1600-luvulla miltei kaikki Karjalan länsiosan asukkaat muuuttivat Tverin kuvernementtiin. Silloin heidän piti jalkapatikassa matkata lehmineen ja porsaineen ikään katsomatta noi 600 kilometrin matka. Motivaatio reissulle lähtemiseen on täytynyt olla suuri, mutta miten ihmeessä se on edes onnistunut?
Tverin karjalaisista
Asiaa ihmetellyt
10340
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
ja Novgorodiin ja Jaroslavliin siinä sivussa. Syynä oli uskonkiihko.
Ensinnäkin dokumenttien mukaan Tveristä on löytynyt tulokkaita aina Rääkkylästä ja Tohmajärveltä asti - siis Länsi-Karjalasta. Toiseksi kysymykseni ei koskenut syytä matkan tekoon, vaan sitä, miten se on ylipäätään onnistunut? Menepä tänä päivänä sanomaan vaikkapa Sipoon jonkun kylän maanviljelijöille, että ottakaapa lehmänne mukaan ja lähtekää kävelemään Ouluun. Sitten niin meneteltäisiin imeväiset ja vanhukset mukana ilman rahaa tai muuta apua.
niinpä tietenkin. valkoinen nykyajan mies juoksee edestakaisin kuin päätön kana, vaikka aikaa on riittävästi.
kauanko käyttivät aikaa? puolivuotta vai kaksi? paljonko veivät kantturoita mukanaan? kyllä elukat itse kävelee,,ei tarvitse kantaa.
eikös nuo talavisodan ja jatkosodan aikaan lähteneet äkkiä. uudet kodit on tullut itkua ja hikeä vääntäen ajan kanssa.
Siihen aikaan oli toisenlaiset lehmät. Ja aikaakin kului, jotkut viivähtivät vuoden pari tai enemmänkin jossain välietapissa.
ihmisrotu kuuluu tuohon harvinaiseen kävelijälajiin .Esim juoksu kuluttaa jalkojen niveliä eikä ihminen oo tehty ku pieniin pyrähdyksiin.Ennen ihmiset kävelivät aamusta iltaan eläinten kanssa eikä ollut niin paljon lonkkavikasia kun nykyään.ihmisen luusto on vaan tehty niin että se vaatii rasitusta jotta luumassa uusiutuisi kunnolla ja pysyisi tarpeeksi kovana.Nykysairaudet ovatkin suurimmalta osalta elintasosairauksia eikä tuohon aikaan ihmisille ollut mitään ihme kävellä pitkiä matkoja kun kuljettiin verkkaisesti ja leiriydyttiin tarpeen mukaan.Myös eläimet oli syötettävä ja rytmi oli sen mukainen.ihminen on tosi sitkeä päästyään omaan alkuperäiseen ympäristöönsä ja elämäntapaan.Nyky kadut ovat liian kovia ja liian tasaisia.ihmisen motoriikka ei kehity jaloissa kun kuljetaan vain tasaisella maastolla.sensijaan kinttupolut ja metsät ja niityt ovat jatkuvasti vaihtelevia maastoltaan ja ihmisen jalkoihin muodostuu monipuolinen tukilihas järjestelmä ja ihmisen aivolohkot oppivat korjausliikkeet jotka menevät selkärankaan,näin ei tottuneen kulkijan tarvitse kokoajan miettiä miten pysyisi pystysssä.
Lehmä laitumella ollessaan kävelee keskimäärin noin 45 km päivässä, mikäli se on voimakkaasti stressaantunut esim. vieroituksen aikaan, niin se voi ravata noin 120-130 km päivässä, jolloin se alkaa kyllä laihtua, koska ei syö tarpeeksi.
Eli 600 km siirtymässä karjan kanssa menee aikaa noin kaksi viikkoa, normaalilla kävelyvauhdilla, eikä eläimet edes laihdu vielä, eli ne ehtii syödä tarpeeksi kävelessään.
Mummot ja lapset on rattailla, kuten muukin irtonainen omaisuus.
Hevonen kykenee siirtymään paljon pitempiäkin matkoja päivässä merkittävästi rasittumatta, kuin tuo 45 km.
Ajettu hevonen voi ravata 45 kilometriä aamulla ja palata samoin illalla tuon saman matkan.Näin tehtiin Äitini ollessa lapsi kun oli päästävä Käksalmeen kirkolle.
Tverin kansallinen piirikunta
Vallankumouksen jälkeen 1920-luvun alusta 1930-luvulle asti Neuvosto-Venäjä tunnusti vähemmistökansojen oikeudet ja arvon. Alueella järjestettiin karjalaista peruskoulutusta ja tverinkarjalan kirjakieltä kehitettiin. Vuonna 1937 alueelle perustettiin kansallinen piirikunta. Tämä olisi voinut edistää karjalaisten kansallisuuspolitiikan toteuttamista, mutta Stalin ei halunnut Moskovan läheisyyteen vahvaa kansaa, joka samastuisi suomalaisiin ja virolaisiin. Tästä syystä piirikunta lakkautettiin jo 20 kuukauden kuluttua helmikuussa 1939. Tverinkarjalaiset koulut suljettiin, karjalankieliset lehdet lakkautettiin ja kirjojen julkaiseminen kiellettiin. Sivistyneistö ja karjalaiset johtajat likvidoitiin. Neuvostoliitossa Karjalan kansallistunnon, kielen ja kulttuurin sammuttamista ei tuomittu. Yhtenäisyyspolitiikkaa eli venäläistämistä pidettiin oikeana. Tverinkarjalaisten asuinalueelle myös sijoitettiin venäläisiä. Käytännössä kyseessä oli siis etninen puhdistus.
Ensimmäinen etninen puhdistus tapahtui jo 1600-luvulla. Stolbovan rauhan jälkeen Ruotsi laajeni itään. Tällöin mm. Inkerinmaalle siirtyi luterilaista väkeä Suomesta (siis nykyisten inkeriläisten esi-isät Savosta ja Karjalasta). Ortodoksinen alkuperäisväestö pakeni Tveriin.
etninen rikastaminen, kun venäläiset toivat vallasväkeä omalle puoleleen ja ruotsalaiset omalleen.
Osa Inkerin kreikkalaiskatolisesta alkuperäisväestä kylläkin kääntyi luterilaisiksi, eivät kaikki paenneet ja jokunen osa peräti jäi paikoilleen entisessä uskossaan.