Karjalan kieli (siis liivin kieli, jota puhutaan Laatokan pohjoispuolella, eri asia kuin Karjalan kannaksen murre), elää Venäjällä kovaa nousukautta. Vasta nyt, vuosia Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen, karjalaa äidinkielenään puhuvat uskaltavat alkaa opettaa omaa kieltään lapsilleen jopa kouluissa. Tähän asti he ovat joutuneet puhumaan venäjää kaikkialla muualla kuin kotonaan. Lapsilta äideilleen, karjalaksi:
Muamale naizien päivänny
Minun muamo on Dina. Häi opastui Dessoilan školas. Nygöi häi ruadau buhgalterannu rauduzavodas. Muamo suvaiččou pastua piirualoi, tortua da muudu syömisty. Häi on hyvä, čoma. Suvaičen omua muamua.
Nikiforov Saša, 6a
Minun muaman nimi on L'uda. Häi on ylen čoma. Muamo ruadau kulturikois illačunvedäjänny. Häi on armas. Minul muamo avvuttau kaikes, kai maltau. Armas muamo on helevy, huolekas. Ainos otan nevvuo muamal. Suvaičen sinuu, muamo!
Aljona Kozlova, 6a
Minun muamo on Jelena Valentinovna. Häi on 36 vuottu. Häi tuli tänne Vologdaspäi. Häi ruadau kois. Muamo on čoma. Hänel ollah maksankarvazet tukat, mustat silmät, ei ole korgei. Muamo on armas.
Makarov Aleksei, 6a
Minun muamo on kaikis paras. Hänen nimi on Sveta. Häi avvuttau minule luadie urokoi. Muamo on ylen čoma da hyvätahtoine. Minä ylen suvaičen muamua! Naizienpäivänke hyvittelen sinuu! Ole ozakahannu!
Kožejeva Vika, 6a
Minun muamo on Tamara. Häi on minun paras ystävy. Ainos kyzyn hänel abuu da nevvuo. Tahton hyvitellä muamua pruazniekanke! Ylen suvaičen sinuu, armas muamo!
Tarasova Masha
Muamale naizien päivänny
Minun muamo on Dina. Häi opastui Dessoilan školas. Nygöi häi ruadau buhgalterannu rauduzavodas. Muamo suvaiččou pastua piirualoi, tortua da muudu syömisty. Häi on hyvä, čoma. Suvaičen omua muamua.
Nikiforov Saša, 6a
Minun muaman nimi on L'uda. Häi on ylen čoma. Muamo ruadau kulturikois illačunvedäjänny. Häi on armas. Minul muamo avvuttau kaikes, kai maltau. Armas muamo on helevy, huolekas. Ainos otan nevvuo muamal. Suvaičen sinuu, muamo!
Aljona Kozlova, 6a
Minun muamo on Jelena Valentinovna. Häi on 36 vuottu. Häi tuli tänne Vologdaspäi. Häi ruadau kois. Muamo on čoma. Hänel ollah maksankarvazet tukat, mustat silmät, ei ole korgei. Muamo on armas.
Makarov Aleksei, 6a
Minun muamo on kaikis paras. Hänen nimi on Sveta. Häi avvuttau minule luadie urokoi. Muamo on ylen čoma da hyvätahtoine. Minä ylen suvaičen muamua! Naizienpäivänke hyvittelen sinuu! Ole ozakahannu!
Kožejeva Vika, 6a
Minun muamo on Tamara. Häi on minun paras ystävy. Ainos kyzyn hänel abuu da nevvuo. Tahton hyvitellä muamua pruazniekanke! Ylen suvaičen sinuu, armas muamo!
Tarasova Masha
Vastaukset 46
Vanhimmat
Uusi uljas somalikulttuuri on syrjäyttänyt tuon wanhan potaskan.
Mukavan tutun oloista, melkein ymmärtää ja osin arvaa.
Onpa kaunista ja hienoa, että on säilynyt Venäjän vainoista huolimatta. Ja hyvä, kun saavat he omaa kieltänsä siis opetella. Aina ei niin ole ollut.
ja kohta tulee pakkosiirtolaisuudesta kuluneeksi "Raamatulliset" 70 vuotta. :)
Eihän karjalaa puhuttu kuin pienessä osassa luovutettua Suomen Karjalaa. Kannaksella ei puhuttu yhtään ja Raja-Karjalassa käytännössä vain ortodoksiväestö. Valtaosalla evakoista äidinkieli oli suomi (kaakkoismurteella), ehkä vain 30 000-35 000 henkilöä puhui karjalan kieltä. Aika pieni määrä kun ajattelee kuinka paljon evakkoja kaiken kaikkiaan oli.
Karjalan kieli ja suomen kielen kaakkoismurteet (suomen kielen "karjalanmurre") menevät eräillä jatkuvasti sekaisin.
Kuńi ei školah käynyh, sińi ei ruotšiks vie ängyrdänyh.
Tosin Petroskoissakin on jo 20 vuotta, siis neuvostoaikana jo, ilmestynyt livvinkielinen sanomalehti...
Kotoisissa peruskouluissamme mitään karjalan kielistä ei opeteta edelleenkään. Venäjällä (ja sitä ennen Neuvostoliitossa) opetetaan edelleenkin karjalaa.
Karjal Žurnualu
Uudizet 8.6.2011
Paavo Harakka
Ezitin karjalan kieltä perusskolah jo 1978
Bomban taloin srojinnan aigah 1977-78 joukkoviešťimilöis eziteldih rajakarjalazie taboi, pravoslaunoida vieruo da karjalan kieldä. Nurmekses zavod´ittih dai enzimäńi karjalan kielen kurssa opastajana FM Matti Jeskańi. Mie oľin kirjuttan karjalankielizie paginoi sidä ennen erähih karjalazih aviezoih. Samah aigah suomalańi yhteiskunda oľi alganuh enďistä paremmin ellendiä vähemmistölöin ažieloi. Oľi sekuitoivot havaitšuttu huomuamah, mi merkitys on karjalan kielel kogo Suomen kulttuuran rikastuttamizes.
Valdimon Suojärvi-seuran syyzkogovukses kylmäkuus 1978 piin voimakkahan paginan karjalan kielen azemas da tulevaizuuves. Paginas siteerain professor Pertti Virtarandua. Häihäi näit sanoi, jotta karjala kieli on mońin muodoloinker ylen hiitroi tundoloin ilmazija da täyzpädevä kieli samanmoine kui lähimbäńi sugukieli suomi.
Opastajana oľin dogaďin, sto muamoinkielen opassandakńiigois ei olluh ńimin miittumua maińindua karjalan kieles, hos suomen kielen kohal eziteldih raumalazien da savolazien murdehet. Mie luajingi ezityksen, sto karjalan kieli oľis suadava opassanda-aineheksi perusskolah saamen kielen jyty. Siit maińitšin, jotta sih ńiškoi pidäis järgieh käyńńisťiä ruannat tavoittehena karjalan kielen elvyttämińi da kehittämiń, karjalankielizien opastajien kouluttamińi da karjalankielizien opassandakńiigoin kirjuttamińi. Saamenkielizien itšepäińi ruanda oman kielen eistämiseksi olgah meilgi ezimerkkinä.
Nygöi on männyh jo ańikkovai 33 vuotta. Sih aigah ollah karjalan kielen ažiet eissytty v. 1995 perussetun Karjalan Kielen Seuran johol kudakui. Olemmo suanuh vähemmistökielen statuksen. Olemmo alottannuh kielipezätoiminnan. On piässetty lugiettavaksi kńiigazie vägi tukul da jägimäseksi on ilmestynnyh karjalankielińi avieza. Mie usson, sto terväh rubiemmo dai opastamah lapsie perusskolas karjalan kielel. Mie usson, sto terväh rubiemmo dai opastamah lapsie perusskolas karjalan kielel.
http://verkolehti.karjal.fi/uudizet/vahnembat-uudizet/ezitin-kielta-skolah-jo-1978/
Vihreistä karjalan kielen puolustaja
Tiedotteet | 25.5.2016 klo 15.27
Tiedote 24.5.2016
Vihreiden puoluekokouksessa Lahdessa hyväksyttiin viikonloppuna joensuulaisen Tuomo Salosen aloite karjalankielisten kielellisten oikeuksien parantamisesta Suomessa. Tällä päätöksellä Vihreistä tuli Suomen ensimmäinen puolue, joka julkisesti tunnustautuu karjalan kielen puolustajaksi.
-Karjalankielisten historia Suomessa on pitkä, ja se näkyy erityisesti täällä Pohjois-Karjalassa. 1600-luvulla saakka alue oli täysin karjalankielistä, ja kieli on säilynyt lukuisista vainoista huolimatta tähän päivään saakka, vaikka se onkin kärsinyt matkan varrella. Etniset vainot eivät onneksi enää kuulu tämän päivän Suomeen, ja nyt on aika kääntää yhteiskunnan suunta karjalankielisten auttamiseen, toteaa Savo-Karjalan Vihreiden Tuomo Salonen.
Vain yhteisö itse voi elvyttää kielensä, sitä ei voi kukaan muu tehdä. Yhteiskunnan tehtävä on tarjota siihen tarvittavat puitteet ja tukea yhteisöä sen pyrkimyksissä. Tämä tarkoittaa sitä, että kielen asema on turvattava lainsäädännössä, ja yhteisöä on tuettava rahallisesti valtiollisella elvytysohjelmalla. Nämä kaksi tavoitetta Vihreät on nyt puolueena ottanut omikseen.
Jokaisella on oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin. Yksi kieli ei ole toista arvokkaampi, ja karjalan kielen säilyttämisessä on kyse ihmisoikeuksien turvaamisesta. Karjalankielisen yhteisön tie kielen elvyttämiseen on pitkä ja kivinen, ja on muun yhteiskunnan tehtävä auttaa heitä tällä tiellä. Viime viikonloppuna Vihreät puolueena sitoutuivat tähän tavoitteeseen, ja toivottavasti muut seuraavat pian perässä.
http://www.savokarjalanvihreat.fi/blog/vihreista-karjalan-kielen-puolustaja/
hiljaa. Olet tehtaillut kyseisen sepitelmän aivan omin päin;ja väärään kieliasuun. Suomen kieleen ei kuulu č, ei edes karjalan kieleen. Olisin myös varovainen tuon hattu s(š) kirjaimen kanssa koska se tsekkiläisittäin lausuttuna(joka se on ) voi antaa sanasta aika erikoisen kuvan.
"Olet tehtaillut kyseisen sepitelmän aivan omin päin;ja väärään kieliasuun. Suomen kieleen ei kuulu č, ei edes karjalan kieleen. Olisin myös varovainen tuon hattu s(š) kirjaimen kanssa..."
Kačo häi, kehnon mošelniekku, nygöi kirjutat vaigu šittua :) Mikse kielastelet tiä?
Karjal Žurnualu, Suomen karjalankielisten verkkolehti:
http://verkolehti.karjal.fi/
Ylen karjalankieliset uutiset:
http://yle.fi/uutiset/pohjois-karjala/karjalakse/
Oma Mua-lehti (Karjalan tasavallassa Venäjällä):
http://omamua.ru/
Karjalan kielen ystävät Ruotsissa:
http://karjalazet.se/
Kiännä! Kääntäminen, elvytys ja uhanalainen karjalan kieli:
http://kianna-hanke.blogspot.fi/
Opastajat-sivusto:
http://opastajat.net/
Karjalan kielen koti:
http://karjalankielenkodi.net/
Havvinkukkaro-blogi:
http://havvinkukkaro.blogspot.fi/
Yhty dai tostu ollah vuozien varrel boikoit ristikanzat ruattu, no vie äijän pidäs ližiä ruadua...
Kiviveneh soitti Siirtokarjalaisten jälkeläiset-seminaarissa, joka järjestettiin Heinävedellä Valamon luostarissa 27.-29.11.2015
https://www.youtube.com/watch?v=uQNbus3pF70
Jo neljäs Muumi-kirja karjalaksi
http://yle.fi/uutiset/jo_neljas_muumi-kirja_karjalaksi/7020869
Liivin kieli ja karjalan kielen aunukselaismurre (livvi tai muodossa liygi) ovat eri asioita.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Liivin_kieli
https://fi.wikipedia.org/wiki/Liiviläiset
https://fi.wikipedia.org/wiki/Karjalan_kieli
https://fi.wikipedia.org/wiki/Aunuksenkarjalan_kieli
https://fi.wikipedia.org/wiki/Karjalaiset_(kansa)
https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_karjalankieliset
HS Mielipide 30.9.2010
Ruotsi ei ole Suomessa alkuperäiskieli
" - -. Alkuperäiskieliksi kutsutaan vanhimpia tunnettuja, jollakin alueella puhuttavia kieliä. Suomen alkuperäiskieleksi tunnustetaan perustuslaissa saamen kieli (siis pohjoissaame, inarinsaame ja kolttasaame). Suomessa puhutaan vanhastaan myös kahta autoktonista eli kotoperäistä kieltä: perustuslaissa toiseksi kansalliskieleksemme määriteltyä suomen kieltä sekä Suomen ainoaa kotoperäistä vähemmistökieltä, karjalaa, joka näyttää unohtuneen Arffmanin vähemmistökielten listasta. Kielen kotoperäisyydellä tarkoitetaan, että sitä on puhuttu jossakin maassa tai jollakin alueella "aina". - -. Historialliselta taustaltaan ruotsi on Suomessa alloktoninen eli muualta tullut kieli. Alloktonisuus ei millään tavoin vähennä ruotsin kielen merkitystä Suomen kielimaiseman historiallisesti vakiintuneena ja keskeisenä osana."
Rino Grünthal
Johanna Laakso
Anneli Sarhimaa
professoreita
Euroopan komission rahoittama Eldia-projekti
(European Language Diversity for All)
Rasimäen kyläsivuilta löytyy ELDIA-projektin karjalan kieltä Suomessa koskevan osahankkeen lopputiivistelmät suomeksi sekä karjalaksi (eteläkarjalan, livvinkarjalan ja vienankarjalan murteilla):
http://rasimaki.net/ajankohtaista.html
Mennyt vuozil ollah karjalankielizet tiäl Suomesgi hörövytty prižmimäh oigevuksii (karjal sai zakonanmugazen, ei-alovehellizen vähembistökielen stuatussan vuvvennu 2009). Kieldy tutkitah universitietas, on Karjalan Kielen Seuru kudai piästäy ilmah kniigoi i muudu materjualua muamankielel, muuzikkua luajitah Ven'an dai Suomen puolel... Ga vie pidäy äijäl ruadua! Äijy tarvitah boikoloi kielenmalttajii i muudu rahvastu.
Kieli liygi, livvi ei liivi. Liivikse paistah Latvies. Ga livvikse nygöi ruvetah pagizemah nuorennu ei lapsennu.
Da, muga ollah dielot.
" Gu ristikanzat hyvät hävitäh.
Hyö hyvän jällen muale jätetäh
Pertti Virtaranta nimi ies,
Hyvä kielien tiedäi Suomen mies.
Suvaičči häi ei vai omua muadu,
Toizilegi äijän hyviä luadii.
Ajeli häi puaksuh meijän muah.
Kävyi toiči Tverin Karjalah.
Meijän kieldy äijäl puolisti,
Pitkiä igiä sille ennusti.
Aigu matkuau, vuvvet ielleh juostah.
Minä hänen sanat hyvin mustan:
‒ Teilehäi on hyvä livvin kieli.
Kehittiä vai pidäy sidä ielleh.
Hyvä kielen alustu sit rodieu.
Sil on rahvas, sil on oma kodi,
Oma mua sil, mečät, pellot, rannat.
Mustetah net hyvin mennyöt aijat,
Pajoloi ei unohtettu omii
Kalevalan runoaigoi čomii.
Karjalaine ei unohta hieruu,
Eigo časounua dorogupieles.
Ei häi voi nikunne loitos lähtie.
Omal mual häi ainos eliä tahtou. "
Zinaida Dubinina
http://omamua.ru/issues/2016/noumeru_7/kui_uskuo_karjalan_kielen_nouzendah/
Karjalan kieldy paistah sežo tiä Suomesgi, ei vaigu Ven'an Karjalas da Tverin alovehel.
Puaksuh tunduu što Suomen virguniekoin pluanu on tappua karjalan kieli hil'l'azuol, olemal vaikkani kogo dielos – buite kui karjalan kieldy nivouse ei olis olemas. Vuotetah vai što ristikanzat heittäs mielenkiinnon omien oigevuksien vuadimizeh…
Ainos pidäy nostua čoma muamankieli ezile, mustoittua valdivon piättäjii što karjalan kieli eläy da sil on iellehgi pagizijoi. Sidä pidäs avvuttua samah luaduh kui saamin kieldy.
Uusi linjanveto karjalan kielen puolesta
07.03.2016
Karjalan kielen asema korostui tärkeänä Karjalan tasavallan karjalaisten VIII kerähmössä. Kerähmön avajaisiin saapui yleisöä Karjalan kansallisen teatterin katsomo täyteen tapahtuman alkupäivänä 4. maaliskuuta. Kerähmöä jatkettiin karjalaisessa Veskelyksen kylässä 5. maaliskuuta.
Olin mukana kerähmön avajaisissa. Aluksi oli järjestäjäin alkusanoja ja tervehdyksiä korkeavirkaisilta kutsuvierailta, ja tämän jälkeen kuultiin selostus, jonka Tatjana Klejerova esitti kerähmävaltuuston puheenjohtajana. Nämä puheet pidettiin venäjäksi karjalaisten kerähmössä.
Natalia Antonova kosketteli kieli-, opetus- ja kulttuuriasioita seostuksessaan, joka kuultiin Klejerovan puheenvuoron jälkeen. Antonova puhui livvinkarjalaista äidinkieltään. Simultaanitulkkaus oli järjestetty karjalaa taitamattomalle yleisölle.
Esitys Karjalan tasavallan valtionkielen statuksen myöntämisestä karjalan kielelle hyväksyttiin jo Karjalan tasavallan karjalaisten 1. kerähmössä. Tämä ensimmäinen karjalaisten kerähmö pidettiin Aunuksen kaupungissa kesä- ja heinäkuun vaihteessa 1991. Osallistuin kutsuvieraana ensimmäiseen kerähmöön, joten muistan miten kielikysymystä koskeva päätös syntyi.
Vuosineljänneksen aika on kulunut siitä lähtien eikä karjalan kielen virallistamisesta Karjalan tasavallan valtionkieleksi ole yhä päätetty. Kielikysymyksestä puhuttiin jälleen nyt jo VIII kerähmössä. Mm. Antonova ja hänen jälkeensä alustanut Aunuksen karjalaiset –yhdistyksen johtokunnan puheenjohtaja Vladimir Lukin vetosivat karjalan kielen valtionkielen statuksen puolesta. Myös Lukin esiintyi äidinkielellään livvinkarjalaksi. Yleisö otti kestävin suoisionosoituksin vastaan heidän puheenvuoronsa. Kantaa ottava Karjalaisen puheenvuoro –kirjoitus julkaistaan Vladimir Lukinilta seuraavassa Careliassa huhtikuussa 2016.
Karjalaksi esitettyjen puheenvuorojen aikana muistui mieleeni aika, kun suomen kieltä kuuli useissa yleisötilaisuuksissa samassa teatterisalissa 1980-luvulla. Antonova, Lukin ja muut äidinkieltä kerähmössä puhuneet ovat antaneet rohkaisevaa esimerkkiä nykyisille aikalaisille. Äidinkielen taito ehtyy pois kun ei äidinkieltä ei käytetä julkisesti. Äidinkielen käyttökentän vähyys uhkaa itse kielen jatkuvuutta. Tämä koskee yhtä hyvin karjalaa kuin myös vepsän ja suomen kieltä täällä Karjalan tasavallassa.
Karjalaisten VIII kerähmö on kannattanut jälleen päätöslausumassallaan valtionkielen aseman myöntämistä karjalan kielelle Karjalan tasavallassa.
Kysyin Natalia Antonovalta kerähmön jälkeen, uskooko hän että tällainen päätös hyväksyttäisiin Karjalan tasavallan lakisäätävässä kokouksessa.
– Mahdollisuus on omasta mielestäni fifty-fifty Karjalan lakiasäätävän kokouksen jäsenistä puheen ollen, Antonova vastasi. – Itsestäni tuntuu kyllä, että Karjalan tasavallan päämies Aleksandr Hudilainen olisi myötämielinen tällaiselle päätökselle.
Karjalaiset ovat tehneet linjanvetonsa kieliasiassa. Aika näyttää mitä jatkossa tapahtuu.
Armas Mashin,
päätoimittaja
http://carelia-lehti.ru/novosti/uusi-linjanveto-karjalan-kielen-puolesta/
Santtu Karhu & Talvisovat
https://www.youtube.com/watch?v=ZC-cDL8dSZE&index=2&list=PLarfaQLaz1lPFyklWAUY8vhlnfrb9H8-6
Jopa 7000 vuotta vanhoja kalliopiirroksia – kivinen Kalevala löytyy Vienan Karjalasta
Arvokas alue halutaan pelastaa lisäämällä matkailua.
Vain vajaan 10 kilometrin päässä Belomorskin kaupungissa Vienan Karjalassa on arvokas Zalavrugan kalliopiirrosalue. Sen kuvakentillä on yli 2000 kalliopiirrosta. Niiden arvioidaan olevan jopa 7000 vuotta vanhoja.
Osa näistä Uikujoen piirroksista on turmeltunut. Alueella kalastelleet ja erästelleet asukkaat ja matkailijat ovat muun muassa polttaneet nuotioita piirrosten päällä. Osa piirroksista on turmeltunut vesirakennustöiden yhteydessä.
Tutkijoiden mukaan mitä ilmeisimmin suomalais-ugrilaisten esi-isät ovat tehneet kalliopiirrokset.
Belomorskin kalliopiirroksia käy vuosittain ihailemassa noin 12 000 venäläismatkailijaa, vaikka alueelle johtavia teitä ja polkuja ei ole edes kunnolla merkitty.
Piirrosten säilyminen pyritään nyt turvaamaan houkuttelemalla alueelle lisää turisteja. Näitä varten sinne on ryhdytty rakentamaan infrastruktuuria.
”Pyrimme innostamaan paikallisia ihmisiä matkailuyrittäjiksi ja tarjoamaan palveluja piirrosturisteille. Kun matkailu lisääntyy, se tuo tuloja, ja näin asukkaat ottavat vastuun alueesta ja ymmärtävät sen suunnattoman arvon”, sanoo venäläis-suomalaista ”pelastushanketta” johtava Jelena Bagajeva Petroskoista.
Bagajeva itse on matkailuyrittäjä. Hänen lisäkseen mukana on myös belomorskilainen matkatoimisto. Euroopan unionin rahoittama Rock Art Bridge -nimellä tunnettu kaksivuotinen hanke päättyy tänä vuonna.
Tuloksia on saatu, mutta itsestään selvää kalliopiirrosalueen rauhoittaminen ei vielä ole. Puisia kävelyteitä, saniteettitiloja ja taukotupa on tehty, mutta kaupalliset palvelut puuttuvat.
”Piirrokset ovat kivistä Kalevalaa, eivät pelkkiä symboleja. Niissä kuvataan Belomorskin seudulla asuneiden ihmisten arkipäivää”, kertoo Suomen Muinaistaideseuran monivuotinen puheenjohtaja ja nykyinen hallituksen jäsen, tutkija Rauno Lauhakangas.
Helsingin yliopiston fysiikan tutkimuslaitoksella työskentelevä Lauhakangas on vieraillut alueella useita kertoja ja tehnyt tiivistä yhteistyötä venäläisten kanssa.
Yhteistyön tuloksena viimeisimmät vuonna 1998 löydetyt kalliopiirrokset esitellään näyttävästi Vantaalla Tiedekeskus Heurekan Arkeologian yössä 4. päivänä joulukuuta. Kuolan niemimaalta tuleva aineisto on tuolloin esillä ensi kertaa Länsi-Euroopassa.
”Kalliopiirrokset paljastavat, että Vienan merellä on ollut jopa mursuja, sillä niitäkin on piirroksissa kuvattu”, kertoo Rauno Lauhakangas innostuneena.
Rock Art Bridge -hankkeessa on Venäjän tiedeakatemian Karjalan tutkimuskeskuksen lisäksi myös Belomorskin kaupunki, jonka infrastruktuuri on rapistumassa nopeasti.
Suomalaisena osapuolena on muuan muassa Suomussalmen kunta, jonka alueella on puolestaan merkittävä Värikallion kalliomaalausalue. Hankkeen yksi tavoite on luoda Belomorskin ja Suomussalmen välille virtuaalinen kivikautinen silta edistämään kulttuurimatkailua yli rajojen.
Voisitko linkittää myös kirjoituksen lähteen?
Venäläiset ovat etnisiä suomalaisia!
Otsikolla: "Venäjän kansalaisen kasvot, eli kansan keskuudessa tunnetun rotuopin romahdus." – "Лицо русской национальности, или крах популярной расологии" kertoo asiasta usea julkaisu. Esim Центр Льва Гумилева ja Коммерсантъ. Издательский дом.
Artikkeli kirjoituksen mukaan (vapaa käännös) venäläiset geenitutkijat ovat ensimmäistä kertaa historiassa suorittaneet ennennäkemättömän laajan venäläisten geeniperimän tutkimuksen – ja olivat järkyttyneet itsekin tuloksista.
Tutkijoitten tuloksen mukaan
venäjällä asuvien etnisten ryhmien väliset geneettiset suhteet kaatavat nykyiset näkemykset slaavilaisten perimästä. Tutkimukset kumoavat monia myyttejä venäläisten kansallisuudesta. Erityisesti DNA tutkimusten mukaan todettiin, että geneettisesti venäläiset eivät ole "Itä-slaavilaisia" vaan suomalaisia.
Useiden kymmenien vuosien antropologiset ja viimevuotiset DNA tutkimukset kertovat siitä, että, näyttää siltä, että venäläinen on kaikkea muuta kuin "Itä-slaavilainen". – Venäläinen on suomalainen.
Nämä tutkimukset kumoavat väitteen, että valkovenäläiset, ukrainalaiset ja venäläiset kuuluvat "itä-slaavilaiset" ryhmään.
Venäläiset ja suomalais-ugrilaiset kansat ovat geneettisesti niin lähellä, että he ovat geneettisesti identtisiä ja mitään slaavilaista venäläisissä ei ole.
DNA tutkimuksen mukaan suomalaisten lisäksi venäläisten geneetisiä lähisukulaisia ovat Venäjän tataarit.
Eikä vähäisempänä pienempänä sensaationa ollut se, että myös Itä-ukrainalaiset oli mahdoton erottaa venäläisistä ja suomalais-ugrilaisista, esimerkiksi Komin, Mordvan ja Marin kansalaisista. Tutkijat ovat tulleet siihen tulokseen, että jossain vaiheessa tämä oli yhteinen kansa ja heillä oli yhteinen kieli suomi.
Slaavilaiset ovatkin siis venäjänkielisiä suomalaisia!
tai olisiko sanottava: venäläiset ovatkin etnisiä suomalaisia?! Aivan samoin kuin meitä inkeriläisiäkin luokitellaan nykyään Väestöliiton mukaan etnisiksi venäläisiksi, josta kirjoitin blogissani.
Ovatko inkerinsuomalaiset etnisiä venäläisiä?
Jos katsotaan tuota karttaa, niin todellakin tuntuu, että suomi-ugrilaiset kansat ovat hallinneet isoja alueita! Onko tässäkin tapahtunut kanta-kansan venäläistäminen alkaen vaikka Ivana Julmasta asti? Olisiko tuo alue sitten sitä Suurta Suomea, josta joissakin kirjoituksissa mainitaan?
Mielenkiintoista kuitenkin!
"Ovatko inkerinsuomalaiset etnisiä venäläisiä?"
Eivät.
Inkeriläiset eli inkerinsuomalaiset ovat Ruotsin vallan aikana 1600-luvulla Inkerinmaalle siirtyneiden savolaisten (savakot) ja karjalaisten (äyrämöiset) jälkeläisiä, jotka uskonnoltaan ovat pääasiassa evankelis-luterilaisia.
Inkeriläisiä ei tule sekoittaa inkerikkoihin, jotka ovat alueen vanhempaa, uskonnoltaan ortodoksista väestöä.
Ylen karjalankielisillä uutisilla yksivuotissynttärit – "Hyvälhäi se tuntoo, ko kuuloo omal muamonkielel uutissii"
Itäsuomalaisissa maakuntaradioissa viikoittain kuultavat Yle Uudizet karjalakse -lähetykset ovat löytäneet kuulijakuntansa. Karjalankielisiä uutisia on voinut kuunnella ja lukea Yleltä nyt vuoden ajan.
Marjatta Ruotsalainen on vaihtanut äidinkielensä karjalaksi. Kieli on hänelle tuttu jo lapsesta, kun sillä hänen isänsä puhui karjalaa.
Mistä on kyse?
Karjalankielisiä radiouutisia on lähetetty Ylellä nyt vuoden ajan.
Uutiset perjantaisin kolmessa itäsuomalaisessa maakuntaradiossa.
Lähetyksiä voi kuunnella ja uutisia voi lukea myös netissä.
Yle Uudizet karjalakse -lähetykset kuullaan perjantaisin Ylen itäsuomalaisissa maakuntaradioissa. Ensimmäisen kerran karjalankieliset uutiset lähetettiin Pohjois-Karjalan Radiossa 27.2.2015.
Puoli vuotta uutisten aloittamisen jälkeen kuuluvuusaluetta laajennettiin myös Savoon ja Etelä-Savoon. Uutisista tullut palaute on ollut myönteistä.
– Monet radionkuuntelijat ovat kertoneet, että vaikka eivät itse puhu karjalaa, he yrittävät kuunnella tunnistettavia sanoja ja hahmottaa sitä kautta lauseita, kertoo Yle Itä-Suomen päällikkö Johanna Raatikainen.
Yksi karjalankielisiä uutisia mieluusti kuunteleva on outokumpulainen Marjatta Ruotsalainen. Hänelle karjalan kieli on rakas ja tuttu jo lapsuudesta, sillä hänen isänsä puhui karjalaa. Täyttäessään 70 vuotta Ruotsalainen vaihtoi virallisen äidinkielensä suomesta karjalaksi. Oppikirjoista hän ei kieltä pänttää, vaan puhuu sitä isänsä ja muiden karjalankielisten puhetta myötäillen.
Ruotsalainen kertoo tulevansa hyvälle mielelle aina, kun kuulee karjalaa puhuttavan. Karjalankielisiä radiouutisia hän kuuntelee ilolla.
– Hyvälhäi se tuntoo, ko kuuloo omal muamonkielel uutisii, Ruotsalainen kiittää.
Radiouutiset osaltaan pitävät kielen virkeänä
Lähetyksissä kuultavat uutiset ovat Ylen uutisia, jotka on kääntänyt karjalaksi Itä-Suomen yliopiston tutkija Natalia Giloeva. Hän myös lukee uutiset Ylen Joensuun toimituksessa, käyttäen karjalankielistä nimeään Hiloin Natoi.
– Olen kääntänyt paljon tekstejä, mutta uutisten kääntäminen oli minulle uutta. Enimmäkseen uutisista on tullut positiivista palautetta, Giloeva kuvailee.
Karjalaa päivittäin puhuvia on arvioitu olevan Suomessa noin 5 000. Kielellä on vähemmistökielen asema Suomessa. Johanna Raatikainen Yleltä pitää palvelua tärkeänä.
– Se on meidän tapa tukea kielen säilymistä ja kehittymistä, sillä uutisteksti on ajassa kiinni olevaa hyvää yleiskieltä. Kaikille kielille on tärkeää, että sitä käytetään ja se uudistuu ajan mukana, toteaa Raatikainen.
Yle Uudizet karjalakse -lähetykset perjantaisin Yle Joensuun, Yle Kuopion ja Yle Mikkelin taajuuksilla kello 13.45 ja uusintana 17.45. Karjalankielisiä voi lukea ja kuunnella myös Ylen nettisivuilta. http://yle.fi/uutiset/joensuu/karjalakse/
ovat ryssiä. hyi.
Pidäs kehnon ruotši pienempää ääntä, kun et kerran mitään ymmärrä...
Karjalaisten ja karjalan kielen väheksyntä & mollaaminen on kotimaisten Putin-fanien ja Kremlin perseennuolijoiden tapa aiheuttaa hämmennystä ja riitaa.
Kuulehäi briha, elä sie toizie ristikanzoi suudi da tšakkoa, hos hyö oldasgi vähäzel erijyttynäizet kui sie itše olet. Davai heitä eäreh se tolkutoi joarošti! Laulammo yhes...
Laskettakkua brihat hevot,
iče mängyä maguamah.
:,: A mie lähten lehtisaduh,
saduh kaivuo kaivamah. :,:
Kaivoin, kaivoin mie kaivuo
višnevoissa savussa.
:,: Tulougo häi neičyt veille
kiirehessä hovussa :,:
Kačon, kačon, astuu neičyt
kaivon vettä ottamah.
:,: Hänen jälgeh čoma briha
matkuau hebuo juottamah, :,:
Kyzyi, kyzyi briha viedrua
neičyt ei ni andanuh.
:,: Lahjoi, lahjoi sormuksella.
Neičyt ei ni ottanuh. :,:
Tiijän, tiijän neičyzeni,
millä mie siun siännytin.
:,: Egläi illal besodassa
toizen ker mie kizazin. :,:
Kasvuldah häi ei ole tobja
nuorikkaine zdorovoi.
:,: Musta tukka, pitkä kassa,
kassas lenta goluboi. :,:
Nyt se on tutkittu: Suomea äidinkielenään puhuvilla korkeampi älykkyysosamäärä kuin suomenruotsalaisilla
Tutkimus: Suomenkieliset ovat kuitenkin tutkimuksen mukaan ruotsinkielisiä epäsosiaalisempia.
SUOMENSUOMALAISILLA on uuden tutkimuksen mukaan 3,9 pistettä korkeampi älykkyysosamäärä kuin suomenruotsalaisilla. Suomenruotsalaisilla taas on riikinruotsalaisia korkeampi älykkyysosamäärä. Kyseessä on hyvin pienet erot.
Persoonallisuudessa suomalaisilla on tutkimuksen valossa parantamisen varaa päästäkseen suomenruotsalaisten tasolle. Tutkimuksessa selvisi, että suomenruotsalaiset saivat huomattavasti paremmat pisteet tunnollisuudessa, ulospäin suuntautuneisuudessa ja tunne-elämän tasapainossa.
Eli suomensuomalaiset ovat suomenruotsalaisia epätasapainoisempia persoonallisuudeltaan.
– Korostan sitä, että suomalaiset ovat persoonallisuutta mittaavalla asteikolla kuitenkin todella korkealla, suunnilleen britannialaisten ja eteläeurooppalaisten tasolla, sanoo tutkija, dosentti Edward Dutton Oulun yliopistosta.
BRITTILÄISEEN luokkayhteiskuntaan verrattuna Suomessa ei vaikuta olevan vastaavanlaisia luokkaeroja. Yli kymmenen vuotta sitten Englannista Suomeen muuttanut Dutton kuuli monen suomalaisen sanovan kuuluvansa ”keskiluokkaan”, mutta sitten monet mainitsivat suomenruotsalaiset. Heitä pidettiin ylempiluokkaisina, kauneudentajuisempina ja itsevarmempina. Tämä herätti Duttonin mielenkiinnon.
Kati Saarnilahti kehuu ruotsinkielisten yhteistyökykyä.
Kati Saarnilahti kehuu ruotsinkielisten yhteistyökykyä.
– Halusin tietää, onko suomenruotsalaisilla todella keskimääräisesti korkeampi sosiaalinen status kuin suomensuomalaisilla. Selvisi, että kyllä on. Seuraavaksi halusin tietää, miksi. Yksilöllisellä tasolla kaksi tekijää määrittävät sosiaalisen statuksen: älykkyys ja persoonallisuus, kertoo Dutton.
NIINPÄ Dutton tutkimusryhmineen otti tarkasteluun älykkyysosamäärän kanssa vahvassa vastaavuussuhteessa olevat Pisa-tutkimukset vuosilta 2000–2012 sekä Finn-Kin persoonallisuustutkimukset. Ryhmä tutki, onko suomensuomalaisten ja suomenruotsalaisten älykkyydessä ja persoonallisuudessa eroavaisuuksia, mikä selittäisi suomenruotsalaisten keskimääräisesti vahvemman aseman yhteiskunnassa.
– Pisa-testit ja etenkin sen ongelmanratkaisutestit ovat erinomaisia älykkyysosamäärän mittareita. Pisa-tulokset ja kansallinen älykkyysosamäärä ovat vahvassa vastaavuussuhteessa keskenään. Älykkyystestit ja Pisa mittaavat vahvasti samaa asiaa, sanoo Dutton.
Älykkyysosamäärän osalta tutkimus nojaakin vahvasti siihen, että Pisa-tulosten ja kiistanalaisena pidetyn Tatu Vanhasen ja Richard Lynnin määrittelemän kansallisen älykkyysosamäärän välillä on yhteys.
KÄVI ILMI, että suomensuomalaiset menestyivät suomenruotsalaisia paremmin kaikissa Pisa-testeissä, kaikissa sen osa-alueissa. Mutta ainoastaan hieman paremmin – suuria eroja ei ollut.
– Jotkut tutkijat väittävät, että suomenruotsalaisten huonommat Pisa-tulokset johtuvat siitä, että ruotsinkieliset koulut ovat todennäköisemmin kaksikielisiä. Tässä ei ole järkeä, koska suomenruotsalaiset saavat huonommat pisteet myös luovan ongelmanratkaisun tehtävissä, joka on paras älykkyyden mittari, ja siinä ei ole kielellistä elementtiä, sanoo Dutton.
– Ja yleisesti, kaksikielisyys on hyväksi älykkyysosamäärälle, joten suomensuomalaiset ovat tässä heikommalla, mutta heidän pisteensä ovat silti korkeammat, lisää Dutton.
Tutkimus julkaistaan Personality and Individual Differences -lehdessä, joka arvostetun tiedekustantaja Elsevierin julkaisu.
Menestysmittarit tikittävät suomenruotsalaisille
PERSOONALLISUUTTA koskevasta datasta selvisi, että suomenruotsalaiset pärjäävät kaikilla menestystä ennakoivilla mittareilla suomensuomalaisia paremmin.
Suomenruotsalaisilla on parempi terveys, pidempi elinajanodote, parempi koulutus sekä suhteellisesti suurempi edustus yhteiskunnan ”eliitin” parissa ja taidepalkintojen saajissa.
Tuloero suomensuomalaisten ja suomenruotsalaisten välillä sen sijaan ei ollut merkittävä.
–Suomensuomalaisten persoonallisuus on hyvin erilainen suomenruotsalaisiin verrattuna. Suomenruotsalaiset ovat yhteistyökykyisempiä, ulospäin suuntautuneempia ja tunne-elämältään tasapainoisempia, kertoo Edward Dutton tuloksista.
Suomenruotsalaisilla on aktiivisempi sosiaalinen elämä, johon kuuluu erilaisiin ryhmiin, kuten urheiluseurantoimintaan, osallistuminen vapaa-ajalla.
Tutkijat päättelivät, että suomenruotsalaisten sosioekonomisen menestyksen salaisuus lieneekin enemmän persoonallisuudesta kuin älykkyydestä johtuvaa.
"–Suomensuomalaisten persoonallisuus on hyvin erilainen suomenruotsalaisiin verrattuna. Suomenruotsalaiset ovat yhteistyökykyisempiä, ulospäin suuntautuneempia ja tunne-elämältään tasapainoisempia, kertoo Edward Dutton tuloksista."
Dutton ei ilmeisesti ole vieraillut Närpiössä tai Uuskaarlepyyssä. Tunnelma on hyvinkin "sisäänpäin kääntynyttä"...
Nuntii Latini, conspectus rerum internationalium hebdomadalis, est programma Radiophoniae Finnicae Generalis (Yle) in terrarum orbe unicum
http://areena.yle.fi/1-1931339
Krokotiili Gena (karjalaini tekstityš)
https://www.youtube.com/watch?v=cVDIj9xRoUE
Täššä Sojuzmul’tfil’min vuotena 1969 luatimašša kuklamultikašša šeikkaillah Krokotiili Gena ta hänen tovarissat. Gena ruatau eläintarhašša krokotiilina ta Čepukki kuklana näyttelyikkunašša, ka hyö molommat ollah yksinäiset. Kačo, kuin tulou heistä yštävät!
Santtu Karhu & TALVISOVAT | Valgei Vällys
https://www.youtube.com/watch?v=ZC-cDL8dSZE
Korjalan-kantti koeli-kintti kon-ontti kounis-kantti ko-jantti koeno-hintti koeli-kintti.
Karjalan kielen kivini doroga
Nygöi uuďizet muailmaspäi eule hyvät. Toruannat da kriitkännät jatkuu da onnuako vie liženöö. Johtajat riputah kynzin hambahin vallas. Tavallini rahvas sua tundie sen omis nahois. Surma tabuaa monet da oza rahvahas pagenoo. Mih netäin muailma männöö vie.
Dai meil tiäl Suomes suammo lugie erimielisyyksis. Hos meil on moneh muu muah verrattuna ažiet kudakui, vai ainoshai ololoi pidää oppie kohendua. Konstilois kui, konza, mil ďengal da kenen ruannal, ei löyvy yksimielizyyttä. Toittši tunduu, jotta Suomesgi tärgiembiä on pyzyö vallas hinnal mil tahto.
Meil karjalazil da erityzesťi karjalankielizil on äijäl ruajetta oman kielen kehittämizes. Suomen naťalnikat oldih pitkäh sidä mieldä, sto karjalan kieli on vai suomen kielen murretta. Vasta Karjalan Kielen Seuran (KKS) perustamizen (1995) da perustehellizen tutkinnan jälgeh ollah ellennetty karjala omaksi kieleksi. Karjala saigi jälgimäi Suomes ei alovehellizen vähemmistökielen azeman 2009.
Valdivon kai virganiekat ei taija vie omis ruannois sidä ottua huomioh. Vai midä sanotto, kui kolmena aigazembana vuonna juattih avussuksie vähemmistölöin aviezoil, karjalan kieli jätettih bokkah. Ðengua ei riittännyh ďeďiinöidä jeuruo, hos internetasgi on lugiettavanna karjalankielini avieza, Zurnualu . Vasta tänä vuonna kezäkuus KKS:n painossuksen jälgeh annettih avussusta dai Zurnualul. Netäin ozuttaa, jotta viesťie pidää viijä joga päivä piättäjil, sto karjalan kieli on kotoperäni kieli Suomes da sidä on paistu tiäl ”iänkaiken”.
Jo 1917 kirjutti nimimerkki Rehennys (Paul Tulehmo) Suojärven Leppäniemen nuorisoseuran algubrieguh nenga: -Aig on meilgi rahvas rajan ruveta omua duumaimah, aig on ruveta laindah majan da oman venehen tervuandah!
Mäni lähil sada vuotta, kui saimmo kielel tunnussusta. Pidäägö meijän vuottua toine sada vuotta, jotta valdivovalda tovessah rubieo toimenpidoloih karjalan kielen hyväksi.
https://karjalaistenkotiseutu.wordpress.com/2014/10/06/karjalan-kielen-kivini-doroga/
Karjalazien VIII kerähmö ☆ Day 1
https://www.youtube.com/watch?v=NaJGAnkpOrU
VIII Съезд карелов Республики Карелия.
4 - 5 марта в Петрозаводске и Вешкелице проходил крупный общественно-политический форум представителей титульного народа республики - VIII Съезд карелов Республики Карелия.
Вашему вниманию первый день съезда в Петрозаводске.
☆
25 vuottu tagaperin, kezäkuus vuonnu 1991 oli pietty Karjalan Tazavallan karjalaizien enzimäine kerähmö. Jo silloi rahvas nostettih ezil kaikis kibiembät karjalaizii koskijat aziet, kuduoloin joukos oldih kielen, perindölöin da kul'tuuran säilyttämine, karjalan rahvahan jogapäiväine elaigu. Nämmä tärgiet kyzymykset oldih piäpaginoinnu vastepietyn VIII kerähmön aiguagi.
Neuvostoliitto on suuri ja mahtava valtio, johon mahtuvat asumaan myös karjalaiset ja pian koko Suomen kansakin.
Neuvostoliitto (?)
Onnuako sinul on jiänyh äijät histourien kniigat lugemattah, libo vai ollut televiizor kiini mondu vuottu?
Hätken aigua on jo proijinuh sit konzu Neuvostoliitto kytšähti...
Anthem of the Republic of Karelia
https://www.youtube.com/watch?v=qBYZ47ppdCk
Древняя мудрая земля.
Братских племён одна семья,
Карелия!
Звените, озера, и пой, тайга!
Родная земля, ты мне дорога.
Высоко на сопках твоих стою
И песню во славу тебе пою.
Край родной — Карелия!
Ты мне навек судьбой дана.
Здравствуй в веках, моя страна,
Карелия!
Герои былин средь лесов и гор
Живут на земле нашей до сих пор.
Лейся, песня! Кантеле, звонче пой
Во имя карельской земли святой!
Край родной — Карелия!
Рун и былин напев живой.
Вижу рассвет лучистый твой,
Карелия!
Вижу рассвет лучезарный твой,
Карелия!
_ _ _ _ _ _ _ _
Kodirandu — Karjalu!
Igäine kaunis meijän mua.
Heimokanzat yhteh suat,
Karjalu!
Tuo kuunnelkua järvet dai mečät, suot
Kui sydämeh oma mua pajuo tuou.
Se mäin piälpäi selvembi nähtä voi —
Vie parembi kaikkii mua meijän roih.
Kodirandu — Karjalu!
Ozan kel elä igä kai.
Ryndähis meijän yksi vai —
Karjalu!
Tiä runoloin rohkiembat poijat vie
Kai eletäh salolois, järvien ies.
Pajo lennä, kandeleh helkieh lyö,
Kiitä Karjalua kaikkie muadu myö.
Kodirandu — Karjalu!
Runot dai pajot elos piet.
Nägyy tiä päivännouzu vies,
Karjalu!
Päiväzen nouzu nägyy vies,
Karjalu!
Kurjas Karjalas on hyvä olla ---
https://www.youtube.com/watch?v=SXXX9mHX0RI
Kiitos!