Pekkarinen: Fortumin palkkiot päättömiä
Elinkeinoministeri Mauri Pekkarisen (kesk) mukaan Fortumissa on tulkittu johdon osakepalkkiojärjestelmää väärin. Sen seurauksena toimitusjohtaja Mikael Lilius sai viime vuonna normaalin kiinteän palkkansa päälle lähes kolme kertaa vuosipalkkansa suuruiset osakepalkkiot.
Valtio-omistajan tarkoitus oli ollut, että osakepalkkiot enintään kaksinkertaistaisivat vuosipalkan, minkä lisäksi olisi sallittu vuositulokseen sidottu 40 prosentin lisäpalkkio.
Pekkarinen vakuuttaa, että vastedes tulkinta pitää. Ohjeita täsmennettiin vuonna 2006, Pekkarisen mukaan nimenomaan Fortumin virheellisen tulkinnan takia.
Valtioenemmistöisen Fortumin avokätinen optio-ohjelma raivostutti kansaa ja puhutti eduskuntaa vuonna 2005, jolloin toimitusjohtaja Lilius kuittasi normaalipalkkansa päälle yli yhdeksän miljoonan euron optioedun.
Valtio-omistaja pani optio-ohjelman poikki ja korvasi sen osakepohjaisella palkkiojärjestelmällä, johon sisällytettiin myös leikkuri. Fortumissa leikkuria kuitenkin tulkittiin sen mukaan, mikä osakkeiden hinta oli niiden myöntöhetkellä vuonna 2005.
Osakkeita piti yhtiöön sitouttamisen merkeissä pitää kolme vuotta, ja maksupäivänä vuonna 2008 osakkeen kurssi jo olikin tuntuvasti korkeampi kuin niitä vuonna 2005 myönnettäessä.
– Viime kädessä voidaan kysyä, olivat valtioneuvoston vahvistamat ohjeet aikaisemmin oikein. Minun mielestäni olivat, Pekkarinen sanoo.
Hänen mukaansa Fortumin tulkintaa olisi ollut mahdotonta korjata jälkeen päin.
– Se on ilman muuta selvää, että tämä ei ollut tarkoitus.
Elinkeinoministeri Mauri Pekkarisen (kesk) mukaan Fortumissa on tulkittu johdon osakepalkkiojärjestelmää väärin. Sen seurauksena toimitusjohtaja Mikael Lilius sai viime vuonna normaalin kiinteän palkkansa päälle lähes kolme kertaa vuosipalkkansa suuruiset osakepalkkiot.
Valtio-omistajan tarkoitus oli ollut, että osakepalkkiot enintään kaksinkertaistaisivat vuosipalkan, minkä lisäksi olisi sallittu vuositulokseen sidottu 40 prosentin lisäpalkkio.
Pekkarinen vakuuttaa, että vastedes tulkinta pitää. Ohjeita täsmennettiin vuonna 2006, Pekkarisen mukaan nimenomaan Fortumin virheellisen tulkinnan takia.
Valtioenemmistöisen Fortumin avokätinen optio-ohjelma raivostutti kansaa ja puhutti eduskuntaa vuonna 2005, jolloin toimitusjohtaja Lilius kuittasi normaalipalkkansa päälle yli yhdeksän miljoonan euron optioedun.
Valtio-omistaja pani optio-ohjelman poikki ja korvasi sen osakepohjaisella palkkiojärjestelmällä, johon sisällytettiin myös leikkuri. Fortumissa leikkuria kuitenkin tulkittiin sen mukaan, mikä osakkeiden hinta oli niiden myöntöhetkellä vuonna 2005.
Osakkeita piti yhtiöön sitouttamisen merkeissä pitää kolme vuotta, ja maksupäivänä vuonna 2008 osakkeen kurssi jo olikin tuntuvasti korkeampi kuin niitä vuonna 2005 myönnettäessä.
– Viime kädessä voidaan kysyä, olivat valtioneuvoston vahvistamat ohjeet aikaisemmin oikein. Minun mielestäni olivat, Pekkarinen sanoo.
Hänen mukaansa Fortumin tulkintaa olisi ollut mahdotonta korjata jälkeen päin.
– Se on ilman muuta selvää, että tämä ei ollut tarkoitus.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Valtionyhtiöissä lymyää eläkepommi
Toisin kuin 63-vuotiaana eläkkeelle jäävät, toimitusjohtajat jäävät täydelle eläkkeelle 60-vuotiaana. Kolmen vuoden väliin jäävän jakson maksavat yritykset.
Esimerkiksi energiayhtiö Fortumin toimitusjohtaja Mikael Liliuksen tapauksessa tämä tarkoittaa sitä, että Liliuksen eläkemaksut olivat viime vuonna jo yli miljoona euroa. Eläkemaksut ylittivät näin siis Liliuksen 867 000 euron peruspalkan.
Omistajaohjausyksikön mukaan vielä vajaa kymmenen vuotta sitten lisäeläkemaksut olivat keskimäärin neljännes toimitusjohtajien kiinteästä vuosipalkasta.
Tieto suureksi paisuneista lisäeläkemaksuista tulee valtio-omisteisten yritysten kannalta kiusalliseen aikaan. Yhtiöiden optio- ja osakepohjaiset kannustinjärjestelmät ovat joutuneet viime aikoina kritiikin kohteeksi.
Näin Pekkarinen uhosi vielä v. 2000.
Täysistunnon pöytäkirja PTK 10/2000 vp 10. KESKIVIIKKONA 16. HELMIKUUTA 2000 kello 14
70-luvun loppupuolelle saakka kerroin pieneni, käytettävissä olevien tulojen erot supistuivat. Sen jälkeen erot vakiintuivat suurin piirtein ennalleen aina 90-luvun puoleenväliin saakka. Tätä samaa kehityskuvaa 90-luvun alkuun asti todistaa myös äskettäinen pohjoismainen yhteistutkimus Nordic social policy. Sen mittarein tullaan täsmälleen samaan tulokseen. Mutta vuosikymmenen puolenvälin jälkeen alkoi tapahtua. Tuon sanotun 22.12. päivätyn Tilastokeskuksen selvityksen mukaan, johon viittasin, vuosina 1994-98 tuloerot repeytyivät tuolla kertoimella mitattuna enemmän ja nopeammin kuin koskaan aikaisemmin. Kerroin nousi 0,20:sta 0,25:een. Muutaman vuoden aikana nousu oli nopeampi ja suurempi kuin koskaan aikaisemmin.
Myös tulonsaajadesiileittäin asiaa tarkastellen kuva on suurin piirtein samanlainen. Ylimmän desiilin osuus käytettävissä olevista tuloista oli 19,2 prosenttia vuonna 94, vuonna 98 se oli 21,8 prosenttia. Vastaavasti alimman tulonsaajadesiilin osuus supistui 5,1 prosentista vuonna 94 4,5 prosenttiin vuonna 98. Mikäli lasku jatkuisi viime vuosien malliin, alimman desiilin tulot ja tulonsiirrot loppuisivat kokonaan vuonna 2030 alkavalla vuosikymmenellä.
Liliuksen ansiot Fortum-vuosina: yli 33 miljoonaa!
Vaikka Fortum luopui 2000-luvun alussa optioista, yhtiön johto nostaa yhä huikeita summia osakepalkkioina.
Liliuksen Fortum-vuosien ansiot
Vuosi 2000: 200 000 euroa
Vuosi 2001: 1 351 000
Vuosi 2002: 975 000
Vuosi 2003: 2 135 000
Vuosi 2004: 3 700 000
Vuosi 2005: 7 656 000
Vuosi 2006 11 300 000
Vuosi 2007: 2 700 000
Vuosi 2008: 3 200 000 euroa
Yhteensä: 33 199 000 euroa
Lähde: Ilta-Sanomat
Valtion yli 50-prosenttisesti omistama Fortum korvasi 2000-luvun alussa paheksuntaa herättäneet jättioptiot osakepohjaisella kannustinjärjestelmällä.
Järjestelmän periaatteena piti olla, että osakepalkkio olisi enimmillään henkilön vuosipalkan suuruinen. Käytännössä tämä ei kuitenkaan ole toteutunut.
Helsingin Sanomat uutisoi viime viikolla, että toimitusjohtaja Mikael Lilius sai viime vuodelta 3,2 miljoonan euron tulot. Osakepalkkioita hän sai yli kaksi miljoonaa euroa - siis reilusti yli kaksi kertaa peruspalkan verran.
- Ajatus oli, että leikkuri toimii palkkion maksuhetkellä, mutta Fortum sovelsi sitä niin, että he käyttivät leikkuria silloin, kun osakepalkkiota määriteltiin vuonna 2006. Osakkeet annettiin 2008, jolloin leikkuria ei enää voitu soveltaa, osastopäällikkö Pekka Timonen valtion omistajaohjausyksiköstä selvitti Ilta-Sanomille.
Kun leikkurin ongelmat vuonna 2007 tulivat ilmi, Fortum ilmoitti korjaavansa asian. Korjaus vain ei koske päätöksiä, jotka on tehty sitä ennen, Timonen kertoo lehdelle.
Ilta-Sanomat laski tiistain lehdessään, että Lilius on ansainnut yhdeksän vuoden aikana Fortumin johdossa 33 199 000 euroa.
Viime vuonna Fortumin johtoryhmä sai lehden mukaan yhteensä yli 3,5 miljoonan osakkeet.
MUnaa? On se saatana , ettei niitä Liliuksen palkoja saada kuriin.
Pannaan kepu äänestypoikotiin. Eiköhän ala tapahtua.
Fortumin optioautomaatin loivat Tuomioja, Kalliomäki ja Mönkäre. Demarit totta kai.
http://www.lintukoto.net/agora/kirjoitus.php?id=228
Selvitysmies Matti Purasjoen raportin mukaan Fortum on ollut sähkömarkkinoilla aika ajoin määräävässä asemassa. Raportin yksi johtopäätös on, että kilpailu ei toimi.
Jos Purasjoen raportti pitää paikkansa, Fortum on pystynyt pitämään yllä korkeampaa hintatasoa kuin kilpailun oloissa.
Kilpailun puute nostaa hintoja. Korkeat hinnat puolestaan lisäävät voittoja ja nostavat osakekursseja. Mitä enemmän kurssit nousevat, sitä enemmän kasvaa optioiden arvo.
Lisäksi voimaloiden vesipula ja päästökaupan koukerot ovat nostaneet sähkön hintaa, Fortumin kurssia ja optioiden arvoa.
Pekkarisen mukaan ohjeita täsmennettiin vuonna 2006 nimenomaan Fortumin virheellisen tulkinnan takia. Nykyinen osakepohjainen palkkiojärjestelmä otettiin käyttöön vuonna 2005 sen jälkeen, kun Fortumin aiemmasta optio-ohjelmasta oli noussut iso kohu.
Vuoden 2008 varsinaisessa yhtiökokouksessa hallintoneuvostoon valittiin yhden vuoden toimikaudeksi seuraavat henkilöt:
• Markku Laukkanen, s. 1950, kansanedustaja, puheenjohtaja
• Sanna Perkiö, s. 1962, kansanedustaja, varapuheenjohtaja
• Martti Alakoski, s. 1953, Kurikan kaupunginvaltuustonjäsen
• Rakel Hiltunen, s. 1940, kansanedustaja
• Sampsa Kataja, s. 1972, kansanedustaja
• Kimmo Kiljunen, s. 1951, kansanedustaja
• Katri Komi, s. 1968, kansanedustaja
• Panu Laturi, s. 1972, puoluesihteeri
• Juha Mieto, s. 1949, kansanedustaja
• Jukka Mäkelä, s. 1960, kansanedustaja
Vuoden 2008 varsinaisessa yhtiökokouksessa valittiin hallitukseen seuraavat seitsemän henkilöä:
• Peter Fagernäs, s. 1952, hallituksen puheenjohtaja
• Matti Lehti, s. 1947, hallituksen varapuheenjohtaja
• Esko Aho, s. 1954
• Ilona Ervasti-Vaintola, s. 1951
• Birgitta Johansson-Hedberg, s. 1947
• Marianne Lie, s. 1962
• Christian Ramm-Schmidt, s. 1946
"Pekkarinen on häirikkö"
8.2.2008 3:24
Iiro Viinanen (kok) haukkuu Espanjan Aurinkorannikolla ilmestyvän kaupunkilehti Uusi Fuengirolan tuoreessa numerossa entisen hallituskumppaninsa Mauri Pekkarisen (kesk) nykyisen hallituksen heikoksi lenkiksi.
Mauri Pekkarinen on Iiro Viinasem mielestä hallituksen heikoin lenkki. (ATTE KAJOVA)
- Mauri Pekkarinen on hallituksen ainoa häirikkö, eläkeläisinsinööri Viinanen toteaa lehdelle golfkierroksensa lomassa.
Nykyisen hallituksen "superministeri" Pekkarinen toimii Viinasen mukaan jatkuvasti vastoin sovittuja asioita ja kalastelee irtopisteitä vastustamalla omiaan ja hallituskumppaneitaan.
- Samanlainen hän oli minunkin aktiiviaikoinani. Hän avasi koko ajan jo sovittuja asioita ja venkoili niitten kanssa omiin suuntiinsa.
- Se on juuri sitä pekkarointia, josta en pidä.
EK: Palkankorotuksiin ei ole varaa
Tiistai 31.3.2009 klo 10.53
Elinkeinoelämän keskusliitto torjuu täysin toiveet palkankorotuksista.
Työnantajajärjestön mukaan palkkakustannusten pitäisi itse asiassa laskea, jotta kilpailukyky säilyisi viimevuotisella tasolla.
Palkankorotuksiin ei ole kerta kaikkiaan varaa, EK:n puheenjohtaja Sakari Tamminen sanoi EK-päivässä Jyväskylässä.
Tamminen kehotti arvioimaan kaikkia päätöksiä kilpailukyvyn näkökulmasta. Hallituksen päätös nostaa yritysten energiaveroja on hänen mukaansa hätiköity ja tilanteeseen täysin sopimaton.
Eikö noita rahanrohmuajia voitaisi vaihtaa oikeisiin ihmisiin, jotka tyytyisivät normaaliin palkkaan.
Fortumin tulot kaiketi ovat turvatut senhän kaikki tietävät, joten johtaja pitäisi valita tarjousten mukaan. Kuka edullisimmin saataisiin, niin siitä vaan, jos siellä nyt erikseen mitään johtajaa tarvitaan. Valtion suurimpana osakkaana pitäisi pitää ensisijaisesti kansalaisten ja veronmaksajien puolta, eikä johtajien.
- ne oikeat ihmiset näyttävät olevan kiven takana.
Kohtuus ja täysjärkisyys on katoava luonnonvara.
yhtäaikaa. On Alkiolaisittain 'köyhän asialla' ja turvaa samalla 'ökyilyn'. Itsekritiikki tuntuu keskustan päättäjille täysin vieraalta tuntemukselta.