Nyt olisi niin kiva olla rakastunut. Olis aikaa ja virtaa olla toisen ihmisen kanssa ja tehdä kaikenlaista kivaa yhdessä. Yksi ongelma vaan - miehet jotenkin kai pelkää minua. Kyllä niitä tuossa pörrää, mutta luulevat kai, että
haluan kuitenkin naimisiin, niin vetäytyvät taka-alalle. Tai ehkä olen sittenkin liian itsenäinen nainen, haluavat vähän enemmän "bimboa".
Olisi kiva olla
30
1064
Vastaukset
- itsenäinen nainen
Samoin ihmettelen, miksi miehiä pitävät minusta, mutta omakseen eivät ota.
- on pelkästään
itsestäsi kiinni. Voit tuntea ihan mitä hyvänsä riippumatta siitä mitä muut tuntevat. Muistaakseni nuoruudessa ainakin oli enemmän sääntö kuin poikkeus se, että oli rakastunut ilman vastarakkautta. Se taas johti kaikenlaisiin huomionherätysyrityksiin ja muihin operaatioihin. Jos ne tehosivat silloin, ne voivat tehota nytkin. Siitä vain riskinottoon.
Vai onko myöhäiskeski-ikäiselle tärkeämpää pitää pokka, olla mieluummin "tavoiteltu" kuin "tavoittelija"? Itsensä unohtaminen ja toisesta aidosti kiinnostuminen ja välittäminen riittää vastavuoroiseen kohtaamiseen, luulisin.
- ent.tehtaantyttö
miehet eivät pelkästään tuohon fyysiseen puoleen kiinnitä huomioita ja sen perusteella rakastu;)) en usko että, moni meistä naisistakaan...kyllä tuo vastavuoroisuus siinä merkitsee hyvinkin paljon että, kuunteletko sinä? Vai oletko kuuntelevanasi mitä toisella sydämellä..Kuunella voi monella tavalla. Joko kuunella. Tai sitten k u u n n e l l a.
No, tämä vain minun mielipiteeni. Meitä on moneksi.
t.friidu
- Liianko itsenäinen ?
Sanovat nirsoksi, mutta en ole, ei vain sitä s-kumppania ole tullut vastaan.
Vapaana eläen jo monta, monta vuotta...
syvällisiä ajatteleva- ent.tehtaantyttö
lähelläsi? Siis lähimaisemissa. Anna itsellesi vai lupa "löytää". :) Ei aina tarvitse mennä merta edemmäksi..kalaan..
Onnea yritykseen...
t.friidu - ovikelloa soittamaan
ent.tehtaantyttö kirjoitti:
lähelläsi? Siis lähimaisemissa. Anna itsellesi vai lupa "löytää". :) Ei aina tarvitse mennä merta edemmäksi..kalaan..
Onnea yritykseen...
t.friiduJaksaa vieläkin odotella. Maailmankaikkeuden pyörät ovat jo pyörimässä! :)
sinisilmä - ent.tehtaantyttö
ovikelloa soittamaan kirjoitti:
Jaksaa vieläkin odotella. Maailmankaikkeuden pyörät ovat jo pyörimässä! :)
sinisilmäole ihan huoleti;)
t.friidu
- Heikunkeikku
...se olisi :)
Olisi ihana tosiaankin touhuta kaikenlaista. Ja suunnitella, että mitä sitten ja mitä sitten tehtäis.
Jutella kaikkia mukavia asioita ja ennen kaikkea käpertyä toisen kainaloon. Leikkiä, että olis semmonen Tarra, joka liimautuu toiseen kiinni.
Hiiperrellä vaikkapa selkää ja olkapäitä.
Sitten mennä vaikkapa yhdessä tanssimaan, nautiskella hyvästä ruuasta.
Leperrellä siitä, että kuinka toinen on Nii-in Ihana :)
Olen itsenäinen nainen, mutta yksinolo ei oikein mulle sovi. Kun oon aina tottunut, että vierellä on joku, jonka kanssa jakaa sen arjen.
Saaressakin olis kiva haistella saunan savupiipusta tupruavaa savua ja meren tuoksua ja ja ja ja vaikka mitä :)
Mutta ei elämäni nytkään mitään huonoa ole, mutta parempi olisi jos olis oma rakas. - Meriläinen
niistä "pörrääjistä" on sellainen johon haluaisit rakastua?
Ja miten sen osoitat?
Jos perässä kuljet niin ehkä pelkäävät.
Kun rakastaa omaa elämää ja itseään niin luulen että se rakkauskin sieltä löytyy.
Minun kokemukseni jostain kaukaa "esihistorialliseta" ajalta on se: kun oikein etsin ja halusin löytää jonkun kaikki katosivat. Sitten lopetin etsimisen, sanoin sen oikein ääneen; nyt nautin elämästäni ja miehet pois mielestä, meni kaksi viikkoa ja tuleva ex mieheni kutsui kahville.
Meidän suhde alkoi heti, hauskinta tapauksessa oli että sen jälkeen kun alettiin seurustelemaan oli miehiä ympärillä vaikka kuinka jotka olisivat minut halunneet, jopa niissä joista olin kiinnostunut ja jotka katosivat.
Mutta se oli jo myöhäistä, minä kun olen yhden miehen nainen ja jos olen yhden kanssa muilla ei ole osaa minun elämääni.- ent.tehtaantyttö
niinhän se on. Ihminen kun rakastunut, niin hän "loistaa"..silmät sinussa loistaa...siksi sinut huomataan;)) Rakastunut ihminen vaan yksinkertaisesti säteilee Onnea...
No, samanlainen tapaus täällä...yksi kerrallaan;) ei hitsi...viimeksi kun olin piiritettävänä ja siitä onneksi aikaa kohta 6 vuotta niin ja piti valita kahdesta...niin ex-miesystävä vasta silloin heräsi jostain omasta haave-unestaan...sitten olikin tuo luku jo kolme. Stressi oli kova. Mutta, parhaimman valitsin;) Enpä enää haluaisi tuota vastaavaa enää kokea...kamala stressitilanne se oli...huh. Onneksi takana. Onneksi tulee ikää...että, noihin tilanteisiin ei enää joudu.
t.friidu - rakastunut ;-)
Näistä todellakin kaksi olisi sellaista jotka ovat tosi ihania. Toisen kanssa kirjoittelen lähes päivttäin sähköposteja. Hmm...hauska mies, erittäin nopeaälyinen ja sofistikoitunut. Toinen, hmmm, masentunut johtuen avioerostaan, vaikkakin itse sitä haki. Olen tosi hyvä kuuntelija, se saattaa pelottaa tätä(kin) miestä. En anna neuvoja vaan hänen tulee itse ratkaista ongelmansa. Tapasimme muutaman kerran ,ja nyt hän ei edes vastaa sähköpostiani. Niin, ehkä hän olisi tarvinnut helpompaa naista, joka kikattaa ja pitää hänen kanssaan hauskaa. En ole sellainen. Olen ollut yksin jo yli 10 vuotta, joten rima on aika korkea, eikä minulla todellakaan tarvitse olla miestä.
- Meriläinen
ent.tehtaantyttö kirjoitti:
niinhän se on. Ihminen kun rakastunut, niin hän "loistaa"..silmät sinussa loistaa...siksi sinut huomataan;)) Rakastunut ihminen vaan yksinkertaisesti säteilee Onnea...
No, samanlainen tapaus täällä...yksi kerrallaan;) ei hitsi...viimeksi kun olin piiritettävänä ja siitä onneksi aikaa kohta 6 vuotta niin ja piti valita kahdesta...niin ex-miesystävä vasta silloin heräsi jostain omasta haave-unestaan...sitten olikin tuo luku jo kolme. Stressi oli kova. Mutta, parhaimman valitsin;) Enpä enää haluaisi tuota vastaavaa enää kokea...kamala stressitilanne se oli...huh. Onneksi takana. Onneksi tulee ikää...että, noihin tilanteisiin ei enää joudu.
t.friiduElämä on hauskaa kun katselee sitä taaksepäin ja vaikka meille ero tuli exän kanssa niin paras ratkaisu se oli.
Meillä oli molemmilla tuo luonto tärkeä.
Hän usein vei minut "ulos syömään" :)
Eväät mukaan ja autolla jonnekin upeeseen paikkaan.
En silloin niin kun en vieläkään tykkää oikein ravintoloissa käydä. Paitsi joskus erityistapauksissa.
Mutta meidän tielle tuli sitten joitain eripuria ja erottiin.
Nyt en ole kuullut hänestä kahdeksaan vuoteen. - Meriläinen
rakastunut ;-) kirjoitti:
Näistä todellakin kaksi olisi sellaista jotka ovat tosi ihania. Toisen kanssa kirjoittelen lähes päivttäin sähköposteja. Hmm...hauska mies, erittäin nopeaälyinen ja sofistikoitunut. Toinen, hmmm, masentunut johtuen avioerostaan, vaikkakin itse sitä haki. Olen tosi hyvä kuuntelija, se saattaa pelottaa tätä(kin) miestä. En anna neuvoja vaan hänen tulee itse ratkaista ongelmansa. Tapasimme muutaman kerran ,ja nyt hän ei edes vastaa sähköpostiani. Niin, ehkä hän olisi tarvinnut helpompaa naista, joka kikattaa ja pitää hänen kanssaan hauskaa. En ole sellainen. Olen ollut yksin jo yli 10 vuotta, joten rima on aika korkea, eikä minulla todellakaan tarvitse olla miestä.
erostani on tuo kymmenen vuotta ja välissä oli yksi suhde joka oli juuri eronnut, lyhyt sellainen.
En enää juuri eronneen miehen kanssa edes suunnittelisi mitään.
Kyllä miesten täytyy eroprosesesinsa käydä ilman minua.
Kuuntele itseäsi ja jos siltä tuntuu ehdota tapaamista.
Tämä oli ajatus vaan ei neuvo, en halua neuvoa ihmisiä elämässään jokainen tietää sisimmässään mitä pitää tehdä vai pitääkö yleensä mitään.
Koska yksinolijana tiedän että välillä kaipaa ja sitten taas tulee olo että onneksi ei ole ketään.
Näin ainakin minulla. - ent.tehtaantyttö
Meriläinen kirjoitti:
Elämä on hauskaa kun katselee sitä taaksepäin ja vaikka meille ero tuli exän kanssa niin paras ratkaisu se oli.
Meillä oli molemmilla tuo luonto tärkeä.
Hän usein vei minut "ulos syömään" :)
Eväät mukaan ja autolla jonnekin upeeseen paikkaan.
En silloin niin kun en vieläkään tykkää oikein ravintoloissa käydä. Paitsi joskus erityistapauksissa.
Mutta meidän tielle tuli sitten joitain eripuria ja erottiin.
Nyt en ole kuullut hänestä kahdeksaan vuoteen.päällinmäiseksi, tämä nyt ei tarkoita samaa kuin että, suhtautuisi elämään pinnallisesti tai kevyesti sillä sitä elämä ei aina ole, voikun olisikin...mutta, niin on vain helpompi eteenpäin kulkea...kaikkien kanssa tuo ei kyllä onnistu että, ex-suhde muodostuisi myöhemmin ystävyydeksi...täytyy kummankin sitä kyllä tietoisesti haluta...no, muutama päivä kun itselläni oli todella pahamieli niin kyllä se ihana oli purkaa sydäntään ihmiselle joka todella tuntee;) molemmanpuoleista kun tämä...pelkästä äänesävystä kun minäkin tiedän milloin ex-miesystävä on alamaissa..osaa sitten häntäkin lohduttaa...että, kyllä se elämä kantaa..äläs nyt. Ystävyydessä kun jaetaan ne ilot ja surut;)
No, me taas nautitaan tästä kulinaarisesta puolesta kumpikin;) vaihtelua meille tuo ulkona syöminen...ei kuitenkaan jokapäiväistä..tulee aina kotona ruokaa laitettua..mukava joskus päästä "ulos syömään". Eilen oltiin Itiksessä lounaalla...sellaisessa ihan tavallisessa lounasravintolassa...no, paistettuja muikkuja oli tarjolla;)) ja sitten jälkkäriksi ihanaa suklaavaahtoa..en voinut vastuttaa kiusausta..oli ihan pakko pikkuisen ottaa..
Tänään pitäisi vielä tuo lampaanpaisti hakea..lähden kunhan auton saan..
Hyvää Pääsiäsitä sinne Kotkaan päin;
t.friidu
- mies pian 60
oli nuorena, ei enää 5-kymppisenä, ei normaali ihminen rakastu enää 4-kymppisenäkään, ellei ole jäänyt ilman rakkautta aikaisemmin - kuten kai moni julkkis, jolla ei ole ollut aikaa omille tunteilleen, vain kiire päästä otsikkoihin ja siksi kyvyttömyys lähestyä toista ihmistä.
Tässä iässä olemme niin viisaita, kokemuksesta oppineita, että rakastumisen harhalle nauramme! Eihän vierasta ihmistä voi rakastaa, niin vallan erilaista, niin sietämättömien tapojen ja merkillisten käsitysten ja kieroutuneen maailmankuvan omaavaa ihmistä! Voi syntyä hetken fyysisen vetovoiman aiheuttama ihastuminen, ei enempää, eikä enempää kannata toivoakaan, sillä kuka nyt jaksaa luopua omista ihanteistaan ja omista ajatuksistaan ja omasta vapaudestaan ja sitoutua toiseen, ruveta elättäjäksi, palveiijaksi, kotiprostituoiduksi, toisen jälkien siivoajaksi, toisen pillin mukaan tanssivaksi!- Meriläinen
pahoin pettynyt naisten suhteen?
Kun olen kahden ketjun viestejäsi lukenut huomaan että niputat naiset.
Minä olen oikeasti onnellinen kun toisilla menee hyvin, koskaan ei ole toisten hyvät asiat olleet poissa minulta ja minulle hyviä asioita kerrotaan paljon, jopa joskus sanotaan että älä kerro muille ettei tule kateutta.
Ja rakastumisesta vaikka se olisikin harhaa on se myös ihanaa, se saa sielun soimaan ja veren suonissa solisemaan.
Kyllä olen tyytväinen näin kun ei tarvi toista huomioida vaan töistä tultua voi elää itselleen.
Mutta kuka tietää kun kesä lähenee mitä tapahtuu. - kirjoituksestasi
huokuu katkeruutta? Taidat olla niitä tapauksia, jotka ei kelpaa meille naisille.
- mies pian 60
Meriläinen kirjoitti:
pahoin pettynyt naisten suhteen?
Kun olen kahden ketjun viestejäsi lukenut huomaan että niputat naiset.
Minä olen oikeasti onnellinen kun toisilla menee hyvin, koskaan ei ole toisten hyvät asiat olleet poissa minulta ja minulle hyviä asioita kerrotaan paljon, jopa joskus sanotaan että älä kerro muille ettei tule kateutta.
Ja rakastumisesta vaikka se olisikin harhaa on se myös ihanaa, se saa sielun soimaan ja veren suonissa solisemaan.
Kyllä olen tyytväinen näin kun ei tarvi toista huomioida vaan töistä tultua voi elää itselleen.
Mutta kuka tietää kun kesä lähenee mitä tapahtuu.koska naisten kesken ovat erot vähäisiä, ääripäät niin lähellä toisiaan, ja samalla huikean kaukana miehistä. Naiset ovat oma joukkonsa, edelleen, kuten tytöt olivat oma joukkonsa silloin kun "ne haisivat" ja olivat "vain likkoja".
Vaan olen sitä mieltä, että tässä iässä ei enää rakastuminen saa sielua soimaan. Ajattelemme järjellä, emme tunteella, ja tiedämme kuinka on ylivoimaisen vaikeaa päästä toisen ihmisen lähelle, miten mahdotonta on peittää ennakkoluulot ja heittäytyä tunteiden vietäväksi, kun toisen sisimpään on niin tolkuttoman pitkä ja vaivalloinen matka, kun tuo toinen ihminen on niin luutuneen pysyvästi täysin erilainen ihminen arvoiltaan ja asenteiltaan ja tavoiltaan, peräti toisenlainen vielä kuin entinen oma ihminen, joka hänkin pysyi sielunmaisemaltaan tuntemattomana vuosikymmenet. - mies pian 60
kirjoituksestasi kirjoitti:
huokuu katkeruutta? Taidat olla niitä tapauksia, jotka ei kelpaa meille naisille.
Meissä miehissä on paljon vikaa, ylisummaan aivan liikaa, mutta koska monen naisen on pakko ottaa miehekseen joku, kun lasta tekee mieli ja ehkä perhe-elämää siinä ohessa, on joku kelpuutettava, olivat valintaperusteet sitten mitkä tahansa. Hyvää ei kukaan saa, mutta kaikki valitsematta jääneet eivät kuitenkaan ole absoluuttisesti surkeimpia. Sattumallakin on osansa tässä.
- Meriläinen
mies pian 60 kirjoitti:
koska naisten kesken ovat erot vähäisiä, ääripäät niin lähellä toisiaan, ja samalla huikean kaukana miehistä. Naiset ovat oma joukkonsa, edelleen, kuten tytöt olivat oma joukkonsa silloin kun "ne haisivat" ja olivat "vain likkoja".
Vaan olen sitä mieltä, että tässä iässä ei enää rakastuminen saa sielua soimaan. Ajattelemme järjellä, emme tunteella, ja tiedämme kuinka on ylivoimaisen vaikeaa päästä toisen ihmisen lähelle, miten mahdotonta on peittää ennakkoluulot ja heittäytyä tunteiden vietäväksi, kun toisen sisimpään on niin tolkuttoman pitkä ja vaivalloinen matka, kun tuo toinen ihminen on niin luutuneen pysyvästi täysin erilainen ihminen arvoiltaan ja asenteiltaan ja tavoiltaan, peräti toisenlainen vielä kuin entinen oma ihminen, joka hänkin pysyi sielunmaisemaltaan tuntemattomana vuosikymmenet.mieleenkään niputtaa miehiä tolla lailla koska te olette todella erilaisia ja miehissäkin löytyy kateellisia paskan puhujia.
Onnekseni mun sielu vielä soi, se soi jopa tällä hetkellä vaikka tiedän kenties olevani matkalla pettymykseen jälleen kerran.
Mutta onko silläkään väliä? Pettymys elämä on silloinkin jos mihinkään ei uskaltaudu, ja sellaiset ihmiset itkee kovimmin kuolinvuoteellaan.
Järjellä toki eletään mutta kuullaan tuhansien pikkukellojen sointia korvissa.
Niiden ei tarvi sulkea pois toinen toistaan.
Mutta kukin tavallaan. - kokenut nainen
mies pian 60 kirjoitti:
Meissä miehissä on paljon vikaa, ylisummaan aivan liikaa, mutta koska monen naisen on pakko ottaa miehekseen joku, kun lasta tekee mieli ja ehkä perhe-elämää siinä ohessa, on joku kelpuutettava, olivat valintaperusteet sitten mitkä tahansa. Hyvää ei kukaan saa, mutta kaikki valitsematta jääneet eivät kuitenkaan ole absoluuttisesti surkeimpia. Sattumallakin on osansa tässä.
Ajatellessani, käsitän että elämässä ei ole mitään sattumalta, kaikissa onkin jokin meno ja järjestys
- ent.tehtaantyttö
mies pian 60 kirjoitti:
Meissä miehissä on paljon vikaa, ylisummaan aivan liikaa, mutta koska monen naisen on pakko ottaa miehekseen joku, kun lasta tekee mieli ja ehkä perhe-elämää siinä ohessa, on joku kelpuutettava, olivat valintaperusteet sitten mitkä tahansa. Hyvää ei kukaan saa, mutta kaikki valitsematta jääneet eivät kuitenkaan ole absoluuttisesti surkeimpia. Sattumallakin on osansa tässä.
paljon on kokemusta minullakin. Neljäs mies jo menossa. Kaikki suhteet olleet kestoltaan 7-8 vuotta, no itse ajattelen kyllä näin...että IHAN jokaisessa on ollut se rakastava ja lämmin ja ihana puolensa...mutta, eihän täydellistä ihmistä ole olemassakaan? En usko tuohon täydelliseen...ihmiseen jokaisella meillä olemme sitten naisia tai miehiä ovat myös huonot puolemmme...niitä on vaan niin himskatin vaikea edes itselleen tunnustaa...vasta eron jälkeen ex-miesystävänäni minäkin pystyin noooh...näkemään omat piirteeni...mitkä tosiaan ärsyttivät toista osapuolta...nooh, nyt voimme näistä ärsyttävistä puolistamme tehdä jopa keskenämme lämmintä huumoria, mutta silloin siinä parisuhteessa se vain onnistunut...luulen, että, jos osaimme vähän löysin rantein tuon parisuhteen ottaa..niin se voisi paremmin;) minulla ainakin väliin tekee tosi tiukkaa;)) on tuota tempramenttia vielä...mutta, heti sitten kadun...en pysty olemaan pitkävihainen...en kenelläkään...meitä on niin moneksi..
Kahta samanlaista ihmistä kun ei ole. Ja hyvä niin. Eläköön Elämän Rikkaus. Ja se RAKKAUS. Loppuun asti eletään. Periksi ei pidä antaa;)) Kyllä se rakkaus aina kohdalle osuu jos, vain haluaa eri juttu haluaako...;))
t.friidu - ent.tehtaantyttö
kokenut nainen kirjoitti:
Ajatellessani, käsitän että elämässä ei ole mitään sattumalta, kaikissa onkin jokin meno ja järjestys
ei yhtään turhaa kokemusta;)) Joskus, sitä väsyneenä ajattelee...että, hitsi mikä ihmeen "polku" pitää vaan jaksaa kahlata läpi;)) Toiset kun tuntuvat pääsevän helpolla. Sisarenikin vain yhden ja ainoan miehen kanssa. Ja toisellakin vasta toinen menossa. Tuskin eroavat koskaan.
Taidan olla aika itsepäinen luonne;)...mutta, minkäs sitä perusluonteelleenkaan mahtaa..vitsi, ja hidas vielä oppimaan. Kaiken lisäksi.
t.friidu - aivan kuin
minäkin voisin kirjoittaa! Olen kyllä nainen. Oletko OIKEASTI MIES?:)
- Nainenjotain50
Kyllä aivan keposesti voi tässä iässä rankastikin rakastua. Ja vielä yhdeksänkymppisenä, vanhainkodilla tietävät miten leskien lempi loiskuaa ja ukonkäppänöistä suorastaan tapellaan!
Ei kai kukaan tässä iässä luule, että toinen olisi joku ihmeotus, täydellinen. Mutta jos rakastaa, unohtuvat kurtut ja ärsyttäviä tapojakin on mahdollista sietää. Näin ajattelen.
Uskon että on olemassa toisilleen sopivia vastakappaleita. Mutta harvempi sellaisen löytää. Moni nitkuttelee paremmasta tietämättä haaleassa liitossa, ei iloiten, mutta ei viitsi erotakaan.
Minusta suhtautumisesti naisiin on aika karua. Aivan kuin saiturimaisesti pihtaisit itseäsi laskelmoiden kuin tilintarkastaja, mitkä on homman hyödyt ja haitat. Avoimuutta ja antamista jokainen suhde vaatii! - mutta kuitenkin
mies pian 60 kirjoitti:
Meissä miehissä on paljon vikaa, ylisummaan aivan liikaa, mutta koska monen naisen on pakko ottaa miehekseen joku, kun lasta tekee mieli ja ehkä perhe-elämää siinä ohessa, on joku kelpuutettava, olivat valintaperusteet sitten mitkä tahansa. Hyvää ei kukaan saa, mutta kaikki valitsematta jääneet eivät kuitenkaan ole absoluuttisesti surkeimpia. Sattumallakin on osansa tässä.
Elämän raadollisuutta nähneenä ja realistina naisena, on pakko olla samaa mieltä 60-v. miehen kanssa.Ikävä kyllä maailma ja ihmissuhteet näyttäytyvät juuri tuollasilta, jos uskaltaa olla rehellinen.
- rakastunut ;-)
mutta kuitenkin kirjoitti:
Elämän raadollisuutta nähneenä ja realistina naisena, on pakko olla samaa mieltä 60-v. miehen kanssa.Ikävä kyllä maailma ja ihmissuhteet näyttäytyvät juuri tuollasilta, jos uskaltaa olla rehellinen.
Mielestäni rehellinen pitää olla, kyllä. Mutta rehellinen sille, että joskus kaipaa lähelleen jotakin, joskus jopa enemmän kuin ihastumista, Se, että kestääkö se niin onkin aivan eri juttu. Rakastumisen tunnehan on aivan mielettömän ihanaa - lähellä psykoosia. Tässä iässä on se hyvä puoli, että tietää hurman menevän ohi jonkin ajan kuluttua. Muuttuko se rakkaudeksi, on kulloisenkin parin oma asia. Ei kun heittäytymään - uskaltaudu nauttimaan elämästäsi!!!
olisi helppo sanoa ettei halua vihille, niille pörrääjille?
- niinpä oliskin
Ehkäpä nyt pääsiäisenä onnistaa :-)
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1011021
Tunnusmerkkejä Kaivatulle
Jotain mistä toinen tunnistaa. Täällä vaalea nainen kaipaa miestä jolla vaaleat hiukset ja asuu maalla. Pelataanko kortt57969Oletko nainen enää täällä?
En ole tunnistanut kirjoituksiasi hetkeen. Ainoastaan yhdessä neutraalissa ketjussa, missä ei ollut kyse tunteista. Hyv61820Miehen ja naisen ystävyys
Mitä järkeä on miehen ja naisen ystävyydessä jos toinen ajattelee toisesta enemmän= on rakastunut ja toivoo yhdessä oloa142774- 65685
- 78541
Pyydetään tiedonantoa "hyvinvointitalo"-hankkeen nykytilanteesta
ja aikataulusta. Odotetaanko uutta hallinto-oikeuden päätöstä. Hallinto-oikeushan antoi teknisenlautakunnan lupajaosto89538Naisten top-5 red flagit
1. Feminismi: kertoo keskenkasvuisuudesta, välttää vastuuta tekemällä miehistä kestosyyllisen kaikkeen 2. Ylipaino: kiel101532- 39518
- 40516