LUTERILAISET,kuinka

rivijäsen voi paljoakaan tehdä. Kyllä elävässä uskossa olevat papit ovat kantansa ilmaisseet, mutta ne menevät kuuroille korville.
Kuulin tässä taannoin eräästä suvusta, jossa on ollut polvesta polveen pappeja kirkossa. Nytkin oliko kolme vai neljä miestä pappina ev.lut. kirkossa. Pitkä perinne siis. Kaikki nämä ovat elävässä uskossa ja niin myös koko suku tietääkseni.
Nyt on koko suku eroamassa kirkosta näiden viime aikaisten tapahtumien takia.
Itse kuulun vielä toistaiseksi ev.lut. kirkkoon, mutta harkitsen myös eroa.
Kotikuntani kirkossa en käy. Siellä luopumus on mennyt jo niin pitkälle. En halua olla siinä osallisena. Seurakuntatalolla järjestetään kyllä silloin tällöin raittiita tilaisuuksia, mutta ne eivät oikeastaan ole seurakunnan omia.
Eikai sitä voi muuta kuin äänestää jaloillaan, ja sanoohan Raamattu, että meidän ei saisi olla osallisena tälläisessä.

Ihmisyyskö pitää kieltää? No, luterilaisuus parani, kun sinä lähdit.

Moni luterilainen uudestisyntynyt kristitty harkitsee näinä päivänä kirkosta eroamista. Moni eroaakin. Pian ei tarvinne muidenkaan harkita eromisen ja jäämisen välillä sillä kirkko lienee muutenkin tulossa tiensä päähän taloudellisten syiden vuoksi. Siinä tilanteessa on turha luulla että kaikenmaailman äänekkäät maailmanmieliset ryhtyvät varoillaan sitä pystyssä pitämään. Ei, kyllä he tarvitsevat euronsa maailmallisuutensa ylläpitämiseen. Viihteen tuottajana seurakunta häviää maailmalle, ja mitäpä muuta Jumalan tottelemisen lopettanut seurakunta on kuin kakkosluokan hupisampo.