Maailmanmenoa palstalla keskustellaan ajankohtaisista maailman tapahtumista hyvin värikkäästi.
Tämän avauksen voisi kirjoittaa historia-palstalle, mutta kirjoituksen tarkoitus liittyy tälle palstalle niin välttämättömästi.
Kiistattomasti Suomen armeija osallistui 1941-1943 Leningradin piiritykseen. Suomen ilmavoimat eivät kertaakaan pommittaneet Leningradia, Suomen tykistö ei ampunut laukaustakaan kohti Leningradia.
Suomen armeijan aseiden ulottuvilla oli venäläinen sähkövoimala, joka oli erittäin merkittävä Leningradille. Suomalaiset antoivat tämän voimalan toimia esteettä.
Leningradin piirityksessä n. miljoona siviiliä kuoli nälkään, kylmyyteen ja tauteihin naisia, lapsia, vanhuksia. Miehet olivat rintamalla. He taistelivat tyhjin vatsoin. Kirovin tehtaalta panssarivaunut ajoivat tuotantolinjalta suoraan etulinjaan.
Kun tällä palstalla ryssitellään ja muuten itäistä naapuriamme parjataan, niin muistellaan samalla historiaa kirjoitettaessa osoittavaa tekstiä.
Toki venäläiset riidan aloittivat ja tekivät meille vääryyttä. annoimme niille turpaan.
Stalin tunsi sympatiaa Suomea kohtaan.
Minä kuitenkin irvistäisin enemmän sinne Ruotsin suuntaan, mutta se onkin vain minun oma mielipiteeni.
Tämän avauksen voisi kirjoittaa historia-palstalle, mutta kirjoituksen tarkoitus liittyy tälle palstalle niin välttämättömästi.
Kiistattomasti Suomen armeija osallistui 1941-1943 Leningradin piiritykseen. Suomen ilmavoimat eivät kertaakaan pommittaneet Leningradia, Suomen tykistö ei ampunut laukaustakaan kohti Leningradia.
Suomen armeijan aseiden ulottuvilla oli venäläinen sähkövoimala, joka oli erittäin merkittävä Leningradille. Suomalaiset antoivat tämän voimalan toimia esteettä.
Leningradin piirityksessä n. miljoona siviiliä kuoli nälkään, kylmyyteen ja tauteihin naisia, lapsia, vanhuksia. Miehet olivat rintamalla. He taistelivat tyhjin vatsoin. Kirovin tehtaalta panssarivaunut ajoivat tuotantolinjalta suoraan etulinjaan.
Kun tällä palstalla ryssitellään ja muuten itäistä naapuriamme parjataan, niin muistellaan samalla historiaa kirjoitettaessa osoittavaa tekstiä.
Toki venäläiset riidan aloittivat ja tekivät meille vääryyttä. annoimme niille turpaan.
Stalin tunsi sympatiaa Suomea kohtaan.
Minä kuitenkin irvistäisin enemmän sinne Ruotsin suuntaan, mutta se onkin vain minun oma mielipiteeni.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Kiitos informatiivisestä palautteestasi,ja harvoin
voi lukea tekstiä ilman että sydän alkaa heti läpättää.
Olen vuosikertaa 1955 ja täällä hesassa syntynyt.
On kyllä rakkaalta vaarilta, kun olin noin 5vuotias, kuultu kuka ja missä, mutta se oli vaan vaarin kertomaa. Tietenkin, kun vaari kertoi, kaikki onnistui paremmin, niinpä kommunistimummoni ja vaarini, missähän unessa elivät ?
Ei toteutunut aate, missä minä siis olen.
Tänäpäivänä, seison työväen riveissä,
hassua kyllä mutta juuri pari päivää sitten puhuttiin la vapaista, eikä kukaan muu näyttänyt muistavan millä duunilla sen on työväki saanut aikaan.
EI tässä ja nyt.
joo, tsennatsä mitä mä bamlaan !?
siirtyä politiikkaan? Olet helsinkiläinen. Kirjoituksesi on niin hieno. Sitä on mukava lukea. Luin sen useaan kertaan. Hienosti kulki aika, vuosikymmenet, sukupolvi, poliittinen vastakkainasettelu käytännöllisesti tiivistettynä.
Kannattaa lueskella.
kiitos palautteestasi :), en ole harkinnut, riittää
kun kotitarpeiksi politisoin ja käyn äänestämässä.
mukavaa tää tietsikkäaika, ei tarvitse yksin
pohtia syntyjä syviä.
aurinkoisia kevätpäiviä, ollaan kuulolla, moooooi !
Suomi ei tosiaankaan osallistunt Leningradin piiritykseen.
Tämä varmaan pelasti Suomen, sillä voi vain kuvitella mitkä olisivat olleet seuraukset, jos Suomi olisi Saksan rinnalla osallistunut piiritykseen.
Passiivisuuteen siltä osin varmaankin vaikutti Mannerheim, joka ei millään tavoin halunnut suomalaisten osallistuvan piirityksen onnistumiseen.
Siitä suomalaiset voivat olla Mannerheimille syvästi kiitollisia.
"Kiistattomasti Suomen armeija osallistui 1941-1943 Leningradin piiritykseen."
oli näin jälkeenpäin nähtynä Suomelle eduksi.
Mannerheim eli nuoruusvuotensa Pietarissa, jossa hän opiskeli ratsuväen yliopistossa Lermontovskij prospekt 54:ssä.
Mannerheim oli Tsaarin keisarillisen ratsuväki kaartin upseeri.
Hänen kaukoviisaus ei ollut pelkkää kokemusviisautta. Se tuli myös tunteitten ja muistojen myötä.
Mannerheim tiesi, Venäjä ei häviä sotaa.
Kukaan ei pysty tänäpäivänä todistamaan lopputulosta, jos Suomi olisi ottanut omat maansa takaisin Pietarin suomalaiset osat mukaanlukien.
Venäjällä ei tunneta vihaa Suomea kohtaan käydyistä sodista.