maailmassa ILO:n mukaan tällä hetkellä. Toinen mokonma on tulossa ennen vuotta 2010. Aina löytyy siis joku, joka tekee työsi halvemmalla kuin sinä. Jippii, globaalit markkinat!
miljardi työtöntä
koko
17648
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 17
Vanhimmat
En tiedä, minkä ikäinen olet, mutta sen tiedän, että nykyarvion mukaan vuonna 1950 maapallolla oli kaikki hyvin. Ihmisiä oli hiukan yli 2 miljardia ja uusiutumattomien tai hitaasti uusiutuvien luonnonvarojen käyttö oli vain noin puolet nykyisen kestävän käytön rajasta. Nykyisin ihmisiä on yli 6 miljardia ja ko. luonnonvarojen käyttö on kaksin kertainen kestävään käyttöön nähden. On hyvä muistaa, että luonnonvarojen räjähdysmäisen käytön kasvun sai aikaan 1,5 miljardia ihmistä, sinä muiden mukana. Entä, jos 6 miljardilla ihmisellä olisi sinun elintasosi? Tosiasiassa luonnonvarojen käyttö pitää puolittaa nykyisestä ja teollisuusmaissa kulutusta pitää laskea 90% nykyisestä, jotta kehitysmaat voisivat nostaa elintasoaan edes hiukan kauhun tasapainon järkkymättä maapallolla. Ei maapallolla vuonna 2010 toivottavasti tuoteta mitään teollisesti, paikat eivät yksinkertaisesti kestä. Ehkä myös työttömän määritelmä menee uusiksi.
Nuorihan minä olen, teen kuitenkin parhaani, jotta maaapallo säästyisi. Olen täysvegetaristi, tavaroita ja vaatteita en ole ostanut kahteen vuoteen ja samaa linjaa aion pitääkin.
Ja olen ymmärätnyt tuon luonnonvarojen tuhlaamisen käsitteen, maapallohan kestäisi sen, että me kaikki jättäisimme 2 hehtaarin jalanjäljen. USA:laiset jättävät kymmenen hehtaarin, me Eurooppalaiset kuuden, kehitysmaan ihmiset alla puolen hehtaarin.
Niin kauan kuin ylikansalliset ovat vallassa ja vapaa pääoma asioihin on turha olettaa muutosta. Ylikansalliset uottavat halpamaissa, nimenomaan halvalla ja myyvät täällä saaden helposti kymmenkertaiset katteet. Ei ole kenellekään yllätys, että ylikansalliset siellä EU:ssakin lobbaavat, heillä on varaa. Ah, ihana globalisaatio!
Maapallon biodiversiteetti on nyt suurempi kuin se on koskaan aikaisemmin ollut. Maapallon lämpötila on yhä hieman todella pitkän aikavälin keskiverron alapuolella (toivumme yhä pienestä jääkaudesta).
Teollisuusmaissa on suuret osat luonnosta rauhoitettu, eikä merkittävää vetäytymistä enää tapahdu. Esimerkiksi Suomessa olisi mahdollista ylläpitää paljon nykyistä suurempaa väestöäkin, ilman että luonnolle tapahtuisi mitään kovin radikaalia.
Kehitystä ei missään nimessä saa eikä voikaan peruuttaa, joten nyt on mentävä eteenpäin mahdollisimman nopeasti. Teknologia on selvästi luultavin ratkaisun tarjoaja ympäristön ongelmiin: fuusiovoima yksinään ratkaisisi valtavan määrän ongelmia. Nykyinen systeemi tukee teknologian kehitystä paremmin kuin mikään sitä aikaisemmin, ellei lasketa sotateknologian kehitystä totalitarismin aikana kaikissa valtioissa (1935-1945).
Pelkästään geenimanipuloidut sadot vähentäisivät huomattavasti maanviljelyyn tarvittavaa maa-alaa. Entä halpa pääsy kiertoradalle? Kaivosteollisuus voitaisiin teoriassa siirtää kokonaan maapallon ulkopuolelle, jos luonnon tila tätä kannattaisi jne.
Mahdollisuudet on loputtomat, mutta ne tarvitsevat kulutusta, eivät kulutuksen loputtamista. Tottakai saa soveltaa tervettä järkeä siihen kulutukseen... en missään nimessä suosittele käyttämään selvästi luonnolle vahingollisia aineita, mutta esim softwarea, kännyköitä, satelliittipalveluita, tehokkaasti tuotettua ruokaa jne on kulutettava niin paljon kuin mahdollista, koska voittopotentiaaleille houkutellaan eniten rahaa kuluttamaan teknologiseen kehitykseen.
Sitä julistettiin 1920-luvulla Yhdysvalloissakin. Ja mitäs sitten tapahtuikaan? Wall Streetin pörssi romahti siitä kaikesta velaksi ostetusta, valtavasta kuplasta, jolla ei ollut mitään tekemistä todellisuuden kanssa. Teknologia vähensi työpaikkoja, työttömät syrjäytyivät...ja johtajat, kuten Hitler pääsivvät valtaan yksinkertaisella laueeella: työtä kaikille!
Geenimanipuloidut sadot vähentäisivät maanviljelyyn tarvittavaa pinta-alaa. Totta. Kenelle gm-tuotteita tuotaisiin? Länsimaihin, vaikka täälä ei ole ruoasta pulaa. Kehitysmaissa gm-tuotteita viljeltäisiin, ajettaisiin yhä tukalamman paikan eteen pienviljelijät siellä.
Kännyköiden kannattavuudesta en ole niin varma. Toki raportoidaan, että niiden aiheuttamat solumuutokset ovat pääasiassa hyvänlaatuisia. Pitkän aikavälin tutkimuksia säteilyn vaarasta ei kumminkaan vielä ole. Aiheesthan on juuri tullut kirjakin, löytyy Olli Tammilehdon kotisivuilta.
Luonnon ja "big picturen" kannalta, mitä väliä kännyköiden aiheuttamasta syövästä oli. Vähentäisipähän vanhaa väestöä, joka on ehkä nykymaailman kaikken luonnottomin ilmiö.
niin nuukaa olisi, jos sinunkin oikean korvasi vieressä kasvaisi jotain ylimääräistä.
Mahtaisiko Nokia maksaa leikkauksen yksityisellä?
Pari vuotta siiten muuan amerikkalaisyliopistossa pitempään työskennellyt ystäväni kertoi, että biotekniikan huippuja ympäri maailmaa keränneessä kansainvälisessä kongressissa osanottajat laativat julkilausuman, jossa totesivat että runsassastoisempien ja olosuhteita kestävämpien ravintokasvilajikkeiden kehittely on heidän mielestään turhaa, koska nykyisten systeemien vallitessa niistä tulee vain uusia riiston välineitä. Eli siis: vaikka geenimuunneltuihin lajeihin ei sisältyisi mitään terveysriskejä - nehän ovat asia jota kukaan maailmassa ei toistaiseksi varmuudella tiedä - joka tapauksessa uudet lajikkeet eivät nykyisen talouden puitteissa tule helpottamaan nälkäongelmien ratkaisua, vaan korkeintaan nostamaan niitä tuottavien yritysten osakekursseja.
Maailmassa on erikseen reaalisia ongelmia, on nälkää, tauteja, epäsosiaalisuutta ja sotia, ja erikseen raha-ajattelua, jonka pohjalta tehdyt ratkaisut alkavat jo kauhistuttaa ja kaduttaa noita ratkaisuja eniten masinoineita instansseja kuten IMF:a. Biotutkijoiden toteama tilanne on reaalinen: mitä mieltä on kehitystyössä niin kauan kun sen tuloksilla vain lisätään vettä talouden myllyyn. Mitä tehokkaammin tutkitaan ja toimitaan, sitä enemmän eriarvoisuutta maailmaan sikiää.
Jotkut viisaat talousmiehet toki ovat alkaneet julistaa nykyisen talousajattelun ja globaalikapitalismin kriisiä, mutta tästä on vielä pitkä matka siihen että eduntavoittelijat yleensä saati sitten kaikessa perässälaahaavat poliitikot pystyisivät edes tunnustamaan kriisin olemassaolon.
kännykkäni halusin. Tottakai kun se ilmenee, sitä voi ja pitääkin mainostaa, jotta porukka ymmärtää vaaran. Se ei kuitenkaan ole mielestäni mitenkään teknologian kehittäjien vastuulla. Jos aina pitäisi olla 100.000% varmoja että joku on turvallista, eihän täällä ikinä kehitettäisi mitään.
Kummallista kun ette pane Daimler-Chrysleria maksamaan jokaisen auto-onnettomuuden uhrille, koska heidän perustajansa keksivät näin tuhoisan vehkeen.
muka olisi? Tai siis jos se vaikka aiheuttaisikin eriarvoisuutta, niin jos tällainen ilmiö tulee voimakkaammaksi kun on tarpeen (kun emme me ihmiset vain ole saman arvoisia, niin tietty määrä eriarvoisuutta kuuluu asiaan), niin onpahan sitten todella helppo tuottaa ruokaa kun resursseja palautetaan hieman massoille tms.
Jonkinlaisen sosialistisen pohjan luominen kapitalistiselle systeemille mahdollistaa vain ja ainoastaan teknologian kehitys, koska kukaan ei niitä tuotteita ilmaiseksi toisille ihmisille halua tehdä. Eli jos ruoantuotannosta tulee aivan mielettömän tehokasta, voi valtio aika helposti tarjota ruokaa kaikille kansalaisilleen. Sama koskee sähköntuotantoa ja vaikka asunnontuotantoa pitkällä tähtäimellä.
Niin kauan kun nämä palvelut vaativat paljon töitä muilta ihmisiltä, niitä ei tulla toteuttamaan.
Kuvailemasi tekninen kehitys olisi suotavaa tällä hetkellä . Mutta mietipä mitä tapahtuu, kun joskus hamaassa tulevaisuudessa tehokkaat robotit hoitavat kaikki ruumiilliset työt? Teknologinen kehitys ei saa mennä liiallisuuksiin.
Olet kyllä mielestäni oikeassa tässä sosialismi-asiassa: se varmaan onnistuu silloin, kun joskus tulevaisuudessa tavallisten ihmisten elämä on pelkkää viihdettä: he eivät itse osaa tehdä paljon mitään, eivätkä ole kiinnostuneita yhteiskunnallisista asioista, koska kaikki on hyvin. Tuskimpa he edes jaksaisivat moiseen tuhlata aikaa. Asioita on kuitenkin päätettävänä, ja kukahan niistä tässä tilanteessa päättää? Diktaattori tai ryhmä, ja heillä on täysi valta kansan välinpitämättömyydessä.
olisi niillä, jotka siitä välittäisivät. Kuvittelisin että tällaisessa massatuotannon ylistyksessä, jossa sossun tuloilla saisi ostettua uuden auton joka kuukausi, suurta osaa ei voisi politiikka vähempää kiinnostaa.
Nominaalisesti voitaisiin olla demokraattisia, mutta vaalejen äänestysluvut olisivat luokkaa 5-10%, koska tilanne olisi suurelle osalle jo hyvä -> mihin hallituksen päätökset edes vaikuttavat?
Ne varmaan vaikuttaisivat varmaan ihan rikkaimpien elämään, jotka olisivat tällaisissa oloissa tottakai aivan käsittämättömän rikkaita, ja varmasti saattaisivat omistaa avaruustukikohtia ja ties mitä. Mutta eivät nämä keskivertokansalaista yhtään haittaisi, joten välinpitämättömyys olisi päivän sana.
Tottakai tässä tulee pintaan sosialismin ongelma, vaikka kaikki ihmiset saataisiinkin tyytyväisiksi: miksi pitäisi tehdä mitään, tai yrittää toimia paremmin kuin ennen toimi? Motivaatio on kovin huono, joten yleinen yhteiskunnallinen apatia olisi äärimmäisen todennäköinen, paitsi siinä 5-10%:ssa rikkaita, poliittisia fanaatikkoja ja tiedemiehiä.
Ehkä sitä sosiaaliturvaa ei saa viedä liian pitkälle, vaikka se olisikin helposti mahdollista markkinataloutta romuttamatta...
kuulla samansuuntainen kommentti:)
ovat siinä mielessä huono vertailukohta, että autoa ajaa aina (jollei tulevaisuudessa sitten robotit hoida tätäkin hommaa) ihminen. Eli ajotavan piikkiin voidaan laittaa huomattavasti suurempi osa vahingon syystä, kuin kännykkään, joka säteilee itsessään.
Suora lainaus:
Professori Roger Santini, joka on 22 vuotta tutkinut sähkömagneettisten kenttien biologisia vaikutuksia, julkaisi vuonna 2001 Lyon'ssa tekemänsä kyselytutkimuksen kännykkämaston lähellä asuvista ihmisistä. Niillä ihmisillä, jotka asuivat 10-300 metrin päässä mastosta, ilmeni kontrolliryhmää enemmän voimakasta väsymystä, pahoinvointia, ruokahaluttomuutta, näköhäiriöitä, koordinaatiovaikeuksia, päänsärkyä, keskittymiskyvyn ongelmia, unettomuutta, huimausta ja sydämen rytmihäiriöitä. Espanjassa tutkija Glaudio Gõmez-Perretta de Matteo päätyi vuonna 2002 Murcian kaupungissa suorittamissaan tutkimuksissa vastaaviin tuloksiin.
Yhden vihjeen virallisen totuuden luonteen ymmärtämiseen antaa kirjassa kerrottu tarina siitä, mitä edellä mainitulle professori Santinille kävi hänen tutkimuksensa julkistamisen jälkeen. Hänellä on nykyisin melkoisia vaikeuksia ammattinsa harjoittamisessa. Santinin työnantajan, Ranskan sovelletun tieteen instituutin mielestä kyseessä olevan kännykkäsäteilytutkimuksen tekemiseen ei ollut syytä. Santinia on kielletty puhumasta enää aiheesta. Myös toinen edellä mainittu kännykkämastosäteilyn tutkija, Gõmez-Parretta, sai tulostensa julkistamisen jälkeen työnantajaltaan tutkimuskiellon.
http://gamma.nic.fi/~otammile/index.html
...Koska autoistakin kehitetään koko ajan turvallisempia, olisi kännyköiden turvallisuuden lisääminen hyvää teknologisessa kehityksessä.
Turvallisuuden kehittäminen on tosi hyvästä, jos siinä on jotain epäkohtia. Noiden verkkojen tutkiminen on tietenkin muutenkin mielenkiintoista, kun säteilyn määrä tulee kasvamaan aivan mielettömästi tulevaisuudessa Bluetooth, WLAN, UMTS jne verkkojen kehittyessä. Varsinkin kun on kaiken kattavat WLAN verkot niin sittenpähän täällä vasta säteilee.
Epäilen vain niiden suurta vaikutusta, koska noilla aallonpituuksilla on muutenkin maanpinnalla aika paljon trafiikkia (ei viestejä sisältävää, mutta kuitenkin), joten muutaman radiomaston ei pitäisi tilannetta huomattavasti pahentaa. Jos joku todistaa niiden pahentavan, niin sitten pitää varmaan vaihtaa taajuskaistaa kunnes ei enää pahenna, tai siirtyä kohdistettuun kommunikointiin verkkojen ja keskusten välillä (esim laserilla).
Paperin valmistamiseen tarvitaan hurjasti energiaa.
Yleensä noin p:stä oleviin kommentteihin ei pitäisi edes vastata, mutta tuon kaltaisia vastauksia todella ihmiset antavat järkeviin perusteluihin, jollaisia oli mm. tekstissä johon tuo kommentti tuli.
Oletko miettinyt, että wc-paperin käyttö on luonnon kannalta melko merkityksetöntä verrattuna moneen muuhun hyödykkeeseen, mm. öljyn jalosteisiin ja niiden polttamiseen.
Toisekseen, yksi perussynti ihmisillä on, että ei tajuta mikä vie energiaa ja luonnonvaroja paljon ja mikä vähän, ja sitäkään mitä "paljon" tai "vähän" tarkoittaa. WC-paperin valmistaminen ei nettona paljonkaan kuluta energiaa, kun huomioidaan selluloosan valmistuksessa sivutuotteena saatavan mustalipeän poltto ja sillä tehty sähkö, joka käytetään usein samassa tehtaassa paperin valmistukseen. Se mustalipeän palava aines on siis peräisin samasta paperiin käytettävästä puusta, joka biopolttoaineena ei ole edes fossiilinen polttoaine.
Ei biodiversiteetti välttämättä ole laadun mitta - tässä tapauksessa ei ainakaan. Ja joka päivä kuolee lajeja sukupuuttoon. Siksipä väittämäsi ei liene tottakaan. Vakavampaa kuin biodiversiteetti on kuitenkin se, että luonnon tasapaino järkkyy. Biodiversiteetin eliöt ovat pitäneet tasapainoa. Mutta jos tasapaino järkkyy, menee huonommin kuin jos vain muutama laji katoaisi. Nyt niitä lajeja menee ihan liikaa - seurauksena paljon selvästi havaittavia haittavaikutuksia luonnossa.
Suomen ottaminen esimerkiksi ei anna mitään suhteellisen järkevää kuvaa, kun asumme näin pohjoisessa, missä on aina ollut vähemmän ihmisiä kuin lämpimämmissä maissa. Tottahan tänne ihmisiä mahtuisi.
Teknologian pelastavaan vaikutukseen uskominen on mitä suurinta huuhaata. Itse olen tekniikan alan korkeasti koulutettu, ja olen nähnyt, kuinka jopa ympäristöalan ihmiset pitävät eri tilaisuuksissa esityksiä teknologian kehittymisestä. Ongelma on, että systeemi on markkinatalous, jossa ympärisön kannalta ystävällisin tekniikka on yleensä joko liian monimutkaista (polttokennot), liian kaukana teknisestä toteuttamisesta (fuusiovoima) tai sitten jos uutta otetaan käyttöön, kuten tuulivoimalat, niin kulutustahdin kiihtyminen vie pohjan pois kaikista saaduista eduista. Sotavertauksena talvisodassa oli samankaltainen tilanne, kun suomalaiset kovan ja onnistuneen puolustustaistelun jälkeen olivat saaneet pidettyä asemat, niin ne menetettiin seuraavissa rauhanneuvotteluissa.
Geenimanipuloidussa ruuassa ollaan vaarallisen asian kanssa tekemisissä. Ruoka on asia, jonka kaikkia vaikutuksia ei edes tunneta, ja pelkän geeniruuan syöminen olisi ainakin yksipuolista ja terveydelle haitallista. Intia ja Kiina ovat esimerkkejä kuinka valtava ihmismääräkin saadaan ruokittua ilman varsinaista nälänhätää - jos yhteiskunta pysyy pystyssä eikä tule sotia, kuivuutta tms. Ok, mutta liian usein ei ole yhtä ruusuista. Ruoka-asia menee maailmassa joka tapauksessa nyt päin seiniä. Kuitenkin länsimaat on todella ylisyöviä, ja yksi syy siihen on esim. naudan- ja sianlihan syönti. Rehuun menee suuri osa viljelystä, enemmän kuin mitä lihasta saa takaisin ruokaan. BSE:kin on siitä seurausta. Geeniruualla on jotain etuja, mutta ne ei kanna ikuisesti, jos väkiluku kasvaa koko ajan. Sitäpaitsi geenimanipulointi kuulostaa tosi teolliselta touhulta, siinä ei ole enää "aitoutta". Sen tietää jos ajattelee myös tunteella eikä vain järjellä.
Tekniikan mahdollisuudetko loputtomat? Teoriaa, huuhaata, uskomuksia! Taloudellisen voiton saaminen ei yleensä tuota hyödyllistä teknologiaa! Paljon enemmän olisi saatu aikaan, jos olisi haluttu. Sota-aikamainintasi oli aivan oikea: 1935-1945 kehitys kulki, joska kehitykseen silloin pantiin valtavasti paukkuja. Nyt räplätään pikkumukavien tuulivoimaloiden ja vetyautojen parissa, joissa ei ole mitään järkeä globaalilta kannalta. Ne ovat ajatukseltaan hyviä, mutta eivät riitä viemään ympäristöystävällisyyttä eteenpäin. Öljy loppuu - siis se öljymäärä, jonka poraaminen on yhtään kannattavaa - paljon paljon aikaisemmin kuin fuusioteniikasta tai planeettasiirtokunnista tms. on mitään haaveita. Sellaiset haaveet kuuluvat scifi-viihteeseen ja tietokonepeleihin. Kun Kubrick teki Avaruusseikkailu 2001:n, marsin lentoon ja kauemmaksikin menemiseen uskottiin. Nyt vuonna 2004 ei avaruudessa ole tapahtunut paljon mitään mullistavaa. Se mitä on tapahtunut, on osa suurvaltojen valtavilla budjeteilla tekemää propagandaa ja pullistelua. Säätiede toki on hyötynyt, mutta mitä siitäkään hyötyy muuten kuin siinä, että nähdään kasvihuoneilmiön olevan totta.
Nyt on niin, että ns. "risupartaiset viheraktivistit" ovat yleensä lopullisen päätöksenteon ulkopuolella olevia, joilla on kuitenkin oikeanlainen ymmärrys asioista. Sitten on ympäristöteknologiasta jotain tietäviä, joilla *pitäisi* olla oikea ymmärrys mutta jotka kuitenkin tekevät vain työtään ja pientä bisnestä teknologioilla, jotka jäävät yleensä marginaalisiksi. Poliitikot taas ovat omassa politiikan suossaan usein kykenemättömiä olemaan riittävän radikaaleja. Ekonomistit syöttävät oppeja jatkuvasta kasvista - unohtaen ympäristöasiat tarkoituksellisesti. Ja tavallinen kansa vaan käy töissä, hankkii perheen ja katsoo salkkareita ja iltsaria eikä mieti mitään oman pikku asuntonsa ulkopuolisia vakavasti. Ja masentuu, on irrallaan luonnosta, perinteistä ja harmoniasta. Näin Suomessa. Maailmalla menee usein vielä paljon huonommin.
Kannattais tehdä arvovalintoja. Ne auttais onnellisemman elämän saamisessa.