ihmisen funktionaalinen olemassaolo perustuu evoluutio-opin mukaisesti lajin säilyttämiseen. elinkelpoisimmat yksilöt ovat siirtäneet geenejään eteenpäin tuleville sukupolville kuten myös knowhow:n erilaisista selviytymiskeinoista. perustarpeiden tyydyttäminen lähtien ruuan, juotavan ja lämmön hankkimisesta on kehittänyt ihmistä lajityyppinä primitiivisestä keräilijästä metsästäjänomidin kautta pysyväisasutuksilla eläväksi viljelijäksi. viimeisimmän vaiheen aikana osa ihmiskunnasta on jalostunut edelleen hyvinkin virtuaalimaiseksi, -ajankäyttö abstraktioiden pohtimiseen on lisääntynyt, koska fysiologisesti välttämättömät perushyödykkeet voidaan hankkia monetaarisin menetelmin.
kuitenkin, nykyaikainen henkistynyt ihminen on varsin lyhytaikainen ilmiö koko ihmiskunnan historiassa. geneettinen muistivaranto ei vielä ole lähellekään muuttanut ihmisen lajityypillisiä ominaisuuksia puhtaasti immateriaalisiksi, -suurinta osaa tällä hetkellä elävistä motivoi siis ne samat hengissä pitävät tekijät, mitkä motivoivat liitukauden luolamiestäkin.
älykkyyttä on alettu tutkia ja mitata eri variaabeleilla vasta noin parin sadan viimeisimmän vuoden aikana systemaattisesti, -kuitenkin äo-mittaukset ovat koko aikansa korostetusti pohjanneet abstraktiivisen tiedon oivaltamiseen. mikä on mielestäni väärin, johtuen juurikin tuosta ihmiskunnan erittäin pitkästä geneettisestä muistivarannosta. yksilöllistä älykkyyttä tulisikin mitata enemmän puhtaasti selviytymiskykyinä erilaisten perustarpeiden tyydyttämisessä. älykkyyttä voitaisiin siis mitata suoraan vaa´alla punnitsemalla vakioidun mittausajan aikana saalistetun kala- tai riistasaaliin määrä ja vertaamalla sitä sitten koko väestön saaman saaliin keskiarvoon.
tältä pohjalta teinkin jo alustavia laskelmia paikallislehdestä löytyneen pilkkikilpailutuloksen perusteella. siinä 26 parhaan pilkkijän keskiarvotulos oli 1,754 kg. vastaavasti sukupuolittain jaoteltuna miesten keskiarvotulos oli 2,116 kg ja naisten 0,805 kg.
tämän mittauksen mukaan miehet ovat siis älykkäämpiä. jopa selkeästi enemmän, mitä aivojen keskimääräisestä painoerosta voisi olettaa. :)
kuitenkin, nykyaikainen henkistynyt ihminen on varsin lyhytaikainen ilmiö koko ihmiskunnan historiassa. geneettinen muistivaranto ei vielä ole lähellekään muuttanut ihmisen lajityypillisiä ominaisuuksia puhtaasti immateriaalisiksi, -suurinta osaa tällä hetkellä elävistä motivoi siis ne samat hengissä pitävät tekijät, mitkä motivoivat liitukauden luolamiestäkin.
älykkyyttä on alettu tutkia ja mitata eri variaabeleilla vasta noin parin sadan viimeisimmän vuoden aikana systemaattisesti, -kuitenkin äo-mittaukset ovat koko aikansa korostetusti pohjanneet abstraktiivisen tiedon oivaltamiseen. mikä on mielestäni väärin, johtuen juurikin tuosta ihmiskunnan erittäin pitkästä geneettisestä muistivarannosta. yksilöllistä älykkyyttä tulisikin mitata enemmän puhtaasti selviytymiskykyinä erilaisten perustarpeiden tyydyttämisessä. älykkyyttä voitaisiin siis mitata suoraan vaa´alla punnitsemalla vakioidun mittausajan aikana saalistetun kala- tai riistasaaliin määrä ja vertaamalla sitä sitten koko väestön saaman saaliin keskiarvoon.
tältä pohjalta teinkin jo alustavia laskelmia paikallislehdestä löytyneen pilkkikilpailutuloksen perusteella. siinä 26 parhaan pilkkijän keskiarvotulos oli 1,754 kg. vastaavasti sukupuolittain jaoteltuna miesten keskiarvotulos oli 2,116 kg ja naisten 0,805 kg.
tämän mittauksen mukaan miehet ovat siis älykkäämpiä. jopa selkeästi enemmän, mitä aivojen keskimääräisestä painoerosta voisi olettaa. :)
Vastaukset 27
Vanhimmat
vaikuta kovinkaan älykkäältä.
mielestäni olen kyllä oikeassa alustuksessa esiintuodusta evoluutio-opin tulkinnasta, -nykyihminen on lähempänä nearderthalilaista alkuperäänsä kuin immateriaalia virtuaalisuutta. lisääntymistä ja muuta fyysistä tarvetta koskevat motivaatiot ovat siis ihmisellä määräävässä asemassa, joten älykkyysmittauksetkin tulisi suorittaa enemmän biologisina lajityyppiin kohdistuvina sekvenssikartoituksina. :)
tässä malliksi neander_thaliaa :
http://www.youtube.com/watch?v=Bkkuh3LUASo&feature=channel
Eihän nykyihminen polveudu Neanterdalin ihmisestä. Haarautuminen tapahtui varhaisessa vaiheessa.
fossiililöydöksiä neanderthalin ihmistä edeltävältä ajalta ei juurikaan ole eli ihmisen alkuperä on hiukan hämäränpeitossa yhäkin. löysin nopsasti hakemalla tällaisen sukupuun :
http://www.netikka.net/mpeltonen/kuvat/spuu2.jpg
Minä en nähnyt missään. Taidan olla väsynyt.
lainaa
Enin osa löydöistä on ns. Neanderthalin ihmisiä, jotka monen asiantuntijan mielestä ovat vain nykyihmisen sukupuuttoon kuollut rotu. Muut oletetut esi-isämme ovat täysin spekulatiivisia;
lainaus loppuu
http://www.netikka.net/mpeltonen/sukupuu.htm
"Rodusta" ei kannattaisi puhua, kun useimmilla tutkijoilla on epäilys, pystyivätkö nykyihmiset ja Neanderthalin ihmiset risteytymään keskenään. Roduthan pystyvät risteytymään keskenään.
Tämä maallikko puolustaa tätä kantaa. Jos sinäkin olet maallikko tällä alalla, puolusta toki omaa kantaasi.
wikipedian viimeisimpien tietojen mukaan neanderthalilaisen ja "nykyihmisen" vaiheet ovat vieläkin hämärän peitossa.
molemmat "lajit" ovat kuitenkin polveutuneet jostain vanhemmasta kannasta. eikä toisaalta tutkimukset ole sulkeneet pois sitäkään mahdollisuutta, että neanderthalilaiset olisivat sulautuneet nykyihmisiin väestön siirtymisten myötä.
monetaarisuus ei ole vapauttanut ihmisiä selviytymistaistelusta. Selviytyäkseen tässä yhteiskunnassa normaali-ihmisen on kouluttauduttava ja hyvien koulutuspaikkojen eteen on "taisteltava". Sitten on saatava työpaikka saadakseen tuloja ja maksaakseen opintovelat, siinä onkin nyky-yhteiskunnassa ratkaiseva, elintärkeä taistelu hyväpalkkaisista työpaikoista. Sitten jos sellaisen on saanut, se on koko ajan uhattuna koska on pärjättävä, oltava tuottava jne. ja silti pörssipelejä pelaavat omistajat voivat koska tahansa siirrättää työpaikan ulkomaille tai muutoin väittää kannattamattomaksi jolloin työpaikka & tulot loppuvat.
Lisää haastetta yhteiskunnassa selviytymiseen tuovat koko ajan nousevat hinnat ja uudet lisäkustannukset, esim. 20v sitten harvalla oli matkapuhelinta, nyt se on jokaisella puhumattakaan internet-yhteyksien tuomasta lisäkustannuksesta, autojen käyttömaksuista/ajoneuvoveroista jne. ja normaalityöläisen palkka tuntuu vaan jäävän aina jälkeen kustannusten nousuvauhdista.
Kaikki tämä aiheuttaa selviytymistaistelua, ei jää aikaa millekään kohottavalle mietiskelylle kun on mietittävä koko ajan miten selviää taloudellisesti koko ajan kiristyvässä yhteiskunnassa, mistä voisi saada lisätuloja kun kaikki menot ovat jo minimiin kiristetty, hintojen nousu vaan mitätöi senkin kituuttamisen "hyödyn".
suurimmalle osalle ihmiskuntaa monetaria ei merkitse juurikaan mitään, koska sitä rahaa ei käytännössä ole. suomessa ja muualla länsimaissa rahavalta on kieltämättä saavuttanut pelottavat mittasuhteet ja eri toten näin taloustaantuman aikaan rahan merkitys tulee selvemmäksi.
olen itse kallistumassa yhä enemmän kansalaispalkan ja vaihtotalouden kannattajaksi vapaan kilpailuperusteisen markkinaliberalismin sijaan.
on vain vaihdon väline. Väline. Sellaisena sitä pitäisi kohdellakin, ei arvona sinänsä. Saati "aatteena" eli isminä: monetarismi.
Siihen talousteoriaan höyrähdettiin Usassa varsinkin 70-luvulla ja niillä Friedmanin synapseilla tuli nobelkin. Suotta. Jo reaganilainen talouspolitiikka joutui irtautuman palvomastaan friedmanilaisuudesta, mutta Suomessa jälkijättöinen patriarkaatti toteutti Sixten Korkmanin sekä Aho-Viinasen johdolla 90-luvulla oikeaoppista monetarismia deflaatioineen ja talouden kuristamisineen. Tulos tiedetään, vieläkin on miehiä mierontiellä siitä kokeilusta. Ja entisiä lapsia, nykyisiä aikuisia, hunningolla.
Ei sukupuolia voida vertailla. Geneettisesti nainen ja mies ovat kehittyneet eri suuntiin. Mies on kehittynyt kalastajaksi ja nainen kalan perkaajaksi.
Kyllähän se on niin, että kalastaja perkaa itse kalansa.
Yleisen käsityksen mukaan metsästäjä-keräilijäyhteisön naiset ovat pysytelleet kylässä ja hoitaneet ympäröivässä metsässä keräilemisen sillä aikaa, kun miehet ovat olleet metsällä ja kalassa. Varmaksi tätä ei voi sanoa, mutta hyvin todennäköisesti homma on toiminut näin. Yhtä todennäköisesti keräilystä huolehtineet naiset ovat päätyneet tuomaan kasvit kylän lähelle kasvamaan sen sijaan, että olisivat joka päivä kävelleet kilometrien matkan hakemaan jotain tiettyä marjaa, juurta tai hedelmää. Tai sitten perustaneet asunnot ruokakasvien luokse. Tällainen työnjako selittäisi monta asiaa miehen ja naisen aivorakenteessa sekä luonteenlaadussa. Tuonlaatuinen selittely on hauskaa populismia, mutta ei tiedettä.
mielestäni kuitenkin nykyaikaiset älykkyystestit, mukaan lukien mensan, mittaavat suhteellisen rajoittunutta abstraktioiden käsittelykykyä. älykkyys on kuitenkin ensisijassa kykyä ratkaista ongelmia ja siten eräänlaista "hengissäsäilymiskamppailua".
älykkyystestit pitäisikin suunnitella arkielämään sovellettuiksi tilanteiksi. tietysti silloin menetetään testien yleistettävyys, koska koulutukselliset ja elämänkatsomukselliset erot ja erinäiset tottumukset sekä myös lingvistiset erot testattavien välillä luovat testeihin tulkintaa.
Tuo mitä kirjoitit osoittaa jälleen sen, että naiset määräsivät asioista jo muinaisina aikoina. Asumukset laitettiin sinne, missä naisilla oli mukavimmat oltavat. Miehet lähetettiin tiettömien taipaleiden taakse susien ja karhujen sekaan hankkimaan riistaa ja kalaa kyltymättömille vaimoilleen.
Hyvä teoria tuo kasvien viljelyn kehittäminen, mutta käytäntö todistaa sitä vastaan. Yhä tänäkin päivänä Afrikan naiset kantavat veden kilometrien takaa mieluummin kuin kehittävät muita ratkaisuja. Samoin ruoan valmistus tapahtuu maassa olevalla nuotiolla, vaikka jo yksinkertaisen tason valmistus helpottaisi hommaa huomattavasti.
Miehet eivät siis keksikään kaikkea! Moni asia jää retuperälle.
Jaa, että Herthalla ei vesi tule hanasta ja soppa lämpene hellalla? Afrikka on esimerkki siitä, mitä tapahtuu, kun asioiden kehitys jätetään naisten harteille.
ovatko afrikkalaiset miehet miehiä? Luulisi, että olisivat ainakin trangian keksineet.
Eipäs mennä rasismipalstan asioihin. Rumpu ja keihäs ovat kiinnostaneet enemmän, trangian kehittäminen on jäänyt naisille. Ja kehittämättähän se jäi.
mittautuu minunkin mielestäni lopunperin selviytymistaisteluissa. Yhden taistelun voittaminen (pilkkikilpailu) ei indikoi koko sodan voittoa. Elämänmittaisessa juoksussa voittajia ovat ne, jotka elävät pisimpään, nauttivat vanhoinakin sosiaalisesta vaihdosta (suomeksi: on ystäviä ja kavereita), askaroivat ja tuunailevat lystikseen ja kokkaavat maittoisaa ruokaa olematta riippuvaisia ilottomista tehdastuotteista.
Keitä tähän kastiin kuuluukaan, ootas kun mietin. Heureka! Naiset. Naiset vetävät pitemmän korren, sorron yöhön poljettuinakin ;).
Neandertalit eivät tietääkseni minkään tutkimuksen mukaan ole risteytyneet nykyihmisen kanssa, tätä on kiivaasti tutkittu dna:n ja kaiken mahdollisen tähän asti löydetyn näytön perusteella. Yhteiset ajanjaksot kummankin lajin olemassaololle ovat vähäiset, vielä vähäisempiä ovat yhteiset esiintymisalueet. Kun nykyihmisten populaatio alkoi kasvaa, oli neandertalin suku jo katoavaa luonnonvaraa kaikilla mantereilla, joilla sitä eli.
Monet tutkimukset todistavat, että hyvin voivat ja sosiaalisesti paremmin sijoittuneet ihmiset elävät pisimpään. Voidaan siis tehdä se johtopäätös, että naiset ovat yhteiskunnallisesti keskimäärin paremmassa asemassa kuin miehet. Ennen vanhaanhan oli selvät säätyerot, ja aateliset (eli ne jotka pääsivät elämässä helpoimmalla) elivät pisimpään.
Googleen voi laittaa hakusanoiksi vaikka "elinikä sosiaaliryhmittäin" tms. ja asiasta löytyy tutkittua tietoa.
tiedon vähyyden vuoksi neanderthalilaisten ja "nykyihmisen" yhteyksistä ei voi vielä sanoa juuta eikä jaata. joka tapauksessa molemmat ovat lähtöisin väistämättä samasta kantamuodosta eivätkä missään nimessä poikkea toisistaan geneettisesti niin paljoa, etteikö ristisiitokset olisi olleet mahdollisia. osan klassisen ajan neanderthalilaisista voi otaksua myös sopeutuneen jääkauden viilentämään ilmanalaan ja selvinneen siten hengissä pohjoissemmilla asuinsijoilla. tähän viittaa inuiittien, ainujen ja näin ollen myös lappalaisten ikiaikainen asustelu napapiirin tuntumissa näitä yhdistävän ulkomuodon lisäksi.
tuo jyrkkä jaottelu cro-magnonin ja neanderthalin ihmisen välillä elää yhä voimakkaana, vaikka kyseessä on pelkästään löytöhetkensä eli 1800-luvun tiedepiireissä vallinneeseen osittaisnarratiiviseen teoriapohjaan perustuva otaksuma. :)
neandertalilaisen ja cro-magnon välillä tietenkin on lopulta ihmisen sukupuussa "siellä jossakin", mutta eivät sukusiteet ole kovin läheiset. Luin aivan äskettäin, että bononon (kääpiösimpanssi) ja ihmisen genomi ovat läheisempiä keskenään, kuin neandertalin ja ihmisen (joiden ero oli muistaakseni n. 20 prosentin luokkaa, voin muistaa lukeman väärin, mutta ero on siis selkeä).
Herthan arvelu saattaa osoittautua oikeaksi, kunhan tutkimukset etenevät. Kyseiset kaksi haaraa eivät ehkä pystyneet risteytymään keskenään. Varmaan on yritetty, ihmisolennoista kun on kysymys, on raiskattu puolin ja toisin tms, mutta yhteisistä jälkeläisistä ei ole häivää. Parisen vuotta sitten kohuttiin Espanjasta löydetyn yhden epäilyksenalaisen jälkeläisehdokkaan, mutta sekin juttu kuivui kokoon.
kovasti vain näyttää tuo jyrkkälinjainen jaottelu osoittautuvan virheolettamaksi, -geeniperimiäkin ollaan vasta aukaisemassa :
http://www.savonsanomat.fi/mielipide/keskustelu/darwin-neanderthal-ötz-ja-savolaiset/360456
Jopa hiirellä ja immeisellä saattaa olla enemmän yhteistä genomissaan kuin 80%, joten en ymmärrä, mikä luki- tai kuulohäiriö synapseissani jätti muistijäljen jostain suuresta (20%) erosta nykyihmisen ja neandertalin välillä, ja että bonobotkin olisivat geneettisesti jossain mielessä lähempänä ihmistä, kuin neandertalit. Ehkä siinä jutussa oli kyse jostain spesifistä piirteestä, ei genomista.
Luin tai kuulin tv:stä (?) jutun tämän vuoden puolella ja äimistyin, olin aina luullut vanhat kunnon neandertalit läheisemmiksi kamuiksi.
Näin hatarilla tiedoilla kuin minulla on, lienee parasta vaieta tästä. Vuoden lopulla tiedetään ehkä jo enemmän. Olisi mainiota, jos meissä pohjoisen ihmisissä olisi hitu neandertalia, joskus oikeastaan vähän tuntuu siltä, kun seuraa ugrien reagointeja ;), ja en tarkoita nyt savolaisia, ne ainakin osaavat puhua. Isonenäisyys ei mielestäni todista n-risteymistä, kylmä ilmasto oletettavsti suosii ilmastoivaa nokkaa. Lähi-idässä ja Amerikan intiaaneilla tuppaa olemaan pohjois-eurooppalaisiakin komeammat klyyvarit.