Suomalaisten onni talvisodassa ja jatkosodan ensinmäisenä vuonna oli se, että venäläinen ei osannut sotia.
Haaskasi ylivoimaansa aivan surutta ja törmäsi jatkuvasti taitavampaan sotilaaseen.
Siinä oli Suomalaisten onni.
Saksan sodankäynti venäjällä hiljalleen opetti puna-armeijan "ajattelemaan ensin" ja toimimaan vasta sitten.
Talvisota elokuvassa (ja nyt sarjassa) näkyy hyvin, miten panssarit perääntyvät, kun jalkaväki tulee tuhotuksi.
Saksan ns. salamasodan periaate oli kai Heinz Wilhelm Guderian luoma.
Sen perusteet poikkesivat hyvin radikaalisti aiemmista sodista mm. I-maailmansota.
Opit johtivat uskomattomaan voimannäyttöön.
Panssarit eivät perääntyneet, eikä niiden alle (divisioona tai rykmentti) alistetut joukot.
Vaan löivät agressiivisesti kiilaa rintamalinjaan ja jatkoivat etenemistään välillä jopa raskaan tykistön asemiin.
Se aiheutti monesti vihollisessa täyden sekasorron ja pakenemisen, vaikka aina ei olisi tarvinnut.
Lopulta reservit ja pommitukset tekivät sen, mitä taistelukentällä ei Saksalle voitu.
Suomessa Lagus komensi panssarivoimia ja hän sanoi monestikin; "ei kannata hyökätä, jos ylivoima painopisteessä ei ole varma".
Tämähän on suoraan Saksalaisten "oppikirjasta".
Haaskasi ylivoimaansa aivan surutta ja törmäsi jatkuvasti taitavampaan sotilaaseen.
Siinä oli Suomalaisten onni.
Saksan sodankäynti venäjällä hiljalleen opetti puna-armeijan "ajattelemaan ensin" ja toimimaan vasta sitten.
Talvisota elokuvassa (ja nyt sarjassa) näkyy hyvin, miten panssarit perääntyvät, kun jalkaväki tulee tuhotuksi.
Saksan ns. salamasodan periaate oli kai Heinz Wilhelm Guderian luoma.
Sen perusteet poikkesivat hyvin radikaalisti aiemmista sodista mm. I-maailmansota.
Opit johtivat uskomattomaan voimannäyttöön.
Panssarit eivät perääntyneet, eikä niiden alle (divisioona tai rykmentti) alistetut joukot.
Vaan löivät agressiivisesti kiilaa rintamalinjaan ja jatkoivat etenemistään välillä jopa raskaan tykistön asemiin.
Se aiheutti monesti vihollisessa täyden sekasorron ja pakenemisen, vaikka aina ei olisi tarvinnut.
Lopulta reservit ja pommitukset tekivät sen, mitä taistelukentällä ei Saksalle voitu.
Suomessa Lagus komensi panssarivoimia ja hän sanoi monestikin; "ei kannata hyökätä, jos ylivoima painopisteessä ei ole varma".
Tämähän on suoraan Saksalaisten "oppikirjasta".
Vastaukset 15
Vanhimmat
Suomalaisten onni Talvisodassa oli paksu hanki ja venäläisten taktiikka. He, kun pystyivät etenemään vain teitten suunnassa. Poikkeuksena Kuhmo, missä Dolinin hiihtoprikaati eteni metsässä suomalaisten lailla.
Kannaksella ei ollut kovin paksua hankea tuona talvena eikä suomalaisetkaan juuri liikkuneet suksilla. Tuo, mitä totesit hangesta, pitää kyllä paikkansa Laatokan pohjoispuolen korpitaisteluista ja mm. Kollaasta.
aro käydä Heinz Wilhelm Guderianin luomaa salamasotaa. Tiedätkö minkälaista maasto oli Taipaleen suomalaisten puolustuslinjojen takana?
Taipaleen kaistan Mannerheimlinjaahan tankit vain yrittivät murtaa, siinä onnistumatta. Halot ja kasapanokset olivat Molotovinkoktailin lisäksi käypiä aseita, joilla käytiin (jalkaväen) suojattomien tankkien kimppuun niiden ylittäesssä Taipaleen lohkon tukikohdat. Metsä ja suomaasto olivat linjojen takana suomalaisten kavereita, joten linjojen takana, jos tankit sinne aikoivat eivät ne päässeet jatkamaan etenemistään helpolla. Siinä syy miksi tankit perääntyivät hyökkäyksen tyrehtyessä eivätkä jatkaneet eteenpäin.
NL:n sodanjohto ei tainnut olla kovinkaan perillä maastosta?
Saksan sodanjohto otti huomioon myös maaston.
No Wikipediasta saa tietoa kaatuneista ja haavoittuneista.
1-0 Saksan ja Suomen hyväksi menee.
Ovat rinta kaarella hyökänneet,
http://www.youtube.com/watch?v=IuTUMD-WzlM&feature=related
Haluaisin kuitenkin tähdentää pariakin kohtaa. Puna-armeija kyllä soti aivan oikeaoppisesti, mutta strategista silmää ei ollut, koska Stalinin puhdistukset olivat kohdistuneet myös ammattitaitoiseen kenraalikuntaan. Tämä sitten näkyi ohjekirjamaisena sotimisena.
Käytännössä puna-armeijalla meni kaikki päin persettä talvisodassa. Edes keli ei ollut heidän puolellaan. Toki kovimmat taistelut käytiin Karjalan kannaksella, jossa puna-armeija taistelikin täydellä oikeaoppisuudellaan. Tai ainakin sen ajan mittapuun mukaan taistelu oli täysin oikeaoppista.
Myös jälkipolville opetettu puna-armeijalaisen tahdottomuus on täyttä puutaheinää. Puna-armeijalaiset olivat täysin täysin motivoituneita ja toimivat ammattimaisesti hyökkäyksissä. Toki notkeita divisiooniakin mukaan mahtui, mutta enemmistö oli ihan kelpo kamaa. Suomalaiset vain olivat vieläkin peräänantamattomampia.
Sen sijaan keskeinen vaikuttaja talvisodan lopputulokseen oli Saksa. Hitler antoi ultimaatumin Stalinille, joka katsoikin, että parempi vetäytyä tässä kohdin. Mikäli Saksa ei olisi puuttunut tapahtumiin, niin puna-armeija olisi luultavasti marssinut parin kuukauden sisään Helsinkiin. Kiitos siitä Saksalle, että pelastivat taas kerran olemassaolomme!
Kapitalisti-vm-76
http://naurunappula.com/flash/482745/Juna_kulkee_taas
Juna se taas kulkee.
Suomessa aina korostetaan niitä puutteita, mitä armeijallamme oli, mutta unohdetaan vahvuudet.
Suomella ei ollut raskaita aseita, mutta sillä oli suksia ja kevyiden aseiden takia parempi liikkuvuus lumisessa maastossa.
Suomalaisilla oli myös lumipuvut ja lämmitettävät kamiinat ja teltat, niiden arvo ymmärrettiin vasta kun nähtiin Venäläisten hyytyvän ja suoraan sanoen jäätyvän keskitalven pakkasissa asemiinsa.
Suomalaiset käyttivät myös liikkuvuutta hyväkseen ja siirsi jatkuvasti miehiä linjasta lämmittelemään taakse, telttoihin ja korsuihin.
Pitkien tieurien varassa metristen hankien keskellä, Venäläisten joukot oli varsin haavoittuvia ja Suomalaiset yleensä päästivät niitä etenemään ja katkaisivat yhteydet sitten kun pääosa joukosta oli mennyt ohi, näin syntyi kuuluisat motit.
Suomi hyödynsi maastoa ja olosuhteita paremmin, sekä keskittyi olennaiseeen, niillä voimavaroilla mitä oli käytössä.
Oli pohjoisesta alkanut voimakas anaumuksellinen herätysliike jonka johtoon nousi Lars lev lestadius.Tuona aikana Suomeen luotiin pohjoiseen koululaitoksia ja muutakin mistä meidän historioitsija t vähän tietävät.Suomen Venäjän autonomian aika oli aatteita ja vapautta herättävää voimakasta aikaa joka jatkui aina talvisotaan asti .Nuo pohjoisen ihmiset tekivät sotilaita sillä vauhdilla millä nyt talibaanit tekevät uusia sotilaita Afganistanissa ja sota jatkuu loppuun asti.
Vai päästivät yleensä etenemään ja sitten katkaisivat yhteydet.
Kyllä ainakin Suomussalmen, Kuhmon ja Laatokan karjalassa venäläiset ensin etenivät lähes vastuksetta. Kun suomalaiset sitten saivat etenemisen pysähtymään alettiin katkokaan niitä yhteyksiä ja tekemään motteja.
Kannaksella oli helppo rakentaa puolustus tiestöjen molemminpuolin.Muualta oli panssareilla mahdoton tulla.(suot,vesistöt,metsät,kalliokukkulat).Lisäksi linnoitusjoukot rakensivat varsin onnistuneet panssariesteet kivistä,joilla panssarit ohjattiin pst-tykkien ulottuville.
Ei se ihan noinkaan ole, ei maasto sinänsä kenenkään puolella ole, mutta Suomalaiset käytti maastoa enempi hyödyksi kuin Venäläiset.
Kyse on strategisesta valinnasta, jonka tekee esikunta.
Kyllähän maasto-olosuhteita täytyy katsoa puolustajan näkövinkkelistä. Puolustuskannalla ollut Suomi rakensi puolustuslinjansa juuri strategisesti edullisiin maastokohtiin nimenomaan Kannaksella. Vuoksen pohjoispuolelle asetuttiin puolustukseen vesistöä hyväksikäyttäen. Taipaleenjoki kapeana virtana ei antanut vesistöllistä estettä samalla tavalla, ja pääasemat - tukikohdat sijoittuivatkin joen rannasta satojen metrien päähän. Koukunniemeä ei linnoitettu, Mannerheimlinja oli suunniteltu oikaistavaksi niemen tyvestä suoraan Linnakankaalle Laatokan rantaan. Taipaleen lohkon puolustus piti sodan loppuun saakka. Taistelut tukikohdista olivat rajuja lähitaisteluja. Menetetyt tukikohdat vallattiin takaisin jotka taas uudelleen menetettiin. Käsirysyäkin tukikohdista käytiin sodan lpppuun asti, kaatuneita vihollisia jotka täyttivät juoksuhaudat nosteltiin penkalle.
Myös venäläisten lentovoimat osallistuivat mm. helmikuun 10 päivänä 60 koneen voimin hyökkäykseen tykistön tukemina. Hyökkäysvaunut hyökkäsivät samaan aikaan Kirvesmäessä vitosen ja nelosen kimppuun viidellä vaunulla, joista neljä tuhottiin. Kaarnajoki lasetti Koukunniemen pattereita ja myös virran takana Koselassa olleita tykistöasemia. Kenttätykistökin osallistui vähillä ammuksillaan ja ampui pyydettyjä sulkuja ja hyökäysryhmityksiä.
Rauhallisen yön jälkeen 10.2.40, iltapaivällä alkoi voimakas ilmapommitus Virstakiven maastoon ampuen myös maamaaleja. Tammikuun 11.päivä kello 7.30 alkanut tykistötuli kohdistui Kirvesmäen ja Terenttilän asemiin 150 putken noin 40 patterin voimin kestäen täydellä voimin kello 11.30 saakka siityen seuraavaksi patterien ja reservien sijoituspaikoille taemmaksi. Jalkaväen hyökkäys alkoi tukikohtia vastaan kello 11.30 Terenttilän ja Kirvesmäen tukikohtia vastaan. Taistelut jatkuivat kiivaina ja kaikki hyökkäykset torjuttiin. (Esikuntapäällikön vs.everstiluutnatti J.Walden ja Tst.II:n päällikkö majuri K.Sihvo.)
Taitelukuvaus - Kimmo Sorkon teos - Kempin rykmentti JR 30 (21)
Talvisodassa Suomen onni oli se, että Stalin oli likvidoinut pätevän upseeriston lähes kokonaan.Toinen onni oli, että Mannerheim vaati liikekannallepanon ( YH) jo lokakuussa. Ilm,an sitä ei olisi ollut minkäänlaista taisteluvalmiutta.
Mitä tulee panssarisodankäyntiin, niin suomalaisilla ei koskaan ollut panssareita siihen. Laguksen nopea eteneminen -41 perustui pienten panssariosastojen tukemiin polkupyöräjääkäreihin.
Kesällä -44 oli ajanmukaista kalustoa vain parikymmentä rynnäkkötykkiä ja muutama sotasaalisvaunu.Ei niillä mitään pamssarisotaa käyty. Jääkäriprikaati sen sijaan menetti huolella koulutetun miehistönsä lähes kokonaan Kuuterselässä ja muualla.
Ylivoima painopisteessä on jo Sun Tzun kirjassa "Sodankäynnin taito".
-----Toinen onni oli, että Mannerheim vaati liikekannallepanon ( YH) jo lokakuussa. Ilm,an sitä ei olisi ollut minkäänlaista taisteluvalmiutta.-----
Jos lähivuosina alkaisi lyhyellä varoitusajalla sota ei olisi mitään YH:a eikä Suomella valmiutta. Mitenkähän kävisikään ?