Meitä NATOtetaan ja keskustelu tukahdutetaan - kuka hyötyy sodasta ja NATO:N diktatuurista:
USA:N SOTATEOLLISUUS
Yhdysvaltojen johtama koalitio ei ole voittamassa Afganistanin sotaa. Kriisin syventyminen näyttää luovan myös ristiriitoja Naton sisällä.
Afganistanin sodan piti olla nopea näytös, jolla pyyhkäistään Osaman Bin Ladenin joukot ja häntä tukeneet talebanit.
Yhdysvaltojen johtamat joukot ovat sotineet Afganistanissa kohta seitsemän vuotta. Osaman bin Laden on edelleen teillä tietämättömillä ja vastarinta miehittäjäjoukkoja vastaan ei ole osoittanut laskua, vaan pikemminkin kärjistynyt parin viime vuoden aikana.
Operaation epäonnistuminen on myös kärjistänyt Afganistanin sotaan osallistuvien maiden välejä. Yhdysvallat on toistuvasti vaatinut muita maita ottamaan laajemman vastuun sodasta.
Käytännössä tämä on tarkoittanut joukkojen lisäämistä. Viimeksi Yhdysvaltojen ulkoministeri vahvisti vaatimuksiaan uhkaamalla Naton hajoamisella jos muut eivät taivu Yhdysvaltojen vaatimuksiin.
Joukot kasvavat
Afganistanissa olevat joukot ovat kasvaneet kymmenillä tuhansilla sotilailla pelkästään viimeisen 16 kuukauden aikana. Helmikuussa Afganistanissa arvioitiin olevan 59 000 sotilasta, kun niitä vielä vuoden 2002 elokuussa oli ollut 17 000. Se kertoo selkeästi, että operaatio on kaikkea muuta kuin onnistunut.
Lisäjoukkojen hyöty vaikuttaa siis hyvin kyseenalaiselta kun ei ole mitään merkkejä siitä että niillä tähän asti olisi saatu taltutettua sissitoiminnan leviämistä, pikemminkin päinvastoin. Lisäjoukkoja on myös perusteltu sillä että näin voitaisiin vähentää ilmapommituksia. Tilastot kuitenkin kertovat, että samaan aikaan kun joukkoja on lisätty on myös pommitukset lisääntyneet.
1980-luvulla Afganistania miehittäneellä Neuvostoliitolla oli maassa noin 100 000 sotilasta. Tämä riitti osapuilleen suurimpien kaupunkien ja tärkeimpien valtateiden hallussa pitämiseen.
Yhdysvaltojen armeijan nykyinen opas sissien vastaiseen sotaan lähtee siitä että menestyksekäs sissien vastainen operaatio vaatii vähintään 20-25 sotilasta tuhatta asukasta kohden. Afganistanin kohdalla tämä tarkoittaisi vähintään 600 000 sotilasta ja poliisia.
Tällä hetkellä ulkomaisten joukkojen, Afganistanin armeijan ja poliisin yhteisvahvuus on noin 200 000, yleisesti tosin afganistanilaisten joukkojen vahvuus voi olla ilmoitettua heikompi. Talebanin sotilaalliseen voittamiseen tarvittaisiin siis tämän arvion mukaan todennäköisesti ainakin 400 000 sotilasta lisää. Tällaisia resursseja Yhdysvalloilla ei ole.
Näyttääkin nyt vahvasti siltä, että konflikti tulee jatkumaan vuosia. Suomenkin oikeistohallitus on linjannut, että operaatio Afganistanissa jatkuu vielä pitkään. Varmasti kuulemme uutisia demokratian juurtumisesta, aivan kuten Irakinkin kohdalla, mutta todelliset tulokset valitettavasti puhuvat toista.
Apua ei aseita
Kansainvälinen avustusjärjestö Oxfam kritisoi länsimaiden sotilasvetoista avustustyön mallia tehottomaksi Afganistanissa. Oxfamin näkemyksen mukaan tuollainen toiminta myös hankaloittaa avustusjärjestöjen työtä.
Oxfam toteaa että sotilaiden koordinoima jälleenrakennustoiminta yleisesti ottaen sekoittaa tilannetta ottamalla itselleen tehtäviä jotka kuuluisivat avustusjärjestöille tai paikallishallinnolle. Samalla ulkomaisten joukkojen läsnäolo ja toiminta on ärsyttänyt paikallista väestöä.
Oxfam kehottaakin sotilaiden johtaman jälleenrakennustoiminnan alasajoon ja lopettamiseen niillä suhteellisen turvallisilla alueilla joilla sotilaallinen läsnäolo ei ole välttämätöntä. Afganistanin kohdalla paino lienee sanalla "suhteellisen". Tämän voi katsoa koskevan nimenomaan niitä Pohjois-Afganistanin alueita jonne suomalaissotilaat on sijoitettu.
Suomen oikeistohallitus on ajanut juuri sitä linjaa mitä Oxfam kritisoi. Vasemmiston pitäisi vaatia äänekkäästi, että sotilaiden antaman avun sijasta pitäisi tukea ruohonjuuritasolta lähtevää demokratiaa kansalaisjärjestöjen ja työväenliikkeen kautta. Suomalaisia joukkoja on vaadittava kotiin. Sotilaiden läsnäolo vain pitkittää kriisiä.
http://www.youtube.com/watch?v=rDowy0VFFlw
http://www.independent.co.uk/news/exnato-chief-guilty-of-corruption-1194176.html
http://www.hs.fi/english/article/iAamulehtii Several suspects in peacekeeping bribes scandal/1135227679531
http://www.hs.fi/english/article/iAamulehtii Several suspects in peacekeeping bribes scandal/1135227679531
http://www.commondreams.org/views03/0323-07.htm
USA:N SOTATEOLLISUUS
Yhdysvaltojen johtama koalitio ei ole voittamassa Afganistanin sotaa. Kriisin syventyminen näyttää luovan myös ristiriitoja Naton sisällä.
Afganistanin sodan piti olla nopea näytös, jolla pyyhkäistään Osaman Bin Ladenin joukot ja häntä tukeneet talebanit.
Yhdysvaltojen johtamat joukot ovat sotineet Afganistanissa kohta seitsemän vuotta. Osaman bin Laden on edelleen teillä tietämättömillä ja vastarinta miehittäjäjoukkoja vastaan ei ole osoittanut laskua, vaan pikemminkin kärjistynyt parin viime vuoden aikana.
Operaation epäonnistuminen on myös kärjistänyt Afganistanin sotaan osallistuvien maiden välejä. Yhdysvallat on toistuvasti vaatinut muita maita ottamaan laajemman vastuun sodasta.
Käytännössä tämä on tarkoittanut joukkojen lisäämistä. Viimeksi Yhdysvaltojen ulkoministeri vahvisti vaatimuksiaan uhkaamalla Naton hajoamisella jos muut eivät taivu Yhdysvaltojen vaatimuksiin.
Joukot kasvavat
Afganistanissa olevat joukot ovat kasvaneet kymmenillä tuhansilla sotilailla pelkästään viimeisen 16 kuukauden aikana. Helmikuussa Afganistanissa arvioitiin olevan 59 000 sotilasta, kun niitä vielä vuoden 2002 elokuussa oli ollut 17 000. Se kertoo selkeästi, että operaatio on kaikkea muuta kuin onnistunut.
Lisäjoukkojen hyöty vaikuttaa siis hyvin kyseenalaiselta kun ei ole mitään merkkejä siitä että niillä tähän asti olisi saatu taltutettua sissitoiminnan leviämistä, pikemminkin päinvastoin. Lisäjoukkoja on myös perusteltu sillä että näin voitaisiin vähentää ilmapommituksia. Tilastot kuitenkin kertovat, että samaan aikaan kun joukkoja on lisätty on myös pommitukset lisääntyneet.
1980-luvulla Afganistania miehittäneellä Neuvostoliitolla oli maassa noin 100 000 sotilasta. Tämä riitti osapuilleen suurimpien kaupunkien ja tärkeimpien valtateiden hallussa pitämiseen.
Yhdysvaltojen armeijan nykyinen opas sissien vastaiseen sotaan lähtee siitä että menestyksekäs sissien vastainen operaatio vaatii vähintään 20-25 sotilasta tuhatta asukasta kohden. Afganistanin kohdalla tämä tarkoittaisi vähintään 600 000 sotilasta ja poliisia.
Tällä hetkellä ulkomaisten joukkojen, Afganistanin armeijan ja poliisin yhteisvahvuus on noin 200 000, yleisesti tosin afganistanilaisten joukkojen vahvuus voi olla ilmoitettua heikompi. Talebanin sotilaalliseen voittamiseen tarvittaisiin siis tämän arvion mukaan todennäköisesti ainakin 400 000 sotilasta lisää. Tällaisia resursseja Yhdysvalloilla ei ole.
Näyttääkin nyt vahvasti siltä, että konflikti tulee jatkumaan vuosia. Suomenkin oikeistohallitus on linjannut, että operaatio Afganistanissa jatkuu vielä pitkään. Varmasti kuulemme uutisia demokratian juurtumisesta, aivan kuten Irakinkin kohdalla, mutta todelliset tulokset valitettavasti puhuvat toista.
Apua ei aseita
Kansainvälinen avustusjärjestö Oxfam kritisoi länsimaiden sotilasvetoista avustustyön mallia tehottomaksi Afganistanissa. Oxfamin näkemyksen mukaan tuollainen toiminta myös hankaloittaa avustusjärjestöjen työtä.
Oxfam toteaa että sotilaiden koordinoima jälleenrakennustoiminta yleisesti ottaen sekoittaa tilannetta ottamalla itselleen tehtäviä jotka kuuluisivat avustusjärjestöille tai paikallishallinnolle. Samalla ulkomaisten joukkojen läsnäolo ja toiminta on ärsyttänyt paikallista väestöä.
Oxfam kehottaakin sotilaiden johtaman jälleenrakennustoiminnan alasajoon ja lopettamiseen niillä suhteellisen turvallisilla alueilla joilla sotilaallinen läsnäolo ei ole välttämätöntä. Afganistanin kohdalla paino lienee sanalla "suhteellisen". Tämän voi katsoa koskevan nimenomaan niitä Pohjois-Afganistanin alueita jonne suomalaissotilaat on sijoitettu.
Suomen oikeistohallitus on ajanut juuri sitä linjaa mitä Oxfam kritisoi. Vasemmiston pitäisi vaatia äänekkäästi, että sotilaiden antaman avun sijasta pitäisi tukea ruohonjuuritasolta lähtevää demokratiaa kansalaisjärjestöjen ja työväenliikkeen kautta. Suomalaisia joukkoja on vaadittava kotiin. Sotilaiden läsnäolo vain pitkittää kriisiä.
http://www.youtube.com/watch?v=rDowy0VFFlw
http://www.independent.co.uk/news/exnato-chief-guilty-of-corruption-1194176.html
http://www.hs.fi/english/article/iAamulehtii Several suspects in peacekeeping bribes scandal/1135227679531
http://www.hs.fi/english/article/iAamulehtii Several suspects in peacekeeping bribes scandal/1135227679531
http://www.commondreams.org/views03/0323-07.htm
Vastaukset 5
Vanhimmat
paljon väkeä.
USA-sensuuri toimii virolaisten avustuksella.
Miten Suomi torjuu Venäjän hyökkäyksen ilman Natoliittoa.
Kysymys on natovastustajalle kiusallinen koska mitään kestävästi perusteltua vastausta ei ole olemassa. Joka ikinen kannattaa Natoa, asia on päivänselvä.
Fakta on että Suomi ei voi torjua Venäjän sotilaallista hyökkäystä ilman Natoliittoa, siksi myös Suomi liittyi Natoon. Joka väittää ettei Venäjä koskaan sataprosenttisella varmuudella ole uhka Suomelle joutuu vaatimaan koko turhan armeijan lakkauttamista.
Ainoat kestävästi perustellut vaihtoehdot ovat nämä: Natoon tai turha armeija pois. Lue uudestaan!
Et sinä hengissä elämästä selviä vaikka olis tuhat natoa!
Vastaa kysymykseen. Nykytilanne on hölmöläisten touhua. Mitä järkeä on pitää turhaa armeijaa joka on kykenemätön torjumaan Venäjän hyökkäyksen.
että joillain..
"Mielisairas russofobia kukoistaa (F40.2)
Suomen perinteisesti sairastama venäläisvihan tauti on jälleen alkanut oirehtia.
Viime kesänä eräs venäläinen diplomaatti tuhahti minulle katkerana: russofobia pitäisi määritellä mielen sairaudeksi!
Siihen minä totesin, että se on jo määritelty sairaudeksi. Virallinen koodi on ICD-10 F40.2, eli kansainvälisen tautiluokituksen selkeästi määritellyt pelkotilat, kuten juuri russofobia."
http://johaneurovaali.blogit.uusisuomi.fi/2009/02/28/mielisairas-russofobia-kukoistaa-f402/