria ja suola/hapankurkkua.

      • Rosolli olisi helppo ostaa kaupasta, mutta minä teen itse sous vide -menetelmällä. Lauantaina pilkon perunat, porkkanat ja punajuuren, laitan sopivan suolan kanssa vakuumiin ja tunti 93C vedessä. Pussi säilyy avaamattomana jääkaapissa ja rosolli on valmista muutamassa minuutissa aattona kun kaataa suoraan pussista kulhoon. Maku ja koostumus on paljon parempi kuin ylikypsäksi keitetyt ja keittovedessä laimennetut juurekset.


      • Anonyymi
        Grillaava_rouva kirjoitti:

        Rosolli olisi helppo ostaa kaupasta, mutta minä teen itse sous vide -menetelmällä. Lauantaina pilkon perunat, porkkanat ja punajuuren, laitan sopivan suolan kanssa vakuumiin ja tunti 93C vedessä. Pussi säilyy avaamattomana jääkaapissa ja rosolli on valmista muutamassa minuutissa aattona kun kaataa suoraan pussista kulhoon. Maku ja koostumus on paljon parempi kuin ylikypsäksi keitetyt ja keittovedessä laimennetut juurekset.

        Kai sulla on helvetin iso jenkeistä ostettu sirkulaattori johon pilkot Jaappanilaisella superveitsellä millin kuutioiksi paloitellut juurekset. Banzai!


      • Anonyymi kirjoitti:

        Kai sulla on helvetin iso jenkeistä ostettu sirkulaattori johon pilkot Jaappanilaisella superveitsellä millin kuutioiksi paloitellut juurekset. Banzai!

        Ihan Motonetista ostettu 80€ sirkulaattori. Ostin sen vuosia sitten kun kuvittelin sillä tulevan paremmat pihvit. Nykyään käytän sitä tosi harvoin ja lähinnä kasvisten kypsennykseen kun niiden pitää olla tasaisen kypsiä ja maukkaita. Mikään ei ole niin harmittavaa kuin pilkkoa tahmeita perunoita tai kärjestä ylikypsiä lötköjä porkkanoita. Sous videllä tulee juuri se kypsyysaste, jonka haluaa, maku ei karkaa keitinveteen ja raakoina pilkkominen on helpompaa ja tarkempaa.

        Ei juuresten pilkkomiseen tarvitse japanilaisia superveitsiä. Riittää terävä ja terästä ohot veitsi. Eikä rosolliin pilkota millintarkkaa (ammattipiireissä fine brunoise) vaan mediumkuutiot on oikea koko. Toki teen myös tartarkastikkeen kalalle ja siihen pitää sitten pilkkoa fine brunoisea. Se onnistuu tosiaan terävällä veitsellä. Linkissä on esitelty erilaiset peruspaloittelut, jotka aloittelevakin kokki yleensä osaa.

        https://www.thespruceeats.com/culinary-arts-knife-cuts-photo-gallery-4121795


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kai sulla on helvetin iso jenkeistä ostettu sirkulaattori johon pilkot Jaappanilaisella superveitsellä millin kuutioiksi paloitellut juurekset. Banzai!

        Helpointahan se kasvisten kypsyys on todeta keitinvedessä tai höyrykattilassa, mutta joillekin kaikki on vaikeaa.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Helpointahan se kasvisten kypsyys on todeta keitinvedessä tai höyrykattilassa, mutta joillekin kaikki on vaikeaa.

        Et tainnut ymmärtää pointtia? Kun peruna on pinnalta kypsä, se on sisältä raaka. Kun se on sisältä kypsä, se on pinnalta ylikypsä. Sama pätee porkkanoihin, ohuemmista kärjistä tulee ylikypsiä. Lisäksi sous videllä maut eivät liukene keitinveteen vaan säilyvät juureksissa. Kolmanneksi niistä tulee paljon siistimpiä kun ne kuutioi raakana. Toki jokainen tyylillään, jos rosolliksi kelpaa ylikypsä mössöinen sekasotku niin mikäs siinä.


      • Grillaava_rouva kirjoitti:

        Et tainnut ymmärtää pointtia? Kun peruna on pinnalta kypsä, se on sisältä raaka. Kun se on sisältä kypsä, se on pinnalta ylikypsä. Sama pätee porkkanoihin, ohuemmista kärjistä tulee ylikypsiä. Lisäksi sous videllä maut eivät liukene keitinveteen vaan säilyvät juureksissa. Kolmanneksi niistä tulee paljon siistimpiä kun ne kuutioi raakana. Toki jokainen tyylillään, jos rosolliksi kelpaa ylikypsä mössöinen sekasotku niin mikäs siinä.

        "Kun peruna on pinnalta kypsä, se on sisältä raaka. Kun se on sisältä kypsä, se on pinnalta ylikypsä. Sama pätee porkkanoihin, ohuemmista kärjistä tulee ylikypsiä."

        Sous videllä ei siis tule ylikypsää kun sen juureksen maksimilämpötila on veden lämpötila. Esimerkiksi sous videllä kypsennetyt juurekset ovat läpeensä 93C eli eivät muhjua vaan aavistuksen al dente.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Helpointahan se kasvisten kypsyys on todeta keitinvedessä tai höyrykattilassa, mutta joillekin kaikki on vaikeaa.

        Ihan kuin ei 7 astetta miedommassa lämpötilassa menisi ylikypsäksi jos kypsentää liian kauan :)

        Melkoisen ammattitaidoton täytyy olla jos ei osaa perunoita tai mitä tahansa kasviksi kypsentää sopiviksi normaalisti keittämällä.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Ihan kuin ei 7 astetta miedommassa lämpötilassa menisi ylikypsäksi jos kypsentää liian kauan :)

        Melkoisen ammattitaidoton täytyy olla jos ei osaa perunoita tai mitä tahansa kasviksi kypsentää sopiviksi normaalisti keittämällä.

        Joo, tollo ei nyt tajua, että sous-vide menetelmällä kasvissoluista ei tule ylikypsää muhjua vaan kypsää ja samalla sopivan kiinteän napakkaa. Se on todettu ihan tieteellisestikin. Ei auta vaikka kuinka kiukuttelet. Faktat puhuu puolestaan.

        Sous-Vide as a Technique for Preparing Healthy and High-Quality Vegetable and Seafood Products

        "The sous-vide procedure leaves vegetable cell walls mostly intact and makes food tender by dissolving the cementing material (pectin) that holds the cells together."

        https://pmc.ncbi.nlm.nih.gov/articles/PMC7693970/


      • Anonyymi
        Grillaava_rouva kirjoitti:

        Joo, tollo ei nyt tajua, että sous-vide menetelmällä kasvissoluista ei tule ylikypsää muhjua vaan kypsää ja samalla sopivan kiinteän napakkaa. Se on todettu ihan tieteellisestikin. Ei auta vaikka kuinka kiukuttelet. Faktat puhuu puolestaan.

        Sous-Vide as a Technique for Preparing Healthy and High-Quality Vegetable and Seafood Products

        "The sous-vide procedure leaves vegetable cell walls mostly intact and makes food tender by dissolving the cementing material (pectin) that holds the cells together."

        https://pmc.ncbi.nlm.nih.gov/articles/PMC7693970/

        HAHAHA, kysentääpä millä tavalla tahansa niin aika ratkaisee meneekö ylikypsäksi. Miksiköhän ammattikokit osaa keittää kasvikset vedessä, mutta tenttumamma ei? Se on se ammattitaito, tosin suurin osa taviksistakn osaa :)


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        HAHAHA, kysentääpä millä tavalla tahansa niin aika ratkaisee meneekö ylikypsäksi. Miksiköhän ammattikokit osaa keittää kasvikset vedessä, mutta tenttumamma ei? Se on se ammattitaito, tosin suurin osa taviksistakn osaa :)

        Tollo ei ymmärrä modernia tiedettä ja keittiötä paskan vertaa. Sous vide on ylivoimainen kypsennysmenetelmä kun ravintoaineet ja tekstuuri pitää säilyttää mahdollisimman alkuperäisenä.

        "Sous-vide is a technique...improved taste, texture and nutritional values along with extended shelf life...foods can be prolonged with almost full retention of native quality...production of safer and healthier foods..."

        https://pmc.ncbi.nlm.nih.gov/articles/PMC7693970/


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        HAHAHA, kysentääpä millä tavalla tahansa niin aika ratkaisee meneekö ylikypsäksi. Miksiköhän ammattikokit osaa keittää kasvikset vedessä, mutta tenttumamma ei? Se on se ammattitaito, tosin suurin osa taviksistakn osaa :)

        Tenttumamma ei ymmärrä että millä tahansa saa ruuan ylikypsäksi ja ammattilaiset keittää kasvikset edelleen vedessä tai höyryttää, toki myös kysennetään uunissa, pannulla, grillissä, öljyssä...


      • Anonyymi

        Ylikypsäksihän se tenttumamma kertoi menevän keittämällä ja siksi tulee mössöä, voi köäydä helpostikin jos vaikka sammuu kokkaillessaan.


    • Anonyymi

      Rosollissa tärkeintä on palojen koko, en ole koskaa pitänyt rosollista , koska oli palottu liian suuriksi palasiksi. Itse kun aloin tekemään pieniksi palasiksi, huomasin makujen sekoittuvat hyväksi suussa.

      HPM

    • Anonyymi

      Kaikki laatikot ja leivonnaiset tehty monta viikkoa sitten pakastimeen valmiiksi. Aatonaattona illalla sitten tarvittava määrä sulamaan. Laatikot menee aattona uuniin kinkun kuorruttamisen jälkeen. Kinkku menee uuniin aatonaattona päivällä. Yöllä me nukutaan ei paisteta kinkkua silloin.

      • ”Yöllä me nukutaan ei paisteta kinkkua silloin.”

        Kinkun paisto aaton vastaisena yönä on ihan järjetöntä. Paistaja on rättiväsynyt eikä nauti juhlasta. Pikkukinkku ehtii paistua kun laittaa uuniin varhain aamulla tai iso kinkku aatonaattona.

        Aattona ei kannata alkaa ruokia tekemään alusta vaan lämmittää etukäteen valmistellut ja pakastetut ruuat. Muuten menee aatto pilalle hellan ääressä. Meillä aatto on täysin kalamenu eli perinteiset mädit, graavikalat, kalasalaatit, sienisalaatit ja lämminsavulohet. Lämmin ruoka on Baccala alla Napoletana eli suolaturska (kertaluokkaa parempi kuin perinteinen lipeäkala).

        Joulupäivänä paistan hanhen ulkogrillissä. Se syödään kerralla pois. Tapaninpäivänä grillaan ulkogrillissä pikkukinkun ja siihen kylkeen perinteiset laatikot ja rosollit.


      • Anonyymi

        Järkevä tapa, kaikki voi nauttia juhlasta ilman kireitä. Itse ostan nykyään kaiken valmiina kaupasta ja kinkkuhan on paras jäähtyneenä, ei mitään järkeä alkaa aattona paistamaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Järkevä tapa, kaikki voi nauttia juhlasta ilman kireitä. Itse ostan nykyään kaiken valmiina kaupasta ja kinkkuhan on paras jäähtyneenä, ei mitään järkeä alkaa aattona paistamaan.

        Aaton aattona paistetaan meillä aina kinkku eikä todellakaan yöllä.


    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Minulla heräsi huoli sinusta ajatteluni kohteesta!

      Toivottavasti sinulla on siellä jossain kaikki hyvin. Välitän sinusta edelleen vaikka olet varattu, etkä tykkää minusta.
      Tunteet
      86
      5407
    2. Kivoimmat asiat elämässäsi?

      Ihastuminen? Rakastuminen? Voittaminen? Joku muu?
      Sinkut
      164
      3612
    3. Miksi sinua kiinnostaa mitä täällä lukee?

      Käyt täällä ja tiedän sen.
      Ikävä
      53
      3189
    4. Missä Sanna nyt suvaitsevaisuus?

      Tekijä on nyt kuitenkin jotain muuta kuin suomalainen niin eikös nyt pitäisi suvaita kulttuuri eroja ja rakastaa tekijä
      Maailman menoa
      203
      2116
    5. Mistä tiedät, että hän on kiinnostunut?

      Kiinnostunut sinusta.
      Ikävä
      35
      1931
    6. Et edes ole vanha ja läski

      Kunhan halusin loukata.
      Ikävä
      33
      1864
    7. Etkö usko teidän

      Koskaan päätyvän yhteen?
      Ikävä
      46
      1823
    8. Voisiko näistä

      Painaa kirjan. Montakohan sataa sivua tulisi 🤭 ja mikä sen nimi olisi?
      Ikävä
      57
      1714
    9. Tykkään niin paljon

      Ja olen tosi surkeana kun mokasin kerta toisensa jälkeen. 😢
      Ikävä
      19
      1673
    10. Mukavaa perjantaita

      Rakkaalle H naiselle...❤️
      Ikävä
      19
      1627
    Aihe