Korruptoitunut viranomaiskoneisto salaa ja peittelee todistusaineistot yksityisiltä ihmisiltä!
Lehdistötiedotteet, 31.3.2009
Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomio oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä koskevassa asiassa
Tiedote 98/2009
31.3.2009
Euroopan ihmisoikeustuomioistuin EIT on tänään antanut Suomea koskevan tuomion, jonka mukaan Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklan mukaista oikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin on rikottu.
Asiassa oli kyse rikosoikeudenkäynnistä, jossa vastaajien katsottiin syyllistyneen törkeään huumausainerikokseen. Oikeudenkäynnissä esitettyyn näyttöön kuului muun muassa telekuuntelun keinoin saatuja nauhoitettuja puhelinkeskusteluja.
Yksi vastaajista valitti asiassa EIT:lle. Valittajan mukaan hänen oikeuttaan oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin oli rikottu, kun poliisilla yksin oli harkintavalta päättää siitä, mitkä tallenteet sisällytettiin jutun asiakirjoihin ja annettiin jutun osapuolille sekä oikeudelle. Koska osa telekuuntelun keinoin saaduista nauhoitetuista puhelinkeskusteluista oli poliisin toimesta hävitetty, eivät tuomioistuimet voineet ottaa asianmukaisesti kantaa hänen väitteeseensä siitä, että hävityistä puheluista olisi selvinnyt hänen tekonsa tosiasiallinen luonne. Tämä ei valittajan mukaan ollut sopusoinnussa niin sanotun aseiden yhtäläisyyttä koskevan periaatteen kanssa. Myös valittajan oikeutta riittäviin edellytyksiin valmistella puolustustaan oli rikottu.
EIT muistutti oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin perustavanlaatuisena seikkana kuuluvan muun muassa sen, että syyttäjän ja puolustuksen välillä vallitsee aseiden yhtäläisyyden periaate. EIT:n tehtävänä ei kuitenkaan ollut tutkia sitä, olisiko jokin tieto ollut välttämätöntä antaa, vaan oliko asiaa koskevassa päätöksenteossa noudatettu muun muassa edellä mainittua aseiden yhtäläisyyden periaatetta. EIT totesi myös muun muassa, että syytetyn edellytykset valmistella puolustustaan pitävät sisällään mahdollisuuden tutustua oikeudenkäynnin aikana tehtyjen tutkintojen tuloksiin. Mikäli syytetylle ei anneta sellaisia tietoja, joiden avulla syytetty voisi vapautua syytteistä tai saada rangaistuksensa alennetuksi, olisi syytetyltä evätty tarpeelliset edellytykset valmistella puolustustaan.
EIT:n mukaan syytetyn esitettyä erityisiä syitä pyynnölleen saada tietoonsa tiettyjä todisteita, jotka voisivat vapauttaa hänet syytteistä, tulisi nämä syyt tutkia tuomioistuimessa. EIT kiinnittikin huomiota muun muassa siihen, että tässä tapauksessa hovioikeus ei ollut kieltäytynyt luovuttamasta pyydettyjä tallenteita pyynnön perusteluiden vuoksi. Se oli kieltäytynyt tekemästä päätöstä asiassa, koska tallenteet oli hävitetty eikä niitä siten oltaisi voitu antaa puolustukselle tai tuoda oikeuteen. EIT katsoi edelleen, että menettely, jossa tutkiva viranomainen itse päättää, mikä jutussa on merkityksellistä, ei täytä oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin vaatimuksia. Tallenteiden hävittämisestä tässä tapauksessa seurasikin se, että puolustuksen oli mahdotonta vahvistaa oletuksensa hävitettyjen tallenteiden merkityksellisyydestä ja näyttää näitä oletuksiaan oikeuden edessä toteen. EIT katsoi myös, ettei puolustuksella ollut mahdollisuutta osallistua tallenteiden hävittämistä koskevaan päätöksentekomenettelyyn.
EIT määräsi valtion korvaamaan valittajalle 2 500 euroa vahingonkorvauksena aineettomasta vahingosta sekä 3 800 euroa hänen oikeudenkäyntikuluistaan
Lehdistötiedotteet, 31.3.2009
Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomio oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä koskevassa asiassa
Tiedote 98/2009
31.3.2009
Euroopan ihmisoikeustuomioistuin EIT on tänään antanut Suomea koskevan tuomion, jonka mukaan Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklan mukaista oikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin on rikottu.
Asiassa oli kyse rikosoikeudenkäynnistä, jossa vastaajien katsottiin syyllistyneen törkeään huumausainerikokseen. Oikeudenkäynnissä esitettyyn näyttöön kuului muun muassa telekuuntelun keinoin saatuja nauhoitettuja puhelinkeskusteluja.
Yksi vastaajista valitti asiassa EIT:lle. Valittajan mukaan hänen oikeuttaan oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin oli rikottu, kun poliisilla yksin oli harkintavalta päättää siitä, mitkä tallenteet sisällytettiin jutun asiakirjoihin ja annettiin jutun osapuolille sekä oikeudelle. Koska osa telekuuntelun keinoin saaduista nauhoitetuista puhelinkeskusteluista oli poliisin toimesta hävitetty, eivät tuomioistuimet voineet ottaa asianmukaisesti kantaa hänen väitteeseensä siitä, että hävityistä puheluista olisi selvinnyt hänen tekonsa tosiasiallinen luonne. Tämä ei valittajan mukaan ollut sopusoinnussa niin sanotun aseiden yhtäläisyyttä koskevan periaatteen kanssa. Myös valittajan oikeutta riittäviin edellytyksiin valmistella puolustustaan oli rikottu.
EIT muistutti oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin perustavanlaatuisena seikkana kuuluvan muun muassa sen, että syyttäjän ja puolustuksen välillä vallitsee aseiden yhtäläisyyden periaate. EIT:n tehtävänä ei kuitenkaan ollut tutkia sitä, olisiko jokin tieto ollut välttämätöntä antaa, vaan oliko asiaa koskevassa päätöksenteossa noudatettu muun muassa edellä mainittua aseiden yhtäläisyyden periaatetta. EIT totesi myös muun muassa, että syytetyn edellytykset valmistella puolustustaan pitävät sisällään mahdollisuuden tutustua oikeudenkäynnin aikana tehtyjen tutkintojen tuloksiin. Mikäli syytetylle ei anneta sellaisia tietoja, joiden avulla syytetty voisi vapautua syytteistä tai saada rangaistuksensa alennetuksi, olisi syytetyltä evätty tarpeelliset edellytykset valmistella puolustustaan.
EIT:n mukaan syytetyn esitettyä erityisiä syitä pyynnölleen saada tietoonsa tiettyjä todisteita, jotka voisivat vapauttaa hänet syytteistä, tulisi nämä syyt tutkia tuomioistuimessa. EIT kiinnittikin huomiota muun muassa siihen, että tässä tapauksessa hovioikeus ei ollut kieltäytynyt luovuttamasta pyydettyjä tallenteita pyynnön perusteluiden vuoksi. Se oli kieltäytynyt tekemästä päätöstä asiassa, koska tallenteet oli hävitetty eikä niitä siten oltaisi voitu antaa puolustukselle tai tuoda oikeuteen. EIT katsoi edelleen, että menettely, jossa tutkiva viranomainen itse päättää, mikä jutussa on merkityksellistä, ei täytä oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin vaatimuksia. Tallenteiden hävittämisestä tässä tapauksessa seurasikin se, että puolustuksen oli mahdotonta vahvistaa oletuksensa hävitettyjen tallenteiden merkityksellisyydestä ja näyttää näitä oletuksiaan oikeuden edessä toteen. EIT katsoi myös, ettei puolustuksella ollut mahdollisuutta osallistua tallenteiden hävittämistä koskevaan päätöksentekomenettelyyn.
EIT määräsi valtion korvaamaan valittajalle 2 500 euroa vahingonkorvauksena aineettomasta vahingosta sekä 3 800 euroa hänen oikeudenkäyntikuluistaan
Vastaukset 5
Vanhimmat
Tuonne,kun saataisiin vielä sosiaalin tekemät rikokset joita viranomaiset suojelee niin olisimme maailman kärjessä ihmisoikeusrikoksissa.
www.teroro.com
Mitä valitusoikeus käytännössä tarkoittaa?
Olen eri lehtien palstoilla, paikoissa missä luvataan vastata, kysyy mitä vain, kysynyt sitä, kun Etelä-Suomen lääninhallituksen päätöksessä on kirjoitettu, asiasta ei saa enää valittaa. Mitä se tarkkaan ottaen tarkoittaa? Ja kun en ole saanut mistään kyselyyni minkäänlaista vastausta.
Kysyn nyt vielä näilläkin sivustoilla, että onko niin, ettei tavallisella kansalaisella olekkaan olemassa oikeutta valittaa euroopan, tai muihin ihmisoikeusjärjestöihin?
Jos ja kun Etelä-Suomen Lääninhallitus kieltää valittamasta?
Vastauksesta kiitollinen.
Voit valittaa eduskunnan oikeusasiamiehelle ja euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen aina, tosi eduskunnan oikeusasiamies on virkamiesten pupetti.
Tuollainen kielto annetaan?
Ja muuten, valitin eduskunnan oikeusasiaiehelle ja sieltä se kielto tuli, ettei asiasta saa enää valittaa?
Ja miksi kukaan ei selitä, miksi valittaminen päätöksessä kielletään?
Mitä tuollainen kielto tarkoittaa?
Kun kuitenkin on olemassa kansainvälisiä valituslaitoksia niin, miksi täällä suomessa saatuun valituspäätökseen tyytymätöntä kielletään valittamasta asiasta eteenpäin?