NATO & TIETOTURVA & SUOMI !?

merjarenvall kirjoitti:

I SOPIMUS TIETOTURVALLISUUDESTA & II PAIKKATIETODIREKTIIVI Voit lukea ja verrata niitä toisiinsa sekä miettiä mitä ne käytännössä Suomelle tarkoittavat ... Herkullisimmat kohdat (=konkretisoivat kohdat) tulevat sitten viimeksi liitteinä!kOKO TEKSTIT SIVULLA www.selkoteksti.vuodatus.net (sekä muuta www.selko-lissabon.vuodatus.net) I 22003A0327(O1)2003 Euroopan unionin ja Pohjois-Atlantin Liiton välinen sopimus tietoturvallisuudesta Nato ja EU ovat yhtä mieltä siltä, että EU:n ja Naton välistä neuvonpitoa ja yhteistyötä kehitetään yhteistä etua koskevissa turvallisuuteen, puolustukseen ja kriisinhallintaan liittyvissä kysymyksissä niin, että kriisitilanteissa voidaan varmistaa tarkoituksenmukaisin sotilaallinen toiminta ja tehokas kriisinhallinta, ottavat huomioon, että sotilaallisia voimavaroja koskevat EU:n tavoitteet ja Naton puolustuskykyaloitteesta johtuvat asiaan osallisten valtioiden tavoitteet vahvistavat toisiaan, tunnustavat, että täysipainoinen ja tehokas neuvonpito ja yhteistyö voi edellyttää EU:n ja Naton turvaluokiteltujen tietojen ja aineiston saamista käyttöön sekä turvaluokiteltujen tietojen ja niihin liittyvän aineiston vaihtoa EU:n ja Naton kesken, ovat tietoisia siitä, että tämä turvaluokiteltuihin tietojen ja niihin Iiittyvän aineiston käyttöön saaminen ja vaihto edellyttävät asianmukaisia turvatoimia, panevat merkille väliaikaiset turvallisuusjärjestelyt, joista on sovittu EU:n neuvoston pääsihteeristön ja Pohjois-Atlantin liiton välillä niiden pääsihteerien välisenä 26 heinäkuuta 2000 päivättynä kirjeenvaihtona, Tämän sopimuksen täytäntöön panemiseksi a) EU :n neuvoston pääsihteeristön turvallisuusyksikkö (jäljempänä” neuvoston turvallisuusyksikkö”) vastaa EU:n neuvoston pääsihteerin johdolla ja puolesta sekä EU:n neuvoston nimissä ja alaisuudessa turvallisuusjärjestelyjen kehittämisestä tämän sopimuksen nojalla EU:lle toimitettujen tai sen kanssa vaihdettujen turvaluokiteltujen tietojen tai aineiston suojelemiseksi ja turvaamiseksi. b) Euroopan komission turvallisuusyksikkö, joka toimii turvallisuusasioista vastaavan komission jäsenen alaisuudessa, vastaa turvallisuusjärjestelyjen kehittämisestä tämän sopimuksen soveltamisalaan kuuluvien turvaluokiteltujen tietojen suojelemiseksi komissiossa. c) Naton turvallisuusyksikkö (“NOS”) vastaa Naton pääsihteerin ja Naton sotilaskomitean puheenjohtajan johdolla ja puolesta sekä Pohjois-Atlantin neuvoston ja Naton sotilaskomitean nimissä ja alaisuudessa turvallisuusjärjestelyjen kehittämisestä tämän sopimuksen nojalla Natolle toimitettujen tai sen kanssa vaihdettujen turvaluokiteltujen tietojen tai aineiston suojelemiseksi ja turvaamiseksi. 12 artikla Turvallisuusjärjestelyjensä laatimista varten neuvoston pääsihteeristön turvallisuusyksikkö, Euroopan komission turvallisuusyksikkö ja Naton turvallisuusyksikkö sopivat tämän sopimuksen soveltamisalaan kuuluvien turvaluokiteltujen tietojen ja aineiston vastavuoroista suojelua koskevista normeista. Naton osalta nämä normit hyväksyy Naton turvallisuuskomitea. EU:n osalta ne hyväksyy neuvoston turvallisuuskomitea. 17 artikla Osapuoli voi irtisanoa tämän sopimuksen ilmoittamalla siitä kirjallisesti toiselle osapuolelle. Irtisanominen tulee voimaan kuuden kuukauden kuluttua siitä, kun toinen osapuoli on ottanut ilmoituksen vastaan, mutta se ei vaikuta niihin velvoitteisiin, joihin osapuolet jo ovat tämän sopimuksen määräysten mukaisesti sitoutuneet. II Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2007/2/EY, annettu 14 päivänä maaliskuuta 2007, Euroopan yhteisön paikkatietoinfrastruktuurin (INSPIRE) perustamisesta EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, ...katsovat seuraavaa: (2)...Kyseisessä toimintaohjelmassa vahvistettujen tavoitteiden saavuttamiseen tarvittavien paikkatietojen saatavuuteen, laatuun, rakenteeseen, saavutettavuuteen ja yhteiskäyttöön Iiittyy useita ongelmia (=???). 5) INSPIREn olisi perustuttava jäsenvaltioiden perustamiin paikkatietoinfra- struktuureihin, jotka ovat yhteisten täytäntöönpanosääntöjen mukaisia ja joita täydennetään yhteisön toimilla. NäiIIä toimilla olisi varmistettava, että jäsenvaltioiden perustamat paikkatieto- infrastruktuurit ovat yhteensopivia ja käytettävissä yhteisön sisällä ja yli valtioiden rajojen. (9) LIITE 1 DIREKTIIVIN 6 ARTIKLAN A ALAKOHDASSA, 8 ARTIKLAN 1 KOHDASSA JA 9 ARTIKLAN A ALAKOHDASSA TARKOITETUT PAIKKATIETORYHMÄT 1. Koordinaattijärjestelmät Järjestelmät, joissa paikkatietoihin Iiittyvä sijainti esitetään yksikäsitteisesti koordinaattien (x, y, z) ja/tai maantieteellisten pituus- ja leveysasteiden sekä korkeuden avulla ja jotka perustuvat horisontaalisiin ja vertikaalisiin geodeettisiin vertausjärjestelmiin. 2. Paikannusruudustot Yhdenmukaistettu monitasoinen ruudukko, jossa on yhteinen Iähtöpiste ja standardoitu yksittäisen ruudun sijainti ja koko. 3. Paikannimet Maa-alueiden, alueiden, paikkakuntien, suurkaupunkien, esikaupunkien, kaupunkien tai taajamien nimet tai muut sellaisten maantieteellisten tai topografisten kohteiden nimet, joilla on yleistä tai historiallista merkitystä. 4. Hallinnolliset yksiköt Hallinnolliset yksiköt, jotka jakavat alueen, jolla jäsenvaltioilla on tai jolla ne käyttävät Iainkäyttöoikeuksia, paikalliseen, alueelliseen ja valtakunnalliseen hallintoon ja jotka erotetaan toisistaan hallinnollisin rajoin. 5. Osoitteet Kiinteistöjen sijainti, joka perustuu osoitetietoon, jossa tavallisesti kadunnimi, talon numero ja postinumero. 6. Kiinteistöt Alueet, jotka on määritelty kiinteistörekisterissä tai vastaavassa. 7. Liikenneverkot Tie-, raide-, juna- ja vesiliikenneverkot ja niihin Iiittyvä infrastruktuuri. Sisältää en verkkojen väliset yhteydet. Sisältää myös Euroopan laajuisen Iiikenneverkon sellaisena kuin se on määritelty yhteisön suuntaviivoista Euroopan laajuisen Iiikenneverkon kehittämiseksi 23 päivänä heinäkuuta 1996 tehdyssä Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksessä N:o 1692/96/EY [1] ja tämän päätöksen tulevissa tarkistuksissa. 8. Hydrografia Hydrografiset elementit, mukaan luettuina merialueet ja kaikki muut vesimuodostumat ja niihin Iiittyvät kohteet, mukaan lukien vesistöalueet ja vesistöalueen osat. Tarvittaessa yhteisön vesipolitiikan puitteista 23 päivänä Iokakuuta 2000 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2000/60/EY [2] olevien määritelmien mukaan ja verkostomuodossa. 9. Suojellut alueet Erityisten suojelutavoitteiden saavuttamiseksi kansainvälisen, yhteisön ja jäsenvaltioiden Iainsäädännön puitteissa nimetty tai hoidettu alue. [1] EYVL L 228, 9.9.1996, s. 1, päätös sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna neuvoston asetuksella N:o 179 1/2006/EY (EUVL L 363, 20.12.2006, s.1). [2] EYVL L 327, 22.12.2000, s. 1, direktiivi sellaisena kuin se on muutettuna päätöksellä N:o 2455/2001/EY (EYVL L 331, 15.12.2001, s. 1). LIITE II DIREKTIIVIN 6 ARTIKLAN A ALAKOHDASSA, 8 ARTIKLAN 1 KOHDASSA JA 9 ARTIKLAN B ALAKOHDASSA TARKOITETUT PAIKKATIETORYHMÄT 1. Korkeus Digitaaliset maan-, jään- ja merenpintaa kuvaavat korkeusmallit. Sisältää maanpinnan korkeussuhteet, syvyystiedot ja rantaviivan. 2. Maanpeite Maapallon pinnan fysikaalinen ja biologinen peite, mukaan luettuina keinotekoiset peitteet, rnaatalousalueet, metsät, (osaksi) Iuonnontilassa olevat alueet, kosteikot ja vesistöt. 3. Ortokulmakuvat Joko satelliittien tai Ientokäyttöisten sensorien toimittamia maantieteelliseen koordinaatistoon sidottuja kuvatietoja maapallon pinnasta. 4. Geologia Geologia kuvattuna koostumuksen ja rakenteen mukaan. Sisältää kallioperän, akviferit ja pinnanmuodot. LIITE III DIREKTIIVIN 6 ARTIKLAN B ALAKOHDASSA JA 9 ARTIKLAN B ALAKOHDASSA TARKOITETUT PAIKKATIETORYHMÄT 1. Tilastoyksiköt Tilastotietojen levittämis- tai käyttöyksiköt. 2. Rakennukset Rakennusten maantieteellinen sijainti. 3. Maaperä Maannoksen ja muuttumattoman pohjamaalajin kuvaaminen syvyyden, raekoostumuksen, rakenteen sekä hiukkasten ja orgaanisen aineksen sisällön, kivisyyden, eroosion ja tarvittaessa keskimääräisen kaltevuuden ja arvioidun veden varastointikapasiteetin mukaan. 4. Maankäyttö Alueen kuvaaminen sen nykyisen ja tulevan suunnitellun käyttötarkoituksen tai sosioekonomisen tarkoituksen (esimerkiksi asuin- tai teollisuusalue, Iiikekeskus, maa- tai metsätalousalue tai virkistysalue) mukaan. 5. Väestön terveys ja turvallisuus Ympäristön Iaatuun välittömästi (esimerkiksi ilman pilaantuminen, kemikaalit, otsonikerroksen oheneminen, melu) tai välillisesti (esimerkiksi elintarvikkeet, muuntogeeniset organismit) yhteydessä olevien sairauksien (esimerkiksi allergiat, syövät, hengityselinsairaudet) maantieteellinen esiintyminen, tiedot, jotka osoittavat vaikutuksen terveyteen (esimerkiksi biologiset merkkiaineet, hedelmällisyyden väheneminen, epidemiat) tai ihmisten hyvinvointiin (esimerkiksi väsymys, stressi). 6. Yleishyödylliset ja muut julkiset palvelut Tämä käsittää yleishyödyllisten palvelujen laitokset, kuten viemäröinnin, jätehuollon, energiahuollon ja vesihuollon, sekä hallinnolliset ja sosiaaliset julkiset palvelut, kuten viranomaiset, väestönsuojat, koulut ja sairaalat. 7. Ympäristön tilan seurantalaitteet Ympäristön tilan seurantalaitteiden sijaintiin ja käyttöön kuuluu päästöjen, ilman, maaperän ja veden tilan ja muiden ekosysteemin muuttujien (Iuonnon monimuotoisuus, kasviston ekologiset olot jne.) seuranta ja mittaukset, joista vastaavat viranomaiset tai muut toimijat viranomaisten puolesta. 8. Tuotanto- ja teollisuuslaitokset Teollisuusalueet, mukaan luettuina ympäristön pilaantumisen ehkäisemisen ja vähentämisen yhtenäistämiseksi 24 päivänä syyskuuta 1996 annetun neuvoston direktiivin 96/61/EY [1] soveltamisaIaan kuuluvat laitokset sekä vedenottamot, kaivokset ja varastoalueet. 9. Maatalous- ja vesiviljelylaitokset Maatalouden tuotantolaitteet ja -laitteistot (mukaan luettuina kastelujärjestelmät, kasvihuoneet ja eläinsuojat). 10. Väestöjakauma — demografia Väestön maantieteellinen jakautuminen, mukaan lukien väestöä koskevat tunnusluvut ja taloudellisen toimeliaisuuden tasot, yhdisteltynä ruudukoittain, alueittain, hallintoyksiköittäin tai muiden analyyttisten yksiköitten mukaisesti jaoteltuna. 11. Aluesuunnittelun, rajoitusten ja sääntelyn piiriin kuuluvat alueet ja raportointiyksiköt Alueet, joita hoidetaan, säännellään tai käytetään kansainvälisen, Euroopan, kansallisen, alueellisen tai paikallisen tason raportointiin. Sisältää kaatopaikat, juomavedenottopaikkoja ympäröivät suoja-alueet, nitraatin aiheuttamalle pilaantumiselle alttiit alueet, säännellyt Iaivaväylät merellä tai suurilla sisävesillä, jätteiden upottamiskiellon soveltamisalaan kuuluvat alueet, melurajoitusalueet, Iuonnonvarojen tai malmin etsintäalueet, ja kaivostoiminnan Iupa-alueet, vesipiirit, asiaankuuluvat raportointiyksiköt ja rannikkoalueiden hallinta-alueet. 12. Luonnonriskialueet Luonnonkatastrofien (kaikki ilmakehästä johtuvat, hydrologiset, seismiset, tuliperäiset ja maastopaloilmiöt, joilla sijaintinsa, vakavuutensa ja yleisyytensä vuoksi voi mahdollisesti olla vakavia vaikutuksia yhteiskuntaan), kuten tulvien, maanvyöryjen ja vajoamisen, Iumivyöryjen, metsäpalojen, maanjäristysten ja tulivuortenpurkausten, mukaan Iuokitellut riskialueet. 13. Ilmakehän tila Ilmakehän fysikaaliset olosuhteet. Sisältää mittauksiin, malleihin tai näiden yhdistelmiin perustuvia paikkatietoja sekä tiedot mittauspaikoista. 14. Ilmaston maantieteelliset ominaispiirteet Sääolot ja niihin Iiittyvät mittaukset; sademäärä, lämpötila, kokonaishaihdunta, tuulen nopeus ja suunta. 15. Merentutkirnuksen maantieteelliset orninaispiirteet Merialueitten fysikaaliset olosuhteet (esirnerkiksi virtaukset, suolapitoisuus ja aaltojen korkeus). 16. Merialueet Yhteisten ominaispiirteitten mukaisesti alueisiin ja osa-alueisiin jaoteltujen merien ja suolaisten vesistöjen fyysiset olosuhteet. 17. Biomaantieteelliset alueet Alueet, joilla on suhteellisen yhtenäiset ekologiset olosuhteet ja yhteisiä ominaispiirteitä. 18. Elinympäristöt ja biotoopit Maantieteelliset alueet, joille ovat ominaisia erityiset ekologiset olosuhteet, prosessit, rakenne ja (elämää ylläpitävät) toiminnot, jotka tukevat fysikaalisesti alueella eläviä organismeja. Sisältää maa- ja vesialueet, joilla on omat maantieteelliset, abioottiset ja bioottiset ominaisuutensa ja jotka ovat joko Iuonnontilassa tai osittain Iuonnontilassa. 19. Lajien Ievinneisyys Eläin- ja kasvilajien esiintymien maantieteellinen Ievinneisyys ruudukoittain, alueittain, hallintoyksiköittäin tai muiden analyyttisten yksiköitten mukaisesti jaoteltuna. 20. Energiavarat Energiavarat, mukaan lukien hiilivedyt, vesivoima, bioenergia, aurinko, tuuli jne., mukaan luettuina tarvittaessa syvyys-/korkeustiedot kyseisen Iuonnonvaran Iaajuudesta. 21. Mineraalivarat Mineraalivarat, mukaan lukien metallimalmit, teollisuusmineraalit jne., mukaan luettuina tarvittaessa syvyys-/korkeustiedot kyseisen Iuonnonvaran Iaajuudesta.

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä