Osa puheesta tässä:
Suomalaisen kansakunnan rakentaminen eteni suotuisasti etenkin keisari Aleksanteri II:n hallituskaudella. Hänen patsaansa onkin sijoitettu Helsingissä arvokkaalle paikalle, keskelle Senaatintoria. Suomessa tehtiin 1800-luvun puolivälistä lähtien merkittäviä hallintoa ja taloutta kehittäneitä uudistuksia. Suomi sai oman rahayksikön ja postilaitoksen. Pohjoismainen paikallishallinto eteni kuntien perustamisen myötä. Saimaan kanava loi vilkkaat yhteydet itäisen Suomen, Viipurin ja Venäjän silloisen pääkaupungin Pietarin välille.
Yksi esimerkki on myös rautateiden suunnittelu ja rakentaminen. Maamme rautatieverkon ensimmäinen osuus avattiin vuonna 1862 Helsingin ja Hämeenlinnan välille. Tämän perintönä Suomella ja Venäjällä on edelleen sama raideleveys.
Kanssakäyminen Suomen ja Pietarin välillä laajeni kaikille elämänalueille. Suomi tuli tutuksi venäläisille virkamiehille, sotilaille sekä kauppiaille, taiteilijoille ja runoilijoille. Pietarilaiset alkoivat käydä Suomessa lepäämässä ja nauttimassa luontomme rauhasta.
Pietarista taas tuli tuhansille suomalaisille pysyvä työ- ja kotipaikka. Suomalaiset olivat etupäässä ammatinharjoittajia tai toimivat tuotannollisissa tehtävissä. He työskentelivät suutareina ja räätäleinä, kello- ja kultaseppinä, leipureina, köydenpunojina, ajureina ja nokikolareina. Mutta paljon oli myös niitä, jotka tulivat Pietariin tavoittelemaan korkeampaa sivistystä ja tekemään uraa: heidän joukostaan nousi myöhemmin kenraaleita, amiraaleja ja akateemikoita.
Suomalainen kulttuuri sai kehittyä ja nautti arvovaltaisestakin tuesta. Otan esimerkiksi Suomen Presidentinlinnassa olevan yli kolmenkymmenen teoksen keisarillisen taidekokoelman. Keisarit pitivät tärkeänä, että Linnan kokoelmaan hankittiin nimenomaan lahjakkaiden suomalaisten taiteilijoiden teoksia. Sillä, mitä ne esittivät ei näyttänyt olevan ratkaisevaa merkitystä. Tästä lienee johtuu, että taideteosten aiheiden joukossa on perisuomalaisten aiheiden lisäksi myös useita maisemakuvia Länsi-Euroopasta. Monet suomalaiset taiteilijat opiskelivat ja hakivat vaikutteita sieltä.
Suomalaisen kansakunnan rakentaminen eteni suotuisasti etenkin keisari Aleksanteri II:n hallituskaudella. Hänen patsaansa onkin sijoitettu Helsingissä arvokkaalle paikalle, keskelle Senaatintoria. Suomessa tehtiin 1800-luvun puolivälistä lähtien merkittäviä hallintoa ja taloutta kehittäneitä uudistuksia. Suomi sai oman rahayksikön ja postilaitoksen. Pohjoismainen paikallishallinto eteni kuntien perustamisen myötä. Saimaan kanava loi vilkkaat yhteydet itäisen Suomen, Viipurin ja Venäjän silloisen pääkaupungin Pietarin välille.
Yksi esimerkki on myös rautateiden suunnittelu ja rakentaminen. Maamme rautatieverkon ensimmäinen osuus avattiin vuonna 1862 Helsingin ja Hämeenlinnan välille. Tämän perintönä Suomella ja Venäjällä on edelleen sama raideleveys.
Kanssakäyminen Suomen ja Pietarin välillä laajeni kaikille elämänalueille. Suomi tuli tutuksi venäläisille virkamiehille, sotilaille sekä kauppiaille, taiteilijoille ja runoilijoille. Pietarilaiset alkoivat käydä Suomessa lepäämässä ja nauttimassa luontomme rauhasta.
Pietarista taas tuli tuhansille suomalaisille pysyvä työ- ja kotipaikka. Suomalaiset olivat etupäässä ammatinharjoittajia tai toimivat tuotannollisissa tehtävissä. He työskentelivät suutareina ja räätäleinä, kello- ja kultaseppinä, leipureina, köydenpunojina, ajureina ja nokikolareina. Mutta paljon oli myös niitä, jotka tulivat Pietariin tavoittelemaan korkeampaa sivistystä ja tekemään uraa: heidän joukostaan nousi myöhemmin kenraaleita, amiraaleja ja akateemikoita.
Suomalainen kulttuuri sai kehittyä ja nautti arvovaltaisestakin tuesta. Otan esimerkiksi Suomen Presidentinlinnassa olevan yli kolmenkymmenen teoksen keisarillisen taidekokoelman. Keisarit pitivät tärkeänä, että Linnan kokoelmaan hankittiin nimenomaan lahjakkaiden suomalaisten taiteilijoiden teoksia. Sillä, mitä ne esittivät ei näyttänyt olevan ratkaisevaa merkitystä. Tästä lienee johtuu, että taideteosten aiheiden joukossa on perisuomalaisten aiheiden lisäksi myös useita maisemakuvia Länsi-Euroopasta. Monet suomalaiset taiteilijat opiskelivat ja hakivat vaikutteita sieltä.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.