"Kaksi päivää myöhemmin, 6.12.1917 eduskunta päätti hyväksyä hallituksen esitykseen sisältyvän periaatteen, jonka mukaan Suomi oli oleva riippumaton tasavalta... Alkion tekemä ehdotus voitti porvariäänin 100-88."
http://lib.eduskunta.fi/Resource.phx/kirjasto/arkisto/historiallisia-dokumentteja/itsenaistymispaatos.htx
Kumma juttu, että tätä salataan vieläkin mediassa!
http://lib.eduskunta.fi/Resource.phx/kirjasto/arkisto/historiallisia-dokumentteja/itsenaistymispaatos.htx
Kumma juttu, että tätä salataan vieläkin mediassa!
Vastaukset 5
Vanhimmat
Mannerheimkin loikkasi tuolloin suomen puolelle pois neuvostoliiton armeijasta.
Suomen itsenäisyyttä eivät hyväksyneet länsivallatkaan, ennen Suomen neuvotteluja Venäjän kanssa. Ruotsi kehotti Suomea aloittamaan neuvottelut itsenäisyydestä, jonka jälkeen se voisi tunnustaa Suomen itsenäistymisen.
Suomen eduskunta hätiköi päätöksessään, eikä ymmärtänyt, miten itsenäistymisprosessi tulisi viedä eteenpäin.
Suomen asema oli jäänyt merkillisellä tavalla "ilmaan" ja eduskunta erittäin taitavasti käytti Jumalallista hetkeä hyväkseen ja julisti itsenäisyyden.
Venäjän osuus voidaan nykyään jo kertoa niinkuin se on. Suomettumisen aikana ei voinut. Lenin joutui tunnustamaan Suomen itsenäisyyden, koska siten hän esti Suomen valkoista armeijaa marssimasta Pietariin. Ko. marssi olisi ollut vallankumouksen loppu. Mannerheimilla oli kiinnostusta kyseiseen marssiin. Marski halusi tukea laillisia monarkkeja ja inhosi bolshevikkeja. Itsenäisyyden tunnustamisella Lenin taitavasti poisti varteenotettavimman uhkatekijän kuvioista.
Marraskuun 8. päivän iltana 1917 pidettiin Helsingin neuvoston päämajassa
(nykyisessä presidentinlinnassa) kokous, jossa venäläisiä bolsevikkeja edustivat mm. Dybenko, Seinman, Smilga ja Jukka Rahja. Suomalaisista olivat läsnä demarit Manner,Turkia, Kuusinen, Pietikäinen, Gylling, Torniainen ja Wiik.
Kuten matruusi Dybenkon muistelmista käy ilmi, yhteisymmärrykseen pääsy kapinan järjestelystä ei ollut helppoa toisen osapuolen valmistautumattomuuden vuoksi, vaikka sille korostettiin Venäjältä voitavan lähettää elintarpeita ainoastaan työläisten hallitsemaan
maahan.
Suomalaiset toverit yhä vain epäröivät. Me julistamme heille: 'Jos te kieltäydytte tukemasta meitä, me toteutamme itse kumouksen täällä. Silloin teidän on pakko ottaa valta käsiinne.' Pitkien keskustelujen jälkeen suomalaiset suostuvat.
Kuusinen ilmoitti sosialistien aikovan ottaa vallan haltuunsa vielä samalla viikolla. Aseita he odottivat saavansa venäläisiltä.
lähteet;
Polvinen 1967,
V.Smirnov Iz revoljutsionnoi istoori Finljandii 1905,1917,1918, gg.
Leningrad 1933 s.113
Äkkiä lukien näyttäisi siltä, että kapina alkoi siis maanpetoksella. Alettiin vehkeillä vieraan vallan ja/tai toisien kapinoitsijoiden kanssa.
Alussa oli rikos.