Somalit ovat kavereitani.

vaaleamokka kirjoitti:

Tai oikeammin pitäisi puhua rakkaista maahanmuuttajista. Tutustuin heihin ympäristössäni jo vuosia sitten. Heitä asuu täällä aika paljon. Huomasin, että ensiksi he olivat varautuneita, kun puhuivat vielä ns. katkosuomea eli ei hyvin. Mutta kun tutustuimme, juttu alkoi luistaa. Kutsuin heitä kylään ja he minua. Tosin heillähän on omat ehdot valkolaisen kyläilystä kodeissaan. Niinpä olemme kuin veljiä puolin ja toisin. He ovat luottamuksen arvoisia. Olen auttanut heitä taloudellisesti ja rahallisesti. Ovat jopa maksaneet takaisin. Itse olen hyvä palkkaisessa ansiotyössä. Kun ei ole velkaa eikä isompia menoja, menestyn taloudellisesti. On ikään kuin budjetissa ylijäämää. Juuri hiljattain ostin yhdelle `veljistäni`aivan menevän puhelimen. Vajaa 300 euroa. Hän tuli hyvin iloiseksi. He eivät ole tuputtaneet uskontoaan. Itse olen tehnyt selväksi, että minut on kastettu ja kuulun luterilaiseen kirkkoon. Se riittää minulle, se että maksan kirkollisveron. Enempää uskontoa en tarvitse. Olen rikastunut tiedollisesti heidän kulttuuristaan ja vasta painoksi olen painottanut heille suomalaista kulttuuria. Koskaan emme ole kiistelleet tai riidelleet. He ovat erittäin tietoisia suomalaisista "vajaista" joiden mielenlaatu, henkinen taso ja käyttäytyminen ovat pelkkää rasismia, joka johtuu ennakkoluuloista ja henkilön sisäisistä "traumoista" eli peloista ei-mitään-vastaan. Mutta kun maahanmuuttaja on hollilla, pelon voi siirtää menemään siihen suuntaan. Tulen jatkossakin heitä jeesaamaan - no ihminenhän saa tehdä rahallaan mitä haluaa - kun verojenkin jälkeen jää aivan hyvä tili. Mielestäni tämä on hyvää vuorovaikutusta ja kulttuurin vaihtoa puolin ja toisin. Oppikaa rakastamaan heitä.

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä