Kiinan talouskasvu romahti 6,1 prosenttiin vuoden ensimmäisellä neljäksellä, kertoo maan tilastovirasto.
Kiinan talous kasvaa hitaimmin sitten vuoden 1992, jolloin Kiina alkoi pitää neljännesvuositilastoja.
Kansantulo oli maailman kolmanneksi suurimmassa taloudessa kasvanut 2000-luvulla vuosittain yli 10 prosenttia.
Kiinan talous kasvaa hitaimmin sitten vuoden 1992, jolloin Kiina alkoi pitää neljännesvuositilastoja.
Kansantulo oli maailman kolmanneksi suurimmassa taloudessa kasvanut 2000-luvulla vuosittain yli 10 prosenttia.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Teoria ( ampukaa alas ):
Kiinan ei kohta tarvitse olla jatkuvasti huolissaan omasta talouskasvustaan sillä se on antanut lainaa kovasti ja ehkä laman seurauksena lisää valtavasti omaisuudensa määrää ulkomailla ?
Yhdysvalloissa veroministeriö ja keskuspankki ovat kovasti huolissaan Kiina vähentäessä sen luototusta, liittovaltion velkakirjojen ostoa.
Kiina on asettanut jopa USA:n valtionlainojen luotettavuuden kyseenalaiseksi hävittyään niissä 6 miljardia dollaria alkuvuonna.
Kiinan talous on Japanin ja Saksan tavoin ollut hyvin riippuvainen viennistä, ja kun vienti ei nyt vedä sen ainoa keino on kasvattaa omaa kulutustaan, investointikulutusta ja kansalaisten kulutusta.
Kiinan valtava 600 miljardin elvytyspaketti omaan talouteensa tuntuukin toimivan erittäin hyvin, ja hallitus väittää nostavansa tämän vuoden talouskasvun ainakin 8 prosenttiin.
Venäläiset ovat jo nälissään.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=500000000000002&conference=664&posting=22000000043285072
Sen työntekijät joutuvat käymään Tukholmassa
Slussenilla saakka saadakseen Mustaa muslimia.
Miten nuo lainat toimii käytännössä ?
Voisiko Kiinalaiset lainoittaa suoraan Usa:laisia yrityksiä ?
Jos em. olisi mahdollista niin olisiko lainoja myöntäneillä Kiinalaisilla Usa:ssa oikeutta ottaa yrityksiä hallintaansa jos lainoja ei pystyttäisi maksamaan ?
Yritykset rahoittakseen toimintaansa voivat paitsi ottaa lainaa pankeista myös myydä omia velkakirjojaan sijoittajille kotimaisilla ja ulkomaisilla markkinoilla. Ja tässä mielessä niitähän voi periaatteessa ostaa kuka tahansa, sinä, minä tai kiinalainen yksityishenkilö tai yhteisö.
Ja toisaalta yritysten osakkeet ovat kaupan vähän jokaisen maan pörssissä, jotta siellä voi kuka tahansa ostaa ja nostaa omistustaan ko. yrityksessä. Tosin monilla yrityksillä on sääntöjä, jotka rajoittavat niiden valtausta, ja varsinkin ruotsalaisilla yrityksillä (Ruotsin valtion omistukset ja Wallenberg-suku).
Ovathan kiinalaiset kyllä ostaneet IBM:n tietokoneet ja myyvätkin niitä maailmanmarkkinoille tuloksekkaasti.
Toisaalta kuitenkin jokainen maa suojelee omia strategisia intressejään kuten varsinkin Venäjällä on nähty, mutta myös Yhdysvalloissa: Siellä satamia ei myydä ulkomaalaislle sijoittajille, eikä ne osta Suomesta jäänmurtajia, koska ne ovat heille sotilasstrategista kalustoa.
Nämä ovat tietysti monimutkaisia ja pitkiä asioita, emmekä me kansalaiset tunne niitä kuin pinnallisesti, sen mitä julkisuudessa sanotaan tai kirjoitetaan.