että Etelä-Pohjalaiset miehet olis luikkinu paskat housuissa pakoon monissa kohtia talvi ja jatkosodassa?
Jos luikkivat,niin missä luikkivat tarkalleen?
Jos luikkivat,niin missä luikkivat tarkalleen?
Pitääkö paikkansa
Epätietoinen Vaasasta
13858
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 6 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
kannattaisi tulla tänne Seinäjoelle illalla kysymään asiaa. Sopiiko puoliltaöin siinä suojeluskuntarakennuksen nurkilla.
on tuttu paikka,ja olen kysynyt monasti,vaan ei vastausta ole tullu.
Muuten kysymykseni ei ole tarkoitettu vittuiluksi.
Eräät ns.heimorodut ovat tällasia mulle väittäneet,vaikkeivat ole yksityiskohtia osanneet selittää.
Tämä asia pitää selvittää!
Jukka Kemppinen tarkoittaa sanoessaan blogissaan, että Pohjalaisilla on jatkosodassa montakin arkaa asiaa?
Jääkärieversti Matti Laurila siirrettiin jatkosodassa kotirintamalle rykmentinkomentajan tehtävistä, kun hän ryhtyi valittamaan, että pohjalaisia kaatuu liian paljon.
http://www.vapaussota.fi/ajankohtaista/lapuan_lumiaura.htm
Lauriloitten ansioita ei voi kukaan kiistää mutta miksi joudun kuulemaan liian usein mainintoja siitä,että Etelä-Pohjalaisten rohkeus sodassa on liioiteltua,ja maine perustuu ainoastaan 1918 tapahtumiin.
Tiedän Suomen sodasta aika vähän,joten kysyn täällä teiltä.
Älä nyt vähättele, kyllä pohjalaiset olivat jatkosodassa kovia poikia.
Mannerheimristin ritareitten syntymäpaikkojen perusteella eniten ristejä saivat syntyperäiset karjalaiset. Heidän osuutensa oli n. 60 %, pohjalaisten n. 30 %, loput jakautuivat ympäri Suomenniemen.
Tuntemattomassa sotilaassakin ylivertainen taistelija muihin verrattuna oli karjalainen.
...synkkään sukuun.
Laurilan rykmentin toimintaa rintamalla sabotoitiin 'sotapetokseksi' luokitellulla tavalla erään esikunnissa luumuilevan lippiputin toimesta.
Lilius, ja taas Lilius? Mitä ihmettä on lorahtanut sekaan kun koko suku....?
Ylivertainen??
että ruotsalainen Pohojanmaa ainakaan väisti velvollisuuttaan.
> ruotsalainen Pohojanmaa <
Muistan aikoinaan kun puhe oli Ruotsin antamasta aseavusta Suomelle Talvisodan aikana, niin siinä ketjussa Vaka Vanhan kommentti oli kerrassaan uskomaton! Ketju sensuroitiin juuri tuon kommentin takia, haluatkos sen uusintana?
Kyllä ruotsinkielisen Pohjanmaan miesten kaikki temput ei aina kirkasta kuvaa "Suomen pelastajista" kuten vaikkapa JR61:sta mainostetaan. Lukekaahan Kurt Westin kirja Hurrit itärintamalla. Siinä West kertoo yrityksistään silpoa itsensä tavalla taikka toisella, päästäkseen rintamalta KIVISILLANSALMEN Tienhaarasta. Hän kuvaa todella hyvin JR61:ssa vallinnneen rantaruotsalaisten "hengen"...
Tässä esittelyssä "SE henki" on unohtunut...
Kurt West: Hurrit itärintamalla
Nuori sotamies JR 61:ssä
Kustantaja: Sahlgrens Förlag Ab
ISBN: 9789519016344
http://www.bookplus.fi/product.php?isbn=9789519016344
Kurt West kuului legendaariseen JR61:een. Hän joutui 18-vuotiaana jatkosotaan ja kirjoitti siellä päiväkirjaa, jonka pohjalta hän on työstänyt v 2002 ilmestyneen kirjan "Vi slogs och blödde". Sitä on painettu 4 painosta. Nuoruutensa vuoksi hän koki alkuun sodan seikkailuna, mutta kun tovereita hänen ympäriltään alkoi kaatuilla henkiinjäämisvaisto ja voiton tahto heräsivät hänessä voimakkaina. Kirja kuvaa sotilaiden mielialoja elävästi ja mielenkiintoisesti, avaa eteemme
monenlaisia sotanäyttämöitä, kertoo kuinka "hurreja" pilkattiin kielensä takia. West oli mukana sekä Syvärillä että lopputaistelussa Tienhaarassa.
"Ainutlaatuinen dokumentti" sanoo Ruotsin Kirjastopalvelu.
Åke Lindmanin elokuva "Etulinjan edessä" perustuu JR 61:n sotilaiden kokemuksiin.
Ne oli ruotsinkielisen Pohjanmaan vätyksiä, jotka juoksivat ja soutivat Ruotsiin.
Talvisodan Summa, Jatkosodan Säntämä ja kesä 1944 ovat tiukkoja paikkoja suomenruotsalaisessa sotahistorian kirkastamisessa. Summan tapahtumien selvittelyyn palkattiin Suomen etevin sotahistorian tutkija, J. O. Hannula, joka laati salaisen raportin tapahtuneesta. Raportti on sittemmin julkaistu mm. Suomen sotahistoriallisen seuran vuosijulkaisussa, Sotahistoriallinen aikakausikirja nro 15, 1996, sivuilla 120-133.
Tässä on kartta, joka kertoo mistä alueesta on kyse:
http://museum.svof.fi/bild/finkarta.gif
http://museum.svof.fi/finindex.htm
Täällähän on käynyt sensuuri paikalla, MIKSI?
minä menen jo maaten (p)kohmelossa
Kirjoittanut: bussinperä 11.4.2009 klo 23.22
hastala vistå.
tjaa
Kirjoittanut: Nimetön 12.4.2009 klo 07.55
minnehän marttyyrimara on hävinnyt ja hänen isoisänsä sotasaavutukset?
en jaksanut
Kirjoittanut: Vaka Vanha 12.4.2009 klo 10.33
En jaksanut kahlata koko tekstiä läpi, siinä vaiheessa kun ruvettiin puhumaan 8000 Ruotsalaisesta vapaaehtoisesta heitin pois, aika menee hukkaan tollaista paskaa selatessa ....
Ruotsissa ilmoittautui vapaaehtoiseksi 8000 nuorta, jotka kerättiin koulutuskeskuksiin vähän eri ryhmissä, porukka organisoitiin neljäksi pataljoonaksi.
Joista yksi 2000 miehen pataljoona pääsi rintamalle asti, toinen odotteli Oulussa aseita ja kaksi muuta oli kokoajan Ruotsissa koulutuskeskuksissa koulutettavana, eikä koskaan edes käynyt Suomessa.
Muita kohtia en ala edes kommentoimiaan jos kaveri ei pysty edes perusasioita selvittämään ....
Minulle riittää kunhan kommentoit lähinnä tykkejä koskevat juttusi!
Kirjoittanut: De Bange 1870 13.4.2009 klo 00.52
>Muita kohtia en ala edes kommentoimiaan jos kaveri ei pysty edes perusasioita selvittämään .... <
Minulle riittää kunhan kommentoit lähinnä nuo tykkejä koskevat juttusi! Kysyn vielä kerran Vaka Vanha, että montako jäykkälavettista tykkiä Ruotsi antoi, möi tai lähetti Suomelle Talvisotaan? Monessako tykkimallissa oli vain 5 km kantama?
Ole mies ja vastaa kirjoitukseesi!
P.S. Tuo 8000 tai paremminkin 8700 vapaaehtoista ruotsalaista, johon on siis samalla summattu noin 700 norjalaista, esiintyy monissa lähteissä. Huomaa samalla ettei avauksessa ole mainittu sanallakaan montako ruotsalaista ehti rintamalle saakka noin 2 viikkoa ennen taisteluiden päättymistä 13.3.1940!
Kyse oli alun perin siitä paljonko ruotsalaisia oli Suomessa, eikä siitä paljonko heitä oli rintamalla. Mitään muuta en ole väittänytkään missään vaiheessa. Svenska frivilligkåren 1939-40 http://www.svenskafrivilliga.com/timelineindex.html Talvisodan historia, osa 4. -kirjassa, sivulla 52, on tämä taulukko otsikolla Ulkomaalaiset vapaaehtoiset Suomessa 13.3.1940 virallisten asiakirjojen mukaan: Ruotsi-SFK 8042, kaat. 33, haav. n. 185. Ruotsi muut , 420 (muut aselajit ja puolustushaarat) Norja 693, kaat. 2 Tanska 944, kaat. 5 USA:n suomalaiset 364, kaat. 5, haav. 5 Unkari 346 Itäkarjalaiset, inkeriläiset, aunukselaiset n. 350 Muut n. 210 Yhteensä 11370. Talvisodan historia, osa 4. sivu 40: Luku 2 Ulkomaiset vapaaehtoiset Sivulta 40 alkaen sivulle 59 käydään läpi koko asia. Sivulla 51: Suomalaisia irroitttiin kaikkiaan 5 pataljoonaa ruotsalaisten otettua rintamavastuun 27.2.1940 kun "SFK:n I P ja II P saapuivat Kemijärveltä hiihtomarssissa Sallan rintaman keskilohkolle, Märkäjärvelle, jonka länsipuolelle neuvostoliittolaiset joukot olivat pureutuneet." "Frivilligkåren ei saanut osakseen kovin vaikeaa tehtävää, sillä taistelujen painopiste oli muualla."