tietovisa

Edellisiin nojaten 200 sarjainen nelisylunterinen tynnyri??
Juu ja terkkuja sheefferille!

Ainiin, virheistä oppii.. "Alfa Romeo"

Jossain vaiheessa, en muista minä vuonna
pudottivat mallimerkinnästä tuon ovien
lukumäärää tarkoittavan numeron pois.
Elikkäs 240 ei suinkaan ole 200 sarjan
4 sylinterinen umpio malli.

Timppa kirjoitti:

Jossain vaiheessa, en muista minä vuonna
pudottivat mallimerkinnästä tuon ovien
lukumäärää tarkoittavan numeron pois.
Elikkäs 240 ei suinkaan ole 200 sarjan
4 sylinterinen umpio malli.

Viimeiset 2-oviset 200-sarjalaiset tehtiin 1984, minkä jälkeen 240-sarjaa sai vain Quattroportena tai kartanomallina (liekö italialaisittain Giardiniera).
http://www.volvoworld.com/200/Production.htm

nyt se selvisi, siis 240.

Itselläni on autossa V6 moottori ja siinäkin on kaitsemista ihan kyllin.
V70 olisi jo minulle liikaa.

AR156 kirjoitti:

nyt se selvisi, siis 240.

Itselläni on autossa V6 moottori ja siinäkin on kaitsemista ihan kyllin.
V70 olisi jo minulle liikaa.

Mallimerkinnäksi tuli 240 muistaakseni 1982/1983, samana vuonna, jolloin puskurit vaihtuivat hiukan pienemmiksi, kokomustiksi ja kokomuovisiksi.

Volvon mallimerkinnät ovat perinteisesti olleet kolmenumeroisia, esim. PV 444 ja PV 544 (ns. Muna-Volvot sekä 121 (Amatson).

Volvolla keksittiin jossain vaiheessa (140-sarja) antaa mallimerkinnöille uusi sisältö: ensimmäinen numero tarkoittaa korimallia, toinen sylinterilukua ja kolmas ovia. 142 oli siis ensimmäistä tällä logiikalla nimettyä sarjaa, nelisylinterinen ja kaksiovinen. Vastaavasti 144 oli neliovinen, 145 kartano ja 164 kuusisylinterinen.

Mallisto muuttui n. 1974 200-sarjaksi. Tulivat nelisylinteriset 242, 244, 245, sekä kuusisylinteriset 264, 265 (harvinainen kuuspyttyinen kartano) sekä Bertonen pajalla Italiassa tehty coupe 262 C (vielä harvinaisempi).

1975/-76 markkinoille tuli 300-sarja kolmiovisella mallilla 343. Viisioviset versiot saapuivat muutamaa vuotta myöhemmin mallimerkinnällä 345. Alun perit moottorit olivat 1,4-litraisia Renuja, mutta sitten saatin nokalle Volvon oma pata ja merkinnäksi tuli 343/345 2,0. Tämä tapahtui noin vuonna -80.

200-sarja sai diesel-koneet joskus 80-luvun vaihteessa. Koneet olivat 5- ja 6-sylinterisiä ja nytpä poikettiinkin merkintälogiikasta. Koska 264 oli paitsi kutonen, myös juhlallisemmin koristeltu ja varusteltu, syntyivät mallimerkinnät 244 DL D5 ja 244 GL D6. DL ja GL ovat varustelua kuvaavia merkkejä.

1982 taisi tulla myyntiin uusi lippulaiva, 760. Mallisarjanumeroita jäi väliin, en tiedä miksi, ehkä siksi että 444 ja 544 olivat vielä liian tuoreessa muistissa. Eli 7-sarjalainen, kuusisylinterinen. Ovien lukumäärästä kertova merkki poistui.

Samassa rytäkässä 264 poistui ja loput 200-sarjalaiset saivat peräpeltiinsä virtaviivaisemman merkinnän 240. Ovien lukumäärä poistui peräpellistä säilyen kuitenkin vielä rekisteriotteessa ja kymmenisen vuotta koodimerkintänä esim. varaosissa.

Myos 343 ja 345 muutuivat 340:ksi. Kaksilitraisesta tuli 360, vaikka pannu olikin vain nelisylinterinen. Enää ei siis voinut luottaa tähänkään, 6 kertoi vain kyseessä olevan isomman ja tehokkaamman moottorin.

760-sarja sai 6-sylinteristen rinnalle 2,4-litraisen, 6-sylinterisen turbodieselin sekä 2,3-litraisen bensiinikäyttöisen nelosturbon, mutta mallimerkintä oli siinäkin 760.

Rinnalle tuli vaatimattomammin varusteltu 740, jonka moottorivaihtoehdot olivat 2,0 ja 2,3 -neloskoneet sekä 2,4-kuusisylinterinen Diesel.

Vanhan 262 C:n korvaajaksi ilmestyi hienostunut, Italiassa koottu 780, jossa oli siinäkin 6-sylinterinen kone.

Vuoden 1987 jälkeen ei mikään ollut enää pyhää. Markkinoille tuli etuvetoinen Volvo - 480 ES. Uusi mallisarja 400 ja 80 tarkoitti, että kyseessä oli sporttinen erikoiskorimalli 780:n tapaan. Tässä tapauksessa korimalli oli eräänlainen farmari-coupe.

¤00-sarja korvasi vähitellen 300-sarjan. 440 oli 5-ovinen, alun perin 1,7-litrainen, jonka rinnalle tuli porrasperä, joka sai mallimerkinnäksi vastoin kaikkea logiikkaa 460. Nyt siis 6 ei viitannut enää mitenkään moottoriin, vaan porrasperään.

Etuveto valtasi alaa ja markkinoille tuli 850, jossa yllätys, yllätys oli viisisylinterinen moottori. 760 hävisi ja tilalle tuli 960.

Nyt numeroinnissa oli taas jotain järkeä 740 oli nelisylinterinen, kalliimpi 850 oli viisisylinterinen ja vielä kalliimpi 960 oli kuusisylinterinen. 440 ja 460 elivät omaa elämäänsä ja edelleen mukana kulki ikivihreä 240.

Sitten hävisi 740 markkinoilta ja vähän myöhemmin kuopattiin myös kunniakas 240. Niiden paikan isona perus-Volvona otti nelisylinterinen 940.

Alkoi nimityskierros. 850:stä tuli S-70 (sedan) ja farmarista V-70 (variable tms.) Rinnalle tuli Coupe C-70. 940 poistui ja 960 sai nimen S/V-90.

Monien mielestä S-90 on viimeinen oikea Volvo, enkä itsekään jaksa oikein olla eri mieltä. Ainakin se on tilavampi ja sisältä arvokkaamman oloinen kuin seuraajansa S80. 400-sarja korvattiin malleilla S-ja V40.

Kolmen merkin logiikka on säilynyt, mutta sen sijaan, että korimalli kävisi ilmi loppunumerosta, se kerrotaankin nyt alkukirjaimessa. Nolla lopussa ei tarkoita mitään, se on siellä vain siksi, että Audi oli ehtinyt jo varata merkinnän S4 itselleen.

Kun koko mallisto oli kadottanut kardaaninsa, uusi sarja oli saanut muodon S40, V40, S60, V70, C70, S80.

Vuonna 2004 merkinnöistä voisi pudottaa kirjaimen jo kokonaan pois, sillä logiikka menee siten, että joka toinen malli on farmari, joka toinen on sedan.

S40, V50, S60, V70, S80. Kaksi ensimmäistä mallia jakavat yhteisen alustan ja perustekniikan. Kolme isointa mallia taas ovat versioita keskenään yhteisistä rakenteista. Samalla, kun numero kasvaa kymmenellä, kasvaa auton pituus noin kymmenellä sentillä. alkaen S40:n noin 4,4 metristä päätyen S80:n noin 4,8-metrin pituuteen.

Että tämmönen tapaus.

J.. kirjoitti:

Mallimerkinnäksi tuli 240 muistaakseni 1982/1983, samana vuonna, jolloin puskurit vaihtuivat hiukan pienemmiksi, kokomustiksi ja kokomuovisiksi.

Volvon mallimerkinnät ovat perinteisesti olleet kolmenumeroisia, esim. PV 444 ja PV 544 (ns. Muna-Volvot sekä 121 (Amatson).

Volvolla keksittiin jossain vaiheessa (140-sarja) antaa mallimerkinnöille uusi sisältö: ensimmäinen numero tarkoittaa korimallia, toinen sylinterilukua ja kolmas ovia. 142 oli siis ensimmäistä tällä logiikalla nimettyä sarjaa, nelisylinterinen ja kaksiovinen. Vastaavasti 144 oli neliovinen, 145 kartano ja 164 kuusisylinterinen.

Mallisto muuttui n. 1974 200-sarjaksi. Tulivat nelisylinteriset 242, 244, 245, sekä kuusisylinteriset 264, 265 (harvinainen kuuspyttyinen kartano) sekä Bertonen pajalla Italiassa tehty coupe 262 C (vielä harvinaisempi).

1975/-76 markkinoille tuli 300-sarja kolmiovisella mallilla 343. Viisioviset versiot saapuivat muutamaa vuotta myöhemmin mallimerkinnällä 345. Alun perit moottorit olivat 1,4-litraisia Renuja, mutta sitten saatin nokalle Volvon oma pata ja merkinnäksi tuli 343/345 2,0. Tämä tapahtui noin vuonna -80.

200-sarja sai diesel-koneet joskus 80-luvun vaihteessa. Koneet olivat 5- ja 6-sylinterisiä ja nytpä poikettiinkin merkintälogiikasta. Koska 264 oli paitsi kutonen, myös juhlallisemmin koristeltu ja varusteltu, syntyivät mallimerkinnät 244 DL D5 ja 244 GL D6. DL ja GL ovat varustelua kuvaavia merkkejä.

1982 taisi tulla myyntiin uusi lippulaiva, 760. Mallisarjanumeroita jäi väliin, en tiedä miksi, ehkä siksi että 444 ja 544 olivat vielä liian tuoreessa muistissa. Eli 7-sarjalainen, kuusisylinterinen. Ovien lukumäärästä kertova merkki poistui.

Samassa rytäkässä 264 poistui ja loput 200-sarjalaiset saivat peräpeltiinsä virtaviivaisemman merkinnän 240. Ovien lukumäärä poistui peräpellistä säilyen kuitenkin vielä rekisteriotteessa ja kymmenisen vuotta koodimerkintänä esim. varaosissa.

Myos 343 ja 345 muutuivat 340:ksi. Kaksilitraisesta tuli 360, vaikka pannu olikin vain nelisylinterinen. Enää ei siis voinut luottaa tähänkään, 6 kertoi vain kyseessä olevan isomman ja tehokkaamman moottorin.

760-sarja sai 6-sylinteristen rinnalle 2,4-litraisen, 6-sylinterisen turbodieselin sekä 2,3-litraisen bensiinikäyttöisen nelosturbon, mutta mallimerkintä oli siinäkin 760.

Rinnalle tuli vaatimattomammin varusteltu 740, jonka moottorivaihtoehdot olivat 2,0 ja 2,3 -neloskoneet sekä 2,4-kuusisylinterinen Diesel.

Vanhan 262 C:n korvaajaksi ilmestyi hienostunut, Italiassa koottu 780, jossa oli siinäkin 6-sylinterinen kone.

Vuoden 1987 jälkeen ei mikään ollut enää pyhää. Markkinoille tuli etuvetoinen Volvo - 480 ES. Uusi mallisarja 400 ja 80 tarkoitti, että kyseessä oli sporttinen erikoiskorimalli 780:n tapaan. Tässä tapauksessa korimalli oli eräänlainen farmari-coupe.

¤00-sarja korvasi vähitellen 300-sarjan. 440 oli 5-ovinen, alun perin 1,7-litrainen, jonka rinnalle tuli porrasperä, joka sai mallimerkinnäksi vastoin kaikkea logiikkaa 460. Nyt siis 6 ei viitannut enää mitenkään moottoriin, vaan porrasperään.

Etuveto valtasi alaa ja markkinoille tuli 850, jossa yllätys, yllätys oli viisisylinterinen moottori. 760 hävisi ja tilalle tuli 960.

Nyt numeroinnissa oli taas jotain järkeä 740 oli nelisylinterinen, kalliimpi 850 oli viisisylinterinen ja vielä kalliimpi 960 oli kuusisylinterinen. 440 ja 460 elivät omaa elämäänsä ja edelleen mukana kulki ikivihreä 240.

Sitten hävisi 740 markkinoilta ja vähän myöhemmin kuopattiin myös kunniakas 240. Niiden paikan isona perus-Volvona otti nelisylinterinen 940.

Alkoi nimityskierros. 850:stä tuli S-70 (sedan) ja farmarista V-70 (variable tms.) Rinnalle tuli Coupe C-70. 940 poistui ja 960 sai nimen S/V-90.

Monien mielestä S-90 on viimeinen oikea Volvo, enkä itsekään jaksa oikein olla eri mieltä. Ainakin se on tilavampi ja sisältä arvokkaamman oloinen kuin seuraajansa S80. 400-sarja korvattiin malleilla S-ja V40.

Kolmen merkin logiikka on säilynyt, mutta sen sijaan, että korimalli kävisi ilmi loppunumerosta, se kerrotaankin nyt alkukirjaimessa. Nolla lopussa ei tarkoita mitään, se on siellä vain siksi, että Audi oli ehtinyt jo varata merkinnän S4 itselleen.

Kun koko mallisto oli kadottanut kardaaninsa, uusi sarja oli saanut muodon S40, V40, S60, V70, C70, S80.

Vuonna 2004 merkinnöistä voisi pudottaa kirjaimen jo kokonaan pois, sillä logiikka menee siten, että joka toinen malli on farmari, joka toinen on sedan.

S40, V50, S60, V70, S80. Kaksi ensimmäistä mallia jakavat yhteisen alustan ja perustekniikan. Kolme isointa mallia taas ovat versioita keskenään yhteisistä rakenteista. Samalla, kun numero kasvaa kymmenellä, kasvaa auton pituus noin kymmenellä sentillä. alkaen S40:n noin 4,4 metristä päätyen S80:n noin 4,8-metrin pituuteen.

Että tämmönen tapaus.

..historiikki Volvon lähihistoriasta...=)
samaa mieltä olen myös siitä että tuo s-90 on viimmeinen oikea Volvo..nyky volvojen muotoilukin on mennyt ihan väärään suuntaan..=/

90. kirjoitti:

..historiikki Volvon lähihistoriasta...=)
samaa mieltä olen myös siitä että tuo s-90 on viimmeinen oikea Volvo..nyky volvojen muotoilukin on mennyt ihan väärään suuntaan..=/

Olisikohan syytä aloittaa valittelu kun ei noista italoautoista kuten ALFA ROMEOsta ole tässä keskustelussa sanaakaan.. (vinkvink)

quadrifoglio kirjoitti:

Olisikohan syytä aloittaa valittelu kun ei noista italoautoista kuten ALFA ROMEOsta ole tässä keskustelussa sanaakaan.. (vinkvink)

Nimimerkin J.. jutussa olivat ainakin nämä italialais-Volvot:

> …sekä Bertonen pajalla Italiassa tehty coupe
> 262 C (vielä harvinaisempi).

> Vanhan 262 C:n korvaajaksi ilmestyi
> hienostunut, Italiassa koottu 780…

J.. kirjoitti:

Mallimerkinnäksi tuli 240 muistaakseni 1982/1983, samana vuonna, jolloin puskurit vaihtuivat hiukan pienemmiksi, kokomustiksi ja kokomuovisiksi.

Volvon mallimerkinnät ovat perinteisesti olleet kolmenumeroisia, esim. PV 444 ja PV 544 (ns. Muna-Volvot sekä 121 (Amatson).

Volvolla keksittiin jossain vaiheessa (140-sarja) antaa mallimerkinnöille uusi sisältö: ensimmäinen numero tarkoittaa korimallia, toinen sylinterilukua ja kolmas ovia. 142 oli siis ensimmäistä tällä logiikalla nimettyä sarjaa, nelisylinterinen ja kaksiovinen. Vastaavasti 144 oli neliovinen, 145 kartano ja 164 kuusisylinterinen.

Mallisto muuttui n. 1974 200-sarjaksi. Tulivat nelisylinteriset 242, 244, 245, sekä kuusisylinteriset 264, 265 (harvinainen kuuspyttyinen kartano) sekä Bertonen pajalla Italiassa tehty coupe 262 C (vielä harvinaisempi).

1975/-76 markkinoille tuli 300-sarja kolmiovisella mallilla 343. Viisioviset versiot saapuivat muutamaa vuotta myöhemmin mallimerkinnällä 345. Alun perit moottorit olivat 1,4-litraisia Renuja, mutta sitten saatin nokalle Volvon oma pata ja merkinnäksi tuli 343/345 2,0. Tämä tapahtui noin vuonna -80.

200-sarja sai diesel-koneet joskus 80-luvun vaihteessa. Koneet olivat 5- ja 6-sylinterisiä ja nytpä poikettiinkin merkintälogiikasta. Koska 264 oli paitsi kutonen, myös juhlallisemmin koristeltu ja varusteltu, syntyivät mallimerkinnät 244 DL D5 ja 244 GL D6. DL ja GL ovat varustelua kuvaavia merkkejä.

1982 taisi tulla myyntiin uusi lippulaiva, 760. Mallisarjanumeroita jäi väliin, en tiedä miksi, ehkä siksi että 444 ja 544 olivat vielä liian tuoreessa muistissa. Eli 7-sarjalainen, kuusisylinterinen. Ovien lukumäärästä kertova merkki poistui.

Samassa rytäkässä 264 poistui ja loput 200-sarjalaiset saivat peräpeltiinsä virtaviivaisemman merkinnän 240. Ovien lukumäärä poistui peräpellistä säilyen kuitenkin vielä rekisteriotteessa ja kymmenisen vuotta koodimerkintänä esim. varaosissa.

Myos 343 ja 345 muutuivat 340:ksi. Kaksilitraisesta tuli 360, vaikka pannu olikin vain nelisylinterinen. Enää ei siis voinut luottaa tähänkään, 6 kertoi vain kyseessä olevan isomman ja tehokkaamman moottorin.

760-sarja sai 6-sylinteristen rinnalle 2,4-litraisen, 6-sylinterisen turbodieselin sekä 2,3-litraisen bensiinikäyttöisen nelosturbon, mutta mallimerkintä oli siinäkin 760.

Rinnalle tuli vaatimattomammin varusteltu 740, jonka moottorivaihtoehdot olivat 2,0 ja 2,3 -neloskoneet sekä 2,4-kuusisylinterinen Diesel.

Vanhan 262 C:n korvaajaksi ilmestyi hienostunut, Italiassa koottu 780, jossa oli siinäkin 6-sylinterinen kone.

Vuoden 1987 jälkeen ei mikään ollut enää pyhää. Markkinoille tuli etuvetoinen Volvo - 480 ES. Uusi mallisarja 400 ja 80 tarkoitti, että kyseessä oli sporttinen erikoiskorimalli 780:n tapaan. Tässä tapauksessa korimalli oli eräänlainen farmari-coupe.

¤00-sarja korvasi vähitellen 300-sarjan. 440 oli 5-ovinen, alun perin 1,7-litrainen, jonka rinnalle tuli porrasperä, joka sai mallimerkinnäksi vastoin kaikkea logiikkaa 460. Nyt siis 6 ei viitannut enää mitenkään moottoriin, vaan porrasperään.

Etuveto valtasi alaa ja markkinoille tuli 850, jossa yllätys, yllätys oli viisisylinterinen moottori. 760 hävisi ja tilalle tuli 960.

Nyt numeroinnissa oli taas jotain järkeä 740 oli nelisylinterinen, kalliimpi 850 oli viisisylinterinen ja vielä kalliimpi 960 oli kuusisylinterinen. 440 ja 460 elivät omaa elämäänsä ja edelleen mukana kulki ikivihreä 240.

Sitten hävisi 740 markkinoilta ja vähän myöhemmin kuopattiin myös kunniakas 240. Niiden paikan isona perus-Volvona otti nelisylinterinen 940.

Alkoi nimityskierros. 850:stä tuli S-70 (sedan) ja farmarista V-70 (variable tms.) Rinnalle tuli Coupe C-70. 940 poistui ja 960 sai nimen S/V-90.

Monien mielestä S-90 on viimeinen oikea Volvo, enkä itsekään jaksa oikein olla eri mieltä. Ainakin se on tilavampi ja sisältä arvokkaamman oloinen kuin seuraajansa S80. 400-sarja korvattiin malleilla S-ja V40.

Kolmen merkin logiikka on säilynyt, mutta sen sijaan, että korimalli kävisi ilmi loppunumerosta, se kerrotaankin nyt alkukirjaimessa. Nolla lopussa ei tarkoita mitään, se on siellä vain siksi, että Audi oli ehtinyt jo varata merkinnän S4 itselleen.

Kun koko mallisto oli kadottanut kardaaninsa, uusi sarja oli saanut muodon S40, V40, S60, V70, C70, S80.

Vuonna 2004 merkinnöistä voisi pudottaa kirjaimen jo kokonaan pois, sillä logiikka menee siten, että joka toinen malli on farmari, joka toinen on sedan.

S40, V50, S60, V70, S80. Kaksi ensimmäistä mallia jakavat yhteisen alustan ja perustekniikan. Kolme isointa mallia taas ovat versioita keskenään yhteisistä rakenteista. Samalla, kun numero kasvaa kymmenellä, kasvaa auton pituus noin kymmenellä sentillä. alkaen S40:n noin 4,4 metristä päätyen S80:n noin 4,8-metrin pituuteen.

Että tämmönen tapaus.

siinäpä sitä tuli!
Minun mielestäni Volvo lähti harhateille ~1974, jolloin 140 sarjaan istutettiin valtavat puskurit.
Harharetken sanoisin päättyneen 850-sarjaan (paitsi 80-sarja).
Nykyvolvojen laadusta en osaa sanoa mitään, Amazoniahan ei saanut hajalle, vaikka mitä teki.

AR156 kirjoitti:

siinäpä sitä tuli!
Minun mielestäni Volvo lähti harhateille ~1974, jolloin 140 sarjaan istutettiin valtavat puskurit.
Harharetken sanoisin päättyneen 850-sarjaan (paitsi 80-sarja).
Nykyvolvojen laadusta en osaa sanoa mitään, Amazoniahan ei saanut hajalle, vaikka mitä teki.

Amazon on Auto.

Kumpi on voimakkaampi Lipponen vai Berlusconi?

Saako Suomi sen elintarvikeviraston?

"Kumpi voittaa karhu vai leijona?"

Mikä minä olen sulle vastaamaan
Multa luvut jäi kesken aikanaan

"Kumpi on mukavampi naapuri Ruotsi vai Viro?"

Ruotti

"Mihin joutuu Iittala?"

Myydään lopuksi tanskalaisille.

AR156 kirjoitti:

Kumpi on voimakkaampi Lipponen vai Berlusconi?

Saako Suomi sen elintarvikeviraston?

"Kumpi on voimakkaampi Lipponen vai Berlusconi?
Saako Suomi sen elintarvikeviraston?"

Berlusconi.

Leijona voittaa karhun, vaikka 60 vuotta sitten kävikin toisin päin.

Ruotsalaiset ovat mukavampia: rehellisempiä, reilumpia kaikin puolin fiksumpia, mutta virolaisiakin pitää ymmärtää.

Iittala myydään, suomalaisista ei ole enää yrittäjiksi eikä edes omistajiksi.

AR156 kirjoitti:

Kumpi on voimakkaampi Lipponen vai Berlusconi?

Saako Suomi sen elintarvikeviraston?

Don Silvio on vahvempi, Suomi ei saa elintarvikevirastoa, siitä on jo luovuttu. Paavo sen meille valehteli neuvotelleensa ennen vaaleja, mutta eipä ole lehdistö noussut vaatimaan häntä tilille. Eikä ole siitäkään, että Paavo lupasi Suomen tukevan Irakin sotatoimia, sillä kaikkihan me arvostamme Georg Doublewee Bushin johtajaomituisuuksia.

Irakissa on jo Saddam vangittu, mutta meillä Lipposelle uskolliset joukot vielä porskuttavat. Paavo pitää lehdistön vaiti pelon ilmapiirillä. Berlusconi on joutunut ostamaan lehdistön pitääkseen sen hiljaa. Sikäli pisteet Paavolle.

Mutta on se Silvio sittenkin kovempi jätkä, se ei nimittäin se elintarvikevirasto tänne tule, ei.

Karhu Viina on tietääkseni jo poistunut Alkon hyllyiltä. Vahvempaa se kylläkin oli kuin tämä Altian nykyinen Leijona Viina (minäpoika kirjoittaisin Karhu-viina ja Leijona-viina, mutta minuakos ne siellä Altian markkinointiosastolla kuuntelisivat?).

Pramialta Alkoon tulee Tassuviinaa (38 %). Ovat mokomat äitelöittäneet sen panemalla sokuria vielä tuplat Kossuunkin verrattuna (6 g/l). Jää kyllä minun puolestani hyllyn koristeeksi.

Toisipa Joulupukki kunnon grappaa! Italialaiset älkööt ottako nokkiinsa jos sanon, että parasta grappaa olen tähän mennessä saanut Sveitsin Ticinon kantonissa (toki italiankielisessä!). Siitä on aikaa jo parikymmentä vuotta, mutta hemmetin hyvää se vain oli!

Kumpi tunnustaa ensin S Hussein vai S Milosevits?

Mitä autoja on koottu Uudessakaupungissa, ei kait sentään Alfa Romeoita?

AR156 kirjoitti:

Kumpi tunnustaa ensin S Hussein vai S Milosevits?

Mitä autoja on koottu Uudessakaupungissa, ei kait sentään Alfa Romeoita?

Samaraa

mikä auto herralla mahtaa olla?
- Alfa Romeo 156 GTA
- Volvo 244 DL
- Toyota Avensis
- Anglia
...

Katsos Jimiä, oppi ä-kirjaimen

Big Jim kirjoitti:

Katsos Jimiä, oppi ä-kirjaimen

äitikö se siinä istuu ja kovin on hieno turkki päällä. Jim taitaakin olla varakkaasta perheestä, ei vaan näytä muille.

joulupukki kuva on hyvä!

miul linkit ei toemi.

amazonni kirjoitti:

miul linkit ei toemi.

kansainvälisessä kuvayhteydessä, pahoittelemme.

Krakkerit ovat paraikaa korjaamassa vikaa :/