tämä luotettavuus-keskustelu.
Nimimerkki TIM kirjoitti:
"Antiikin tutkija ja historijoitsija Colin Herner on tutkinut perusteellisesti apostolien tekojen luotettavuutta, ja löytänyt kirjasta 84 arkeologisen ja historiallisen tutkimuksen vahvistamaa faktaa. Luukas kertoo oikein esim. merivesien syvyyksiä, tuulen suuntaa, hallitsijoita ja paikkoja ym. Samassa kirjassa, jossa hän kertoo nämä 84 faktaa, hän kertoo aivan samalla tavalla 35:stä ihmeestä. "Koska Luukas on osoittautunut kaikin puolin luotettavaksi historian kirjoittajaksi, olisi ennakkoluuloista pitää häntä epäluotettavana kun hän kuvaa ihmeitä. Luukkaan luotettavuus on historijoitsijana vahvistettu niin monissa ykstityiskohdissa, että on syytä luottaa häneen niissäkin kohdissa, joissa asian luonteen vuoksi emme voi saada ulkopuolista vahvistusta." (Geisler 2004)"
Luukas kuitenkin kirjoittaa Paavalin kääntymisen
jälkeisistä tapahtumista kuin kuka tahansa, joka
on saanut neljännen käden tietoa. Eli evankelista
Luukas on todennäköisesti, joku muu kuin Paavalin
matkakumppani.
Toisin sanoen jälleen pääsemme kristillisen
perimätiedon äärelle. Mitä sitten on kristilli-
nen perimätieto? Se on sitä, että kuulet tarinan
naapurilta, joka on kuullut sen työmatkallaan
Norjassa jne jne jne. Sitten joku kirjoittaa
tarinan muistiin 30 vuotta myöhemmin Saksaksi.
Se on PYHÄÄ KIRJOITUSTA!!!!!!!!!!!!!!!!!!!
Nimimerkki TIM kirjoitti:
"Antiikin tutkija ja historijoitsija Colin Herner on tutkinut perusteellisesti apostolien tekojen luotettavuutta, ja löytänyt kirjasta 84 arkeologisen ja historiallisen tutkimuksen vahvistamaa faktaa. Luukas kertoo oikein esim. merivesien syvyyksiä, tuulen suuntaa, hallitsijoita ja paikkoja ym. Samassa kirjassa, jossa hän kertoo nämä 84 faktaa, hän kertoo aivan samalla tavalla 35:stä ihmeestä. "Koska Luukas on osoittautunut kaikin puolin luotettavaksi historian kirjoittajaksi, olisi ennakkoluuloista pitää häntä epäluotettavana kun hän kuvaa ihmeitä. Luukkaan luotettavuus on historijoitsijana vahvistettu niin monissa ykstityiskohdissa, että on syytä luottaa häneen niissäkin kohdissa, joissa asian luonteen vuoksi emme voi saada ulkopuolista vahvistusta." (Geisler 2004)"
Luukas kuitenkin kirjoittaa Paavalin kääntymisen
jälkeisistä tapahtumista kuin kuka tahansa, joka
on saanut neljännen käden tietoa. Eli evankelista
Luukas on todennäköisesti, joku muu kuin Paavalin
matkakumppani.
Toisin sanoen jälleen pääsemme kristillisen
perimätiedon äärelle. Mitä sitten on kristilli-
nen perimätieto? Se on sitä, että kuulet tarinan
naapurilta, joka on kuullut sen työmatkallaan
Norjassa jne jne jne. Sitten joku kirjoittaa
tarinan muistiin 30 vuotta myöhemmin Saksaksi.
Se on PYHÄÄ KIRJOITUSTA!!!!!!!!!!!!!!!!!!!
Vastaukset 6
Vanhimmat
Olisi mukava tietää ne 84 "faktaa", joihin Geisler tuossa viittaa. Että jos TIM on kuulolla, niin laittaa luetteloa tulemaan.
Jos ne ovat taas luokkaa "Jerusalem on/oli kaupunki Lähi-idässä", niin tuskinpa sen toteamiseen mitään ihmeitä on tarvittu.
Minusta Luukas on epäluotettava kirjoittaja, mutta jos toisenlaista tietoa löytyy, niin mielellään siihen tutustuisi.
niin luotettava, että kertoo verollepanosta (josta
ei ole mitään todisteita) jne. Koko jouluevankeliumi
on historiallisesti täyttä puppua, mutta koska
kirjoittaja on KRISTITTY niin sen on oltava totta.
AINOA kriteerit hihujen, jotka pitää ottaa huomioon
historiallisuutta tutkittaessa ovat:
a) onko tutkija kristitty?
b) tukeeko tutkimustulos Raamattua?
B on tietenkin tärkeämpi, mutta jos vain kohta
A pitää paikkansa otetaan selitysten kirjasta
joku hihulogiikan kukkanen ja aletaan vääntää.
Huvittavaa on sekin, että Luukaan arvovaltaa koetetaan kohentaa hänen lääkäri-tittelillään. Kukahan tämän päivän ihminen menisi lääkärille, jonka tiedot ovat parin tuhannen vuoden takaa...
Tulee vaan mieleen kuolematon lohkaisu Asterix ja Alppiruusu tarinasta, jossa tietäjä on kipeenä. Sen mukaan enemmän ihmisiä kuin Caesarin legioonat on tappanut vain hänen lääkärinsä.
Ei tarvita kovinkaan montaa ihmistä tarinaa eteenpäin viemään, kun se muuttuu jo monilta osin alkuperäisestä.
Maija kertoo Kallelle, että Terhi oli kuullut Mikolta, että Tuijalla on varmaan syöpä. Sanoi kuulleensa Outilta, että hänen mielestään merkit viittaavat siihen, että loppu on lähellä. Kun Tarjakin oli kuulemma nähnyt, että Tuija oli mennyt lääkäriasemalle, niin asia oli selvä.
Kolmen kuukauden kuluttua Tuija synnytti lapsen.
Karl Barksin Roope-setä sarjakuvissa esiintyy lukuisia historiallisia, maantieteellisiä ja muuten vahvistettavia faktoja. Koska Karl Barksin tarinat ovat näin vahvistettavissa luotettaviksi, tiedämme varmuudella, että 50-60 -luvuilla Yhdysvalloissa on elänyt puhuvia ankkoja.
Liviukseltakin löytyy 84, ja varmasti satoja enemmänkin, tutkimusten vahvistamaa faktaa. Ei siis ole syytä pitää epäluotettavana kohtaa jossa Castor ja Pollux ilmestyvät roomalaisten etulinjaan valkoisilla ratsuilla ratsastaen Regillus-järven taistelussa 490-luvulla eaa., eikä tietenkään mitään muutakaan ihmettä.