Yksinkertainen selitys tarujen Kalevalalle ja Pohjolalle: Kalevala oli suomensukuisten kansojen asuma-alue (mukaan lukien se alue, joka keskiajalla tunnettiin Novgorodina), Pohjola taas se osa Skandinaviaa, jossa pohjanmiehet eli normannit (myös viikingeiksi kutsutut) asustelivat. Pohjan akka oli mahtava, koska naiset hallitsivat kotiseutujaan pohjanmiesten ollessa sota-, ryöstö- tai kauppamatkoillaan.
Kalevala ja Pohjola
Tulkitsija
15695
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Pohjola oli perämerenseutua, Kalevala todennäköisesti Varsinais-suomi/Viro aluetta, eli Suomenlahden ympäristö.
Näin sen voi yksinkertaistettuna väittää, kyse oli kumminkin saman kielialueen heimoista.
Miten selität sen, että Kalevalan runot on merkitty muistiin pääasiassa Vienan karjalaisilta runonlaulajilta?
Kalevalaahan on tutkittu aika paljon, se ei ole oikeastaan yksi kokoelma vaan Lönrött yhdisteli sitä varsin vapaasti, Kalevala sijoittuu myös hyvin pitkälle aikaa, osa on ehkä yli 6000 vuotta vanhoja ja viimeiset runot on jostakin keskiajan tienoilta, kuten esikristillinen Marjatan runo.
No sanastosta senverran, että Kalevalan sanasto sisältää hyvin paljon merenkäyntiin liittyvää sanastoa ja aika vähän eränkäyntiin liittyvää sanastoa, eli ainakin osa runoista on rannikolta kotoisin, vaikka onkin kerätty Vienan Karjalasta.
Sanasto, aiheet ja tarinat voi sisältää paljonkin lainauksia muilta naapureilta, mutta rytmitys eli sävellajin muoto on ainutlaatuinen, sitä ei muualla maailmassa ole tässä muodossa.
Se on muistaakseni tokretti tai jotain siihen suuntaan ....
Tarkoitat varmaan, että Kalevalan runomitta on nelipolvinen trokee.
Edelleen pidän mielenkiintoisena sitä, että runot ja niiden sisältämät kertomukset ovat parhaiten säilyneet Vienassa. Vienaa pidän samaan sanaperheeseen kuuluvana kuin esim. Väinä, Väinö ja jopa Venäjä.
Joo, näinhän se on ...
Todennäköisesti siihen liittyy vielä sanat vienä, väinö, väinöläinen, vainolainen, vierasuskoinen jne ....
Ehkä se tarkoitti alunperin pakanan ja kristityn eroa.
Suomalaiset piti itseään kristittyinä ja muita vierasuskoisina, eli väinöläisinä ....
"Kalevalainen aikajana" eli milloin runot ovat alkujaan syntyneet on todella pitkä ajanjakso.
On voinut olla alkujaan niinkin, että Kalevala on sijainnut muinaisessa Virossa jolloin Pohjola on tarkoittanut Suomea tai täällä sijainnutta paikkakuntaa.
Väinämöistä on johdettu myös vironkielen salmea merkitsevästä sanasta "väin":
http://et.wikipedia.org/wiki/Suur_väin
Mielenkiintoisin on teoria, että Väinämöinen olikin nainen: Veden Emä:
http://materiaalit.internetix.fi/fi/opintojaksot/1filosofiapsykologia/kansanusko/jumalat
"Wedhen Emä toi calat wercon" (Agricola)
näyt tuntevan Novgorodin historiaa...Nevanlinnaa ja Karjalan saaristoa jne
Samaa ei voi todeta sinusta.
Kalevalaisissa kansanrunoissa on paljon merimaisemaa ja merta. Jo alussa on alkumeri jossa Väinämöinen keluu ja antaa linnun munia polvelleen. Niistä munista syntyy maailma. Suurin osa tapahtumista ottaa paikkansa myyttisessä maailmassa, Saaressa, joka syntyy ja saa alkunsa siitä kun selvällä meren selällä takoa taputtelevan sepän ajosta putoaa kipinä tuohon muinaiseen alkumereen. Muinaiset alkuolennot, eli Kalevan pojat, kuten kolmois veljekset vanhin Väinämöinen, keskimmäinen Ilmarinen ja nuorin Joukahainen kilpailevat tuossa saaressa asuvien neitojen, luonnottarien, suosiosta ja yrittävät koska heitä. Tuo saari on kaiken keskiössä silloin kun ei ole Yleisessä Taivoisessa ja sieltä Saaresta tehdään matkoja mm. Pohjolaan, Päivölään, Tuonelaan, Taanimarkkiin (Tanska), Luotolaan (Ahvenanmaa), Viron maalle, Ruotsiin, Karjalaan, Hämeeseen, ja jne. Pohjolan toisintonimi Sariola merkitsee pohjoispuolella olevaa jäistä merta mikä tarkoittaa että meri sijaitsee Saaren puisjoisella puolella missä on merta. Pohjolaan päästäkseen on ylitettävä tämä meri ja kuljettava monen esteen läpi, minä takia Pohjolaan mennään vain hukuttamaan omat murheensa, takoma Sampoa ja ryöstämään Sampo takaisin. Kaikki tämä tapahtuu kuitenkin myyttisessä maailmassa, joka on lähes identtinen meidän omamme kanssa mutta elää toisessa todellisuudessa jossa jumalat, taikuus ja myyttiset olennot ovat totta ja todellisuuden raja on hämärtynyt.
Kalevala on Elias Lönnrotin luomus kansanrunojen pohjalta.
Mitään historiallista todellisuutta se ei kuvaa.
Ihan hyvää kaunokirjallisuutta,
Ilmeisesti kommentoit ap:lle, sillä jos se on osoitettu minulle niin kommentissasi ei ole mitään järkeä koska painotin nimen omaan omassa kommentissani että kalevalaisen runouden maailma on myyttinen ja sijaitsee toisessa todellisuudessa.
Kalevala ajoittuu 1000 ekr aikaan, silloin ei ollut viikinkejä. Idässä jatkui metsästyskulttuuri johon liittyi jonkun verran kaskiviljelyä ja karjanhoitoa, sisämaassa alkanut maanviljely heikkeni ja loppui ilmaston kylmenemisen takia. Ilmeisesti on kyse tästä itäisestä haarasta, koska rannikon asukkaat eivät suuntautuneet lainkaan pohjoiseen retkillää, vaan Itämeren eteläosiin. Itäiset heimotkin olivat suuntautuneet aroille, yleisen kirvestyypin alkuperä on suomalais-ugrilaisessa Ananjinon kulttuurissa, joka kukoisti Volgan mutkan läheisyydesä 700–200-luvuilla eea.
Kalevala syntyi lähinnä 1800-luvulla,jolloin Lönnrot kokosi kansanrunoutta ja muokkasi sen eepokseksi,
Hyvä suoritus.
Sampo-runoelma kuvaa selvästikin viljanviljelyksen alkua. Suuri mullistus pyyntikulttuurissa eläneille.