Tänään torstaina tulee Teemalta klo 21 (uusinta su klo 14) dokumentti Georg Magnus Sprengtportenista. Aika raflaava, mutta mielestäni oikea otsikko:
Sprengtporten - itsenäisyyden arkkitehti
http://yle.fi/teema/dokumentit/historiadokumentti/id15882.html
- Roope
Georg Magnus Sprengtporten
Brantberg
15851
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Taitavat olla uudempien historioitsijoiden kotkotuksia tuollaiset nimet... Meidän koulukirjoissamme niissä wanhan hywän ajan wäärentämättömissä osattiin sentään puhua Yrjö Maunu Sprengtportenista, Kustaa Mauri Armfeltista jne. :)
Nämä on näitä. Katso vaikka wikistä, mikä oli jätkän oikea nimi: http://fi.wikipedia.org/wiki/Georg_Magnus_Sprengtporten Yrjö Maunu on niitä kotkotuksia. - Roope
"tulen vuori" älykkönä tiedät että mettäsuomalaiset luulee Yrjön olevan Yrjö ja Kaarlen Kalle-Kustaa jne Akrikola...Kivi ei Sten...Maunu...Kurki..
unohda Piispa TUOMASTA ja KALPAVELJIÄ...!
Jos Sprengtporten ei järjestänyt joukkoteurastuksia, ei tällä palstalla synny keskustelua aiheesta.
Luetaanko hirmutekoihin suhde Katariina Suureen? - Roope
Joo, kyseinen kaveri kyllä hahmotteli alunperin Suomen autonomisen aseman Venäjän yhteydessä, autonomia myös toteutettiin aikalailla niiden suunnitelmien mukaan, joita Sprengtporten visioi.
Ja sitten Göran Magnus leimattiin maanpetturiksi. - Roope
""Suomella ja Ruotsilla on yhteinen historia, siihen pitää suhtautua kiihkottomasti, eikä siitä pidä luoda ideologiaa. Suomi on muista pohjoismaista hyvin poikkeava, eri kieli eri historia ( osittain ) koska Suomi on myös osa entistä Venäjää, eli olihan Suomi noin 110 vuotta autonominen alue Venäjän valtakunnassa. Mielestäni Suomi kuuluisi samaan viiteryhmään, kuin Balttian maat, mutta jostakin ideologisesta syystä me haluamme olla osa pohjoismaita. Ehkä asia on Suomessa enempi sisäpoliittinen ongelma kuin ulkopoliittinen ongelma, ehkä asiaa ei kannata vatvoa sen pitempään ... ""
Niinhän aina tehdään miehelle, joka ajaa tasavaltaa ja itsenäisyyttä aikana jolloin kaikki valtiot on olleet kuningaskuntia. Mikäli tasavalta olisi toteutunut sata vuotta aiemmin, niin Helsingissä olisi Mannerheimin patsaan tilalla Spentgrportenin patsas ....
Olivat hyvissä asemissa kutittelemassa tsaaria. http://www.kotimaa.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=5463&Itemid=173
Lapsellisesta dramatisoinnista huolimatta "dokumentti" Sprengtportenista sai kun saikin asiansa esitettyä. Yllättävän kevyttä tuotantoa, kannatti kuitenkin katsoa. Uusinta siis tänään sunnuntaina klo 14 Teemalla. - Roope
En ehtinyt tähänkään katsomuskertaan. Aihe sinänsä on kiinnostava. Mitä hän oikeasti halusi? Tuohon aikaan mietittiin varmasti henkilökohtaista uraa enemmän kuin pieniä syntymättömiä kansallisvaltiota, joita sitten alkoi hegeliläisen romantiikan seurauksena syntyä. Maanpetturi hän luonnollisesti oli kuninkaan näkökulmasta. Myöhemmän Suomen näkökulmasta hän oli oikeilla linjoilla: kuninkaasta oli päästävä, ja vain Venäjän avulla se oli mahdollista. Kun 1600-luvulla suurvallaksi noussut Ruotsi oli vauraimmillaan Kristiina-kuningattaren aikana, suomesta tuli ylimysten läänitys, jonka kansan hyvinvointiin ei kiinnitetty mitään huomiota. 1800-luvun alussa olimme hädänalaisessa tilassa. Mutta silti sitä, että hän olisi ollut jonkinlainen tulevan vapaan maan esipatriootti, ei oikein voi todentaa riittävästi. Tuon ajan aatelispiireissä ja ammattilaispiireissä puolenvaihtoja tehtiin koko lailla surutta. Ja Sprengtporten oli todellinen ammattisotilas, kuten myöhemmin Cronstedt. Eihän esimerkiksi Ruotsin sodanjohto kevättalvella 1808 halunnut Viaporista luopua. Mutta Cronstedt oli katkeroitunut Kustaa III:n murhan jälkeen valtionhoitajalle Kaarle herttualle, joka syrjäytti hänet meriasioita hoitavan valtiosihteerin asemasta ja lähetti takaisin Suomeen. Amiraalin ura oli laskussa. "Upseerit olivat epäpoliittisia ammattimiehiä eikä puolenvaihto tuottanut henkisiä vaikeuksia", kirjoitti Heikki Tiilikainen joskus. Suomessa syntyneet aatelismiehet tunsivat itsensä ensisijaisesti suomalaisiksi. Cronstedt sai keisarilta 4500 riksin vuosieläkkeen ja asui mukavasti Herttoniemen kartanossa. Halveksittu hän kyllä oli. Sprengtportenkin taisi kuolla unohdettuna.
Toisaalta, Spengporten vietti aikaansa myös Pariisissa, keskusteli ja vietti ravintoailtoja siellä useita kertoja USA:n ensimmäisen presidentin Lincolnin kanssa ja myös Napolenin kanssa, siitä mitä Venäjä halusi ja mitä Napoleon halusi Venäjän tekevän. Molemmat miehet oli tasavaltalaisia, Napoleon myöhemmin kyllä keisari, mutta inhosi vanhoja kuningassukuja yli kaiken. Spengtporten suunnitteli Suomesta tasavaltaa, aikana jolloin kukaan muu ei ollut sitä vielä tiedostanut, miehellä oli paljon ajatuksia ja suunnitelmia, useimmat niistä jäi tekemättä, mutta Suomen autonomiaan ja sen muotoihin Spengtporten muurasi kivijalan.
Aivan. Ja Cronstedtin pikkuserkku ja lähin apulainen oli eversti Fredrik Adolf Jägerhorn. Hän oli toinen tunnetuista Suomen itsenäisyyttä ajaneista veljeksistä. Hän piti myös Viaporin antautumisneuvotteluja aktiivisesti käynnissä. Olivatko Sprengtporten ja Cronstedt näkijöitä, jotka ottivat halveksunnan vastaan tietäen tekevänsä oikein?