Minkään muun maan armeijan sotilaat eivät käyttäneet kovia huumeita yhtä paljon kuin Suomen! Ei siis ihme että hullunrohkeita tekoja tapahtui, huumehuuruissa ei turhia pelkää!
Suomen narkkarisotilaat
Totuus ei aina miellytä
4337
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
vai??
Jos vaikka tekisit pientä laskentaa käytössä olleista kovista aineista ja niitä käyttäneiden määrästä.
Kulutus oli pari annosta miestä kohti kuukaudessa. Haavoittumisiakin oli jo Jatkosodan aikana yli 200000. Sellaiseen määrään menee melkoinen kipulääkemäärä ihan tarpeeseen.
Hullunrohkeutta esiintyi paremminkin vain kuningas alkoholin tullessa mukaan kuvioihin. Hyvä esimerkki suomalaisten persoudesta viinalle oli Tornion taistelussa pikku-Berliinin saksalaisen varikon valtauksen jälkeinen juopottelu. Taisi eräs pataljoona olla kännissä komentajaansa myöten.
Venäläiset eivät jakaneet huumeita, mutta votkaa sitäkin enemmän. Monien uraa-hyökkäysten hurjuus selittyy sillä. Muistaakseni jossain suomalaiset tekivät vastahyökkkäyksen venäläisten potiessa krapulaa. Edellisen päivän venäläishyökkäyksen lähtöasemista löytyi suuri kasa tyhjiä votkapulloja.
Järjestelmällinne huumeiden käyttö on aivan toista, kuin mitä sota-aikana tapahtui.Huumneiden orja ei pysty minkäänölaisen systemaattiseen toimintaan, ei sodassa eikä rauhassa.Siitä ei siis lainkaan ollut kyse.Jostain syystä Suomessa ei vain otettu mahdollista huumeriippuvuutta vakavasti, vaan huuneeet käsitettiin lääkkeiksi.
Pakomatkalla viimeinen keino jaksaa omille linjoille ja auttoi.
"Sotakirjallisuudessa on joitakin harvoja pervitiinin käyttökuvauksia, muun muassa Kansa Taisteli -lehdessä eräs sotilas kertoo, miten hän hiihtäessään kiperässä tilanteessa venäläisiä karkuun tuli vahingossa ottaneeksi koko joukkueensa Pervitiini-annokset yhdellä kertaa, ja heränneensä parin viikon päästä muutaman sadan kilometrin päässä lähtöpaikastaan."