Tervehdys taas rakkaat ateistiystävät!
Erityisesti ateistit ovat sydäntäni lähellä, olettekin sen varmasti huomanneet kun enimmäkseen tällä palstalla olen.
Kysyn nyt, että myönnättekö että Jumalan olemassaolo/perimmäiset kysymykset/uskonto/ ovat perus asioita siis, perus perus asioita vai pidättekö näitä asioita hälläväliä asioina joilla ei ole mitään merkitystä minkään suhteen?
Uskonto kysymykset käsittelevät perimmäisiä asioita eli kysymyksiä: mistä tulemme, minne olemme menossa ja keitä me ylipäätänsä olemme.
Oletteko siis sitä mieltä että perimmäiset kysymykset ovat joutavia hälläväliä asioita ja turhia?
Erityisesti ateistit ovat sydäntäni lähellä, olettekin sen varmasti huomanneet kun enimmäkseen tällä palstalla olen.
Kysyn nyt, että myönnättekö että Jumalan olemassaolo/perimmäiset kysymykset/uskonto/ ovat perus asioita siis, perus perus asioita vai pidättekö näitä asioita hälläväliä asioina joilla ei ole mitään merkitystä minkään suhteen?
Uskonto kysymykset käsittelevät perimmäisiä asioita eli kysymyksiä: mistä tulemme, minne olemme menossa ja keitä me ylipäätänsä olemme.
Oletteko siis sitä mieltä että perimmäiset kysymykset ovat joutavia hälläväliä asioita ja turhia?
Vastaukset 28
Vanhimmat
>>Oletteko siis sitä mieltä että perimmäiset kysymykset ovat joutavia hälläväliä asioita ja turhia?
Tervehdys Sinä minulle tuntematon ja nimimerkillä kirjoittava mies/nainen, jota, vaikka selkeästi ystävällinen ja hyvää tarkoittava ihminen oletkin, en aivan ystäväkseni tohtisi kutsua.
"Kysyn nyt, että myönnättekö että Jumalan olemassaolo/perimmäiset kysymykset/uskonto/ ovat perus asioita siis, perus perus asioita vai pidättekö näitä asioita hälläväliä asioina joilla ei ole mitään merkitystä minkään suhteen? "
Uskonto ei ole minulle perusasia. Se on yhteiskunnassamme valtaa käyttävä ja kehitystä jarruttava jäänne ajoilta, jolloin uskonto oli tarpeen selittämään maailmaa. Uskonto on pelottava lähinnä se vallan takia ja olen huolissani sen vaikutuksista lapsiini. Osaanko herättää heissä halua ja uteliaisuutta ymmärtää maailmaa ja sen monimuotoisuutta tosiasioiden pohjalta. Vai tarjoaako joku uskonto heille helpon tien.
Muuta merkitystä uskonnoilla ei minulle ole.
"Uskonto kysymykset käsittelevät perimmäisiä asioita eli kysymyksiä: mistä tulemme, minne olemme menossa ja keitä me ylipäätänsä olemme. "
Eikös uskonnoilla ole vastaukset juuri noihin kysymyksiin? Itse en koe, että vastaukset uskonnoilla ovat mitenkään uskottavia ;)
"Oletteko siis sitä mieltä että perimmäiset kysymykset ovat joutavia hälläväliä asioita ja turhia? "
Vastaukset "perimmäisiin kysymyksiin" saadaan pikkuhiljaa kovan työn ja tutkimuksen kautta. Erittäin mielenkiintoisia ja hyödyllisiä asioita sinänsä, mutta uskonnon antamat vastaukset ovat vääriä. Uskovaiset kysyvät noita asioita, vaikka teillä tuntuu jo olevan niihin vastaukset. Onkohan kuitenkin niin, että kysytte vääriä kysymyksiä?
Kirjoitit:
"Uskonto ei ole minulle perusasia. Se on yhteiskunnassamme valtaa käyttävä ja kehitystä jarruttava jäänne ajoilta, jolloin uskonto oli tarpeen selittämään maailmaa. Uskonto on pelottava lähinnä se vallan takia ja olen huolissani sen vaikutuksista lapsiini. Osaanko herättää heissä halua ja uteliaisuutta ymmärtää maailmaa ja sen monimuotoisuutta tosiasioiden pohjalta. Vai tarjoaako joku uskonto heille helpon tien."
Nyt sitten takerruit sanaan uskonto. En puhunut uskonnosta vaan perimmäisistä kysymyksistä. Miksi pitää aina käsittää väärin?
Kirjoitit vielä:
"Uskovaiset kysyvät noita asioita, vaikka teillä tuntuu jo olevan niihin vastaukset."
Meillä onkin vastaukset valmiina mutta haluamme vain saada keskustelua aikaan ja kysyä myös muiden mielipiteitä juuri saadaksemme keskustelua aikaiseksi ja herättää muitakin ihmisiä miettimään elämän perus-asioita.
Harmi että väistit perimmäiset kysymykset aiheen takertumalla johonkin uskonto sanaan. Perimmäiset kysymykset ovat aina olemassa uskottiin Jumalaan tai ei. Miksi keskustelua ei tule?
eivät ole samat, kuin muiden perimmäiset kysymykset.
Perimmäiset kysymykset ovat kaikille samat. Toiset vain ovat saaneet niihin vastaukset ja toiset luulevat saaneensa vastaukset. Tämän ketjun vastauksia lukiessa tuntuu että ihmiset viis-veisaavat perimmäisistä kysymyksistä.
että kaikki eivät pohdi jumaluuksia. Jos se on sinulle perusasia, niin sitten on, mutta älä ala väittämään, että muut ajattelevat jotenkin väärin, kun eivät ajattele sinun laillasi.
Mitä ihmeen perimmäisiä kysymyksiä ja asioita sinä peräät?
Haluaisitko täsmentää?
Tarkoitatko ehkä:
Miksi maailma on olemassa?
Miksi ihmiset ovat olemassa?
Miksi minä olen olemassa?
Onko jumala olemassa?
jne.
Noihin mietin vastauksia joskus murrosiässä, sitten huomasin, että näihin kysymyksiin on aivan loogiset ja ymmärrettävät vastaukset. Paljon on ihmiselle vielä maailmassa epäselvää, mutta hetki hetkeltä asiat saavat lisää valaistusta.
Kirjoitit:
"Noihin mietin vastauksia joskus murrosiässä, sitten huomasin, että näihin kysymyksiin on aivan loogiset ja ymmärrettävät vastaukset."
No jos se on niin helppoa että jo murrosiässä keksit vastaukset, niin voisitko kertoa että mitkä ne vastaukset sinun mielestäsi ovat? Siis ne ymmärrettävät ja loogiset vastaukset mistä puhuit.
"Miksi maailma on olemassa?"
Alkuräjähdys, gravitaatio, aika-avaruus jne. Varsinaista syytä miksi maailma on olemassa ei ole. Niin vain kävi.
"Miksi ihmiset ovat olemassa? "
Olosuhteiden niin ollessa ihminen, muiden lajien tavoin lajina kehittyi vuosimiljoonien aikana evoluution johdosta. Syytä miksi ihmiskunta on olemassa ei ole. Niin vain kävi.
"Miksi minä olen olemassa? "
Sitä pitäisi kysyä vanhemmiltani, mutta nyt on myöhäistä. Perimmäinen syy on epäilemättä kaikkien lajien perimmäinen tarve siirtää geenejä eteenpäin.
"Onko jumala olemassa? "
En näe minkäänlaista tarvetta edes epäillä, että jumala (tai mikään muukaan yliluonnollinen) on todellista. Tieteen vastaukset kysymyksiin ovat aivan tarpeeksi mielenkiintoisia ja ihmeellisiä, että se riittää minulle.
"mistä tulemme, minne olemme menossa ja keitä me ylipäätänsä olemme."
Minä olen homo sapiens sapiens, sinä ilmeisesti jumalan luoma. Minä tulen äidistäni ja isästäni ja olen matkalla kohti tyhjyyttä, onneksi itsekkin geeniäni eteenpäin siirrettyäni. Sinä tulet, mistä te uskovaiset nyt tulette ja olet matkalla paratiisiin tms. Yhteistä meille on se, että maailma loppuu meille ja koko ihmiskunnalle ennen pitkää. Se katsotko jatkavasi elämää kuoleman jälkeen on sinun uskoasi, mikään ei minusta tällaiseen vaihto-ehtoon viittaa.
Ihmiskunta ylipäätään on onnekkaiden sattumien summa. Jos olosuhteet olisivat olleet toisenlaisia, voisimme olla jotakin muutakin.
Hyvä että sinulta löytyi selkärankaa vastata! Pelkäsin jo ettet vastaa.
Vastauksesi oli suora ja selkeä, se oli positiivista. Kiertely ja kaartelu tuskin kiinnostaa ketään.
Ei minun selkärangassani ole mitään vikaa. Enkä erityisesti halua kierrellä ja kaarrella. Vastaan aina, jos minulta jotain kysytään ja satun kysymyksen huomaamaan, mutta kieltämättä on hiukan muutakin puuhaa ja saattaa jäädä keskustelu seuraamatta.
Kysymyksesi ei ollut minusta erityisen selkeä, joten, jos ymmärsin tai vastasin väärin, voit vapaasti syyttää älyäni, koulutustani tai yleissivistystäni. Vastaukseni kiinnostavuus ei minua erityisemmin jaksa mietityttää, kunhan aikanikuluksi naputtelen.
PS Vielä tyhmä kysymys. Kysytkö typistettynä seuraavaa: Mikä on elämän tarkoitus? eli vanha kunnon filosofian peruskysymys.
En minä sitä kysynyt.
Kysymykseni oli se että olemmeko sattuman oikkuna täällä ja pelkkiä eläimiä vai onko kaiken takana korkeampi asia.
yksi eläinlaji muiden joukossa.
Sinä tunnut kovasti etsivän jotain syytä olemassaolollesi. Entä jos ei sellaista ole? Onko sen väliä?
"Kysymykseni oli se että olemmeko sattuman oikkuna täällä ja pelkkiä eläimiä vai onko kaiken takana korkeampi asia. "
Heitäppä villi arvaus; mikähän mahtaisi ateistin vastaus olla tuohon kysymykseen?
En minä mitään etsi. Yritän vain saada keskustelua aikaiseksi.
Kyllä minä arvasin ateistin kannan. On kuitenkin keksittävä jotain jutun juurta että saa keskustelua aikaiseksi. Samat aiheet kai täällä toistuu vuosi vuodelta, ateistit vastaan jonkinlaisen jumalan olemassaoloon uskovat ihmiset.
Ihan mielestäni hyvä keskustelunaihe, vaikkakin näkemyserot selvästikkin aiheuttavat lieviä ymmärryseroja.
Saisinko heittää hieman henkilökohtaisen vastakysymyksen?
Oletko ollut aina uskossa, vai tullut uskoon myöhemmin? Ketkä auttoivat löytämään jumalan, vai tuliko uskosi jo kasvatuksessa.
Kysyit:
"Oletko ollut aina uskossa, vai tullut uskoon myöhemmin? Ketkä auttoivat löytämään jumalan, vai tuliko uskosi jo kasvatuksessa."
En ole aina ollut uskossa, vaan tulin uskoon 7 vuotta sitten kun olin 27 vuotias. Uskoontulo vain yksinkertaisesti tapahtui, olin kyllä silloin saanut vastikään kaveripiirini uskovaisen ystävän joka oli ollut vasta kaksi kuukautta uskossa, mutta ei kertonut minulle mitään siitä että oli uskovainen.
Usko oli tuttua jo kodista kun isäni ja äitini olivat uskovaisia. Isäni tuli ensin uskoon kun olin 5 vuotias ja äiti myöhemmin. Isäni on siitä pitäen aina ollut "vahvempi" uskovainen kuin äitini. Isä kertoi minulle joitakin asioita uskoon liittyen kun olin nuori.
Voi olla että jos uskon asiat ovat tuttuja jo kodista niin on helpompi tulla uskoon kun on etsikko-aika ja uskoontuloprosessi on nopeampi.
Niin, luulenpa, että eväät uskomiselle tai ei uskomiselle tulevat lapsuudesta. Onko usko ollut ahdistavaa, turvallista vai välinpitämätöntä. Omassa lapsuudessani uskonnolla ei juurikaan ollut merkitystä. Vanhemmat eivät ottaneet kantaa puoleen tai toiseen. Kirkot ja papit kaapuineen ja messuineen olivat vain outoja ja minusta oli kummallista, että jotkut uskovaiset nuoret päivittelivät ilmiselviä asioita. Kaikessa nähtiin jumalan käden jälki yms. Minusta heiltä puuttu(i)u mielenkiinto, uteliaisuus ja ihmisen ja luonnon arvostus. Koskaan he, edes huumorin varjolla, kyseenalaistaneet mitään uskonkappaletta. Uskon, että omat lapseni eivät tarvitse uskontoa ja valmiita, helppoja vastauksia monimutkaisiin kysymyksiin. Jos kysyvät miksi joku toimii, niinkuin toimii, minä mielelläni sanon, että ota selvää ja mieti. Jumalan tahto ei vastaukseksi kelpaa, jos vastaukseksi ei löydy selkeää mallia, niin vastaus on "emme tiedä".
Ei ainakaan minulle.
Olen paljon kiinnostuneempi siitä, millainen maailma on, miten ihmiset toimivat ja miten maailmaa voitaisiin saada paremmaksi paikaksi ihmisten elää, kuin siitä onko jumalia mahdollisesti olemassa.
Jos tuollaiset mainitsemasi pohdiskelut ovat sinun elämäsi perusta, niin ikävämpi juttu. Koska niitä saat pohtia maailmantappiin, etkä selvyyttä saa.
Uskonnoilla on sikäli tärkeä asema yhteiskunnassa ja maailmanlaajuisestikin, että niillä on yleensä tuhoava vaikutus. Ja se on asia, joka pitäisi korjata.
Et ole siis kiinnostunut perimmäisistä kysymyksistä jotka ovat ihan perusasioita?
tuon jankkaamisen ja lähdet keskustelussa eteenpäin, niin saatan vastata.
"Erityisesti ateistit ovat sydäntäni lähellä, olettekin sen varmasti huomanneet kun enimmäkseen tällä palstalla olen."
Ehkä sinun tulisi viettää enemmän aikaa kirjastossa lukemassa jumalasi luomasta maailmasta - kemiasta, fysiikasta, tähtitieteestä, biologiasta...
"Uskonto kysymykset käsittelevät perimmäisiä asioita eli kysymyksiä: mistä tulemme, minne olemme menossa ja keitä me ylipäätänsä olemme."
Nuo ovat merkittäviä kysymyksiä, mutta uskontojen vastaukset ovat tähän mennessä olleet mielivaltaisia ja ontuvia. Kuka tahansa voi keksiä mitä ihmeellisempiä vastauksia, mutta se ei merkitse vastausten olevan oikeita.
Voitko kertoa edes yhden kysymyksen, johon uskonto on antanut oikeasti toimivan vastauksen?
"Oletteko siis sitä mieltä että perimmäiset kysymykset ovat joutavia hälläväliä asioita ja turhia?"
Emme.
Pittsburgh, meitä ei kiinnosta vastausten määrä, vaan niiden laatu. Me voimme joutua moneen otteeseen sanomaan ettemme tiedä, mutta sentään se on rehellisempää kuin keksittyjen 'vastausten' esittäminen perimmäisinä totuuksina.
Eivätkö perimmäiset kysymykset kiinnosta sinua? Mitä sinä pelkäät? Kuolemaako? Älä pelkää kuolemaa, kuolemassa ei ole mitään pelättävää. Kuolema on ihan normaali osa elämää. Ole tyytyväinen, ettet elä ikuisesti.
Ikuisuus on pitkä aika. Paljon pitempi kuin mitä voit kuvitellakaan, siinä ehtii kyllästyä paratiisissakin. Sen takia se Aatami haukkasi sitä omenaa, kun se oli pitkästynyt. Ja se auttoi Aatamiakin, heti tuli äksöniä! Tee kuin Aatami, haukkaa omenaa!
Nami-nami omenaa, mums-mums!
Apple a day keeps doctor away...
"mistä tulemme, minne olemme menossa ja keitä me ylipäätänsä olemme. "
Olen kysellyt koko ikäni uskovaisilta tätä:miksi nuo ovat jollainlailla tärkeitä kysymyksiä? Vastausta ei ole herunut. Kertoisitko sinä? Mikä muu kuin poliittinen katsontakanta muuttuu, jos saat noihin kysymykseen "perimmäisen" vastauksen?
Kyseessä on usko sosiaalisen teorian (rasismin) harjoittamisen tärkeydestä ko.kysymyksiin uskojan elämässä. Etkö ole huomannut kun sinut on harhautettu ottamaan itsellesi rasistinen elämänkatsomus?
En ole rakkaasi enkä sellaiseksi koskaan aiokaan mistään hinnasta, vaikka tunnetun maailman öljyvaroista saadusta voitoista. Olen sen yläpuolella häpeämättömästi sinua juuri pilkkaamatta.
Luoja loi maailman ja silla selvä, en ala kinaamaan enempään asiasta tänään kiitos, kuolevainen.
Mutta uteluihisi pohjautuen voin neuvoa että googlesta löydät kaiken tarvitsemasi tulevaisuutta koskien, materiaalinen olevaine, ystävällisesti.
Oletko sairaseläkkeellä?
"...mistä tulemme, minne olemme menossa ja keitä me ylipäätänsä olemme."
Olen joskus noita asioita miettinyt vaikka en tiedä ovatko perimmäisiä kysymyksiä.
Mitä tulee mistä tulen ja mihin menen minulle pohtimisen jälkeen riittää että olen vanhempien aikaansaannos ja heidän toiminnasta johtuen tullut tänne maailmaan. Nyt olen täällä mutta en tunne olevani mihinkään menossa. Elämä täällä päättyy jossakin vaiheessa ja päädyn varmaan samoin kuin vanhempanikin tuhkana uurnaan.
Se mikä ehkä mietitytti enemmän oli kuka olen ja se vääntyi pohtimisen jälkeen enemmän siksi mitä olen; olenko sitä mitä toivoisin ja katson oikeaksi. Miksi ajattelen, sanon ja teen sitä mitä teen. Tämä nähtävästi päättyy vasta sen jälkeen kun viimeinen hengenveto on vedetty tai ajatukset eivät enää seuraa tämän hetken kuvioita.