Olen kolmekymppinen nainen, jota on kipu alkanut hallita.
Ensimmäinen kokemukseni pitkäkestoisesta kivusta oli viime kesänä. Kun kävin flunssasta lääkärillä, mainitsin myös sen, että jalkapöytä oli ollut monta viikkoa todella kivulias.
Lääkäri totesi, että minulla oli vain väärät kengät.
En kehdannut enään mennä uudestaan lääkärille vaan kestin vain hiljaa kivut, jotka eivät hellittäneet.
Kerran sitten syksyllä kaikki jäseneni olivat niin kipeät ja tuska oli niin kova, että tuskin pääsin sängystä ylös. Minulle tehtiin kaikki kokeet, myös reumatekijät tutkittiin, mutta niitä ei löytynyt.
Tulehdusarvot olivat kuitenkin todella koholla ja siitä syystä diagnoosi oli "epäspesifinen lihastulehdus".
Olin viikon sairaslomalla ja lähdin kouluun.
Silti sama alkuperäinen jalkapöydän kipu vaivasi.
Nyt on isompi ongelma - jalkapöytä ei enään vaivaa, mutta lonkka on aamuisin niin kipeä, että sattuu kovasti nousta ylös sängystä. Olen alkanut ottaa aamuisin särkylääkkeitä, jotta jaksaisin edes mennä kouluun.
Häpeän vaivaani varsinkin, kun en tiedä, mikä se on! Siksi olen valittamatta :-(
Mikä minua vaivaa?
Ensimmäinen kokemukseni pitkäkestoisesta kivusta oli viime kesänä. Kun kävin flunssasta lääkärillä, mainitsin myös sen, että jalkapöytä oli ollut monta viikkoa todella kivulias.
Lääkäri totesi, että minulla oli vain väärät kengät.
En kehdannut enään mennä uudestaan lääkärille vaan kestin vain hiljaa kivut, jotka eivät hellittäneet.
Kerran sitten syksyllä kaikki jäseneni olivat niin kipeät ja tuska oli niin kova, että tuskin pääsin sängystä ylös. Minulle tehtiin kaikki kokeet, myös reumatekijät tutkittiin, mutta niitä ei löytynyt.
Tulehdusarvot olivat kuitenkin todella koholla ja siitä syystä diagnoosi oli "epäspesifinen lihastulehdus".
Olin viikon sairaslomalla ja lähdin kouluun.
Silti sama alkuperäinen jalkapöydän kipu vaivasi.
Nyt on isompi ongelma - jalkapöytä ei enään vaivaa, mutta lonkka on aamuisin niin kipeä, että sattuu kovasti nousta ylös sängystä. Olen alkanut ottaa aamuisin särkylääkkeitä, jotta jaksaisin edes mennä kouluun.
Häpeän vaivaani varsinkin, kun en tiedä, mikä se on! Siksi olen valittamatta :-(
Mikä minua vaivaa?
Vastaukset 2
Vanhimmat
Minullakin oli jalkapöydissä kipuja. Luulin, että kengät ovat huonot, ja kävellyt niillä liikaa.
Myöhemmin tuli ihmeellisiä muita kipuja. Vaihdoin jo patjankin, kun luulin, että sehän se on jo aikansa palvellut ja syy selkä- ja kylkikipuihin.
Kivut siellä täällä jatkuivat, kunnes en eräänä päivänä päässyt sängystä ylös.
Lääkäri lähetti sairaalaan reumaosastolle tutkimuksiin. Verestä löytyi reumatekijä. (Aina se ei näy veressä!!!) Niveleni olivat tulehtuneet, siitä liikuntakyvyttömyyteni.
Onni onnettomuudessa oli se, että sairastuin rajusti, joskin epätavallisesti. (Reuma alkaa yleensä pienistä nivelistä, kun taas minulla alkoi isoista nivelistä). Pääsin näet nopeasti hoitoon.
Moni on sanonut, että reumadiagnoosin saaminen on kestänyt vuosia.
Syön nivelreumaani nykyisin neljää lääkettä, ja ihme kyllä pystyin jättämään särkylääkkeet pois reilu vuosi sitten.
Suosittelen, että pidät oirepäiväkirjaa. Palapeli on helpompi rakentaa, kun on muistiinpanoja.
Osaanottoni kaikkien kipuihin!!
Sitkeyttä tarvitaan et löytää hyvän lääkärin,joka oikeesti haluaa auttaa.Kärsivällisyyttä taudin diagnoosin saantiin.Kaikki taudit ei näköjään ole niin selviä.
Itse olen kärsinyt säryistä nivelissä ja lihaksissa kohta vuoden.Ensin pientä ja vähitellen laajenpaa.Melkein hermoni menettänyt ja toivoni myös.Onhan niiden johonkin tulokseen tultava kun sairispäivärahat päättyy,enkä työhöni kykene.Täytyy ottaa haasteeen kannalta !!