Yleinen väittämä on että leipäjonoissa on aivan tavallisia vähävaraisia. Ei se kyllä ainakaan Kalliossa näin ole sillä täällä asuvana olen sekä Hurstin että Pelastusarmeijan ruokajonojen ohi usein kävellyt. Kyllä se sakki on ihmishylkiöitä, alkoholi ja mielenterveysongelmista kärsivää sakkia. Enemmän tai vähemmän humalassa tai krapulassa, rahat ryypätty, sitten mennään hakemaan hiukopalaa.
Leipäjonot eivät kerro yhtään mitään Suomesta. Sellaista maata maailmassa ei olekaan etteikö ihmisiä kerääntyisi jonottamaan jos jotain saa ilmaiseksi. Jos leipäjonon viereen ajaisi rekka joka jakaisi pieniä 0.35 litran viinipulloja loppuisi leivän jonottaminen, viini olisi tärkeämpää, kyllä jämpti on niin!
Leipäjonot eivät kerro yhtään mitään Suomesta. Sellaista maata maailmassa ei olekaan etteikö ihmisiä kerääntyisi jonottamaan jos jotain saa ilmaiseksi. Jos leipäjonon viereen ajaisi rekka joka jakaisi pieniä 0.35 litran viinipulloja loppuisi leivän jonottaminen, viini olisi tärkeämpää, kyllä jämpti on niin!
Vastaukset 12
Vanhimmat
Sinähän sen tiedät, kun siellä pullon toivossa jonotat.
Miksi Suomessa ryypätään, sitten tapellaan ja tapetaan ja ties mitä. Juodaan ja köyhdytään. Onko ilmastomme niin ikävä, ettei muuta tekemistä? Onko perimä huono, ei koulumenestystä ja siitä johtuen ei työmenestystä, ruma ulkonäkö siitä johtuen ei menestystä ihmissuhdemarkkinoilla-->yksinäisyys, kotikasvatuksella aikaansaatu huono itsetunto, mitättömyyden tunne jne. Mitä luulisit?
Vaikka asiat olisi kuinka huonosti saa ne satavarmasti vieläkin huonommaksi aloittamalla tolkuttoman ryyppäämisen. Kyllä minäkin silloin tällöin otan ihan kunnolla mutta ei sitä pidä alkaa kaikkia rahojaan viinaan laittaa, siitä ei hyvä seuraa!
Pienessä vihneessä viihtyy.
Ei siihen sen kummempia ja syvällisempiä syitä tarvitse etsiä!
Mistähän sinäkin kenenkään tilanteen oikeasti tiedät? Kun ihminen on pukeutunut huonosti, niin hän on ilmeisesti mielestäsi juoppo ja mielenterveysongelmainen. Ei tule mieleen, että kyse onkin äärimmäisestä köhyydestä ja stressistä siitä, mistä päivän ruoan saa. Ilmaisruoan jonottaminen tuntuu myös alentavalta, mikä vaikuttaa ihmisen olemukseen.
Kuuntelin kerran Hurstin haastattelua. Kyllä hänen mukaansa ruokajonoissa on pääasiassa ihan normaaleja suomalaisia. Toki aina joku juoppo joukkoon osuu, mutta joisin varmaan minäkin, jos elämältä on pohja pudonnut ja lähimmäiset pitävät lähinnä sylkykuppina.
Kuljen minäkin aina silloin tällöin Hurstin jonon ohi ja en voi kyllä yhtyä mielipiteeseesi. On ilmeisesti sinusta vain mukava solvata heikommaksi kokemiasi. Sairaus sekin.
kaikki rahat ovat menneet asunto- ja muiden lainojen maksuun. Hyvin monenlaista jengiä siellä on, kuten minä työttömiä ja pientuloisia joilla rahat eivät riitä ruokaan, eläkeläisiä, maahanmuuttajia (venäläisiä ja virolaisia eniten) opiskelijoita ja sitten on mukana aina joku juoppokin. Ehkä Kalliossa on juoppoja tavallista enemmän. Mutta ei tarvitse niputtaa ihmisiä ihmishylkiöiksi sen vuoksi. Jeppe juo jos haluaa mutta ei hän sen vuoksi hylkiö ole.
Leipäjonon katseleminen voi tuntua tuolta, kun sitä katselee ihminen, jonka asiat on joltisessakin järjestyksessä. Minulla on muistoja 70-luvun lopusta. Työttömien aktiivit järjestivät työttömille kokoontumisia. Epäilemättä tuli mieleen tunne kun katselei työttömiä, että paikalla on paljon humalaisia. Uskoisin kuitenkin, että pääasiallisena syynä tähän tuneeseen oli se, että paikalla oli paljon ihmisiä, jotka olivat menettäneet otteensa elämään. Heistä lehahti ns tuhon lemu.
asiat niin vaan tuosta aukene, vaikkakin tietysti omalla tvallaan ja omasta näkökulmasta katsottuna aukenevat. Jokainen havainnoi ja tulkitsee tällaisia asioita paljolti pelkästään vaan oman elämänkokemuksensa pohjalta. Aina me myös jo ihan tahtomattammekin pyrimme asioita selittelemään niin, että ne ainakin itsemme kannalta olisivat mahdollisimman myönteisiä tai vähintäänkin siedettäviä.
Päässämme useimmiten painottuu se omalta kannaltamme myönteisimmältä vaikuttava lauserakenteisiinkin perustuva syy-seuraussuhde. Todellisuudessa asiat ovat paljon monimutkaisempia, ja etenkin jo tämä syy-seuraus sekoittuu seuraus-syyn kanssa milloin mitenkin enemmän painottuen.
Alkoholi- ja mielenterveysongelmaiset ovat ihmisiä, eivät mitään hylkiöitä! Ihmisten kastittaminen tiettyjen ominaisuuksien tai esimerkiksi omaisuuden puuttumisen vuoksi vie vaarallisen lähelle N-koodia, minkä taas tuomitsevat kaikki sivistyneet tai itsensä sivistyneeksi mieltävät.
Nykyinen työ- ja tuloelämä on niin kiikkerää, että aika moni meistä nykyansioineen selvityvistä voi ajautua syöksykierteeseen, jonka pohjalla odottaa etuusbyrokratian viidakossa harhailu loputtomine tulojen, töitten ja omaisuuksien todistamisineen etuusviranomaisille. Kenenkään elimistö ei määrättömiin odottele päivittäistä leipää eikä välttämättömien laskujen hoito siedä viiveitä sanktioitta. En tiedä, miten helposti todelliseen hätään joutunut voi edes ostaa kallista rahaa eli ottaa pikavippejä - tutkitaankohan ensimmäisenkin pikavipin hakijan taloudellinen tilanne jotenkin? Ja jos henkilökohtaiseen talouskriisiin joutuneen tulotaso ei lähitulevaisuudessakaan kohentune, niin velan otto elämiseen vain pahentaa kierrettä. Tällaisessa tilanteessa ruoka-avun hakeminen leipäjonoista osoittaa harkintaa.
Mahtaakohan tosiaan olla niin, että kaikki leipäjonoista apua hakevat ovat päihde- ynnä muine mielenterveysongelmiensa vuoksi asiansa sotkenutta porukkaa?
Elämäänsä ei tiedä kukaan miten lopulta käy, ketään ei voi sanostella etukäteen miksikään, naapuritalossa asui menestyvä johtajasmies, jotain meni pieleen, tuli konkurssi, rouva jätti miehen velkoineen, kaikki meni asuntoja ja autoja myöten... tuli pettymys ja nyt mies on juuri leipäjonossa ja siinä asemassa jota kukaan ei itselleen tahdo, pullo on hyvä kaveri, muistelleenko sen kanssa hyviä päivään joita oli.
Siis nöyryyttä kehiin, kaikille arvo, emme tiedä mitä kukin on kokenut.
Onpa huonosti asiat jos täytyy näitäkin leivän jonottajia kadehtia.
Liitypä joukkoon tummaan ja kuulostele tuntojasi.
Mahtaa olla fantastiset fiilikset?
Suomessa ei oo köyhyyttä, kylmyyttä vain ja nöyryyttä. Lyöty lyötyä lyö kun pitäs yhdistyä, kun herrat ja narrit eväitämme syö...
Leipäjonossa on tunnelmaa, laulaa Pelle Mijoona ja kengänpohjat pitää hiljaista narinaa