On todettu, että ne ovat onnellisimpia, ketkä ovat köyhyydestä tulleet keskituloisiksi. Muuten raha ei vaikuta onnellisuuteen, esimerkiksi Suomessa erittäin hyvin ansaitsevat lääkärit, ovat kaikkein tyytymättömimpiä tuloihinsa.
Luulisi, että onnellisimpia on ne ryhmät, joistain kehitysmaista, jotka tulevat äärimmäisestä köyhyydestä Suomeen. Heille taataan työstä riippumatta täällä hyvät olot. Monikaan pakolainen ei varmasti haluaisi lähteä täältä pois, vaikka tilanne kotomaassa rauhoittuisikin.
Luulisi, että onnellisimpia on ne ryhmät, joistain kehitysmaista, jotka tulevat äärimmäisestä köyhyydestä Suomeen. Heille taataan työstä riippumatta täällä hyvät olot. Monikaan pakolainen ei varmasti haluaisi lähteä täältä pois, vaikka tilanne kotomaassa rauhoittuisikin.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Elin koko lapsuuteni ja nuoruuteni perheessä jossa oli jatkuvia rahavaikeuksia, mm. rakas kotitalomme meni pakkohuutokauppaan. Lisämausteena vielä vanhempien alkoholismi ja väkivaltaisuus.
Myös opiskeluaikoina tuli köyhyys tutuksi (niinkuin useimmilla opiskelijoilla).
Minulla kävi kuitenkin käsittämätön tuuri (ja myös omaa ansiota oli mukana jonkin verran, sen verran haluan itsellenikin kunniaa) ja pääsin opiskelujen jälkeen erittäin hyväpalkkaiseen työhön. Vanhoja velkoja oli vielä vuosiksi jäljellä kuitenkin, joten raha oli tiukoilla.
Viimeiset viisi vuotta onkin sitten ollut yhtä onnea, koska sain velat maksettua, ja lisäksi olen parisuhteessa toisen yhtä hyvin ansaitsevan kanssa. Emme ole mitään rikkaita, mutta erittäin hyvässä asemassa kuitenkin (talouden yhteiset nettotulot kuussa n. 8500 euroa). Eli joka kuukausi voi ostaa esim. aivan mitä ruokaa mieli tekee aivan miten paljon mieli tekee, ilman että sitä juuri menoissa huomaa. Rahaa jää joka kuukausi runsaasti säästöön, vaikka välillä tuhlailemmekin ja hemmottelemme itseämme.
Olen siis nykyisin erittäin onnellinen, mutta uskon myös että tästä eteenpäin tulojen lisääntyminen ei enää onnellisuuttani tule lisäämään ollenkaan.
Hienoa, niin sitä pitää. Sitä kannattaa sitten varmaankin laittaa rahoja pahanpäivän varalle, jos elämä muuttuisikin huonommaksi.
Raha ei missään muodossa tee ketään onnelliseksi määrästä riippumatta. Sen puute voi tehdä onnettomaksi, jos ei millään konstilla yrityksistä huolimatta pysty saamaan riittävää toimeentuloa.
Itse nuorena pariuduin ulosoton asiakkaan kanssa ja muutama vuosi meni velkoja maksellessa niin, että ajoittain ei ollut rahaa edes kaalikerään, joten oltiin nälissään. Oltiin silti onnellisia, nuoria ja terveitä ja tiedettiin, että joskus helpottaa. Veloista päästyä elintaso nousi tasaisesti, mutta onni ei siitä lisääntynyt. Tuli muutama lapsi ja avioero. Olin yksinhuoltaja ja jälleen köyhä, mutta onnellinen omillani ja niin sitä kituuteltiin 15 vuotta.
Lasten kasvettua isoiksi oli mahdollista tehdä kahta työtä, elintaso alkoi nousta ja sitten petti fysiikka. Jouduin eläkkeelle, tulot putosi dramaattisesti ja elämä muuttui täysin. Ja silti tunnen oloni onnelliseksi, vaikka taas pitää senttiä venyttää!
Meidän onnelamme ei ole muiden mielestä välttämättä lainkaan ihana. Pakolaisten elämää on helppo sanoa mukavaksi, mutta asiaa kannattaa ajatella omalle kohdalleen. Olisitko itse onnellinen, jos sinut lähetettäisi vaikka Saudi-Arabiaan tuntemattomien suomalaisten kanssa yhteismajoitukseen jonkun sheikin palatsiin? Ilman perhettä, sukua, omaisuuttasi, vailla yhteistä kieltä ja käsitystä paikallisista tavoista? Jäisitkö sinne iloisena loppuiäksesi?
"Meidän onnelamme ei ole muiden mielestä välttämättä lainkaan ihana. Pakolaisten elämää on helppo sanoa mukavaksi, mutta asiaa kannattaa ajatella omalle kohdalleen. Olisitko itse onnellinen, jos sinut lähetettäisi vaikka Saudi-Arabiaan tuntemattomien suomalaisten kanssa yhteismajoitukseen jonkun sheikin palatsiin? Ilman perhettä, sukua, omaisuuttasi, vailla yhteistä kieltä ja käsitystä paikallisista tavoista? Jäisitkö sinne iloisena loppuiäksesi?"'
Varmasti jäisin, jos saisin samankaltaiset edut kuin pakolaiset saavat täällä Suomessa. Varmasti moni ilomielin lähtisi.
haluaa lähteä kun saavat kaiken ja vielä vähän enemmänkin! Ja onhan niillä kavereitakin yllin kyllin!