Ort. kirkon sos.etiikasta kiinnostunut
Pitääkö ortodoksinen kirkko kiinni patriarkaalisesta perhejärjestyksestä?
Pitääkö naisen olla miehelleen alamainen ja lapsiaan (mikäli niitä on) sekä kotiaan hoitava samalla kun mies hankkii perheelle elannon?
Onko ort. kirkolla virallista kantaa ko. kysymykseen?
Naiseuden sortoa vai kunnioitusta
Misogyyni?
161102
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
minä luen joka ilta kanonikokoelmia ja keksin sieltä kaikenlaista jäynää perheelleni, itse kuljen ainoassa ihokkaassani ja sandaaleissa, ratsastan työmatkat aasintammalla, lounaaksi syön happamatonta näkyleipää ja kaksi kalaa
että patriarkaalisen järjestyksen perheessä ja jossain määrin yhteiskunnassa yleensäkin. Jos on lapsia, niin vaimon velvollisuus on niitä hoitaa, eikä tällöin voi olla ns. työelämässä. Tämä on vain yleinen periaate. Käytännössä vaimo voi joutua työskentelemään kodin ulkopuolella, jos esim. miehen ollessa työtön vaimolla on edellytykset hankkia perheelle leipää. Tiedän itsekin yhden tällaisen tapauksen lähipiiristä. Pyhän Kosmas Aitolialaisen veljeskunta näyttäisi opettavan tämän suuntaisesti. http://www.kosmas.fi/PDF-files-veljeston paasivu/JuhKir07AvJohKrys.pdf
"Patriarkaalinen" sanalla on huono kaiku. Mutta kannattaa miettiä mitä sellaista maallistunut naisasialiike on saanut aikaan, mistä olisi oikeasti ollut hyötyä perheelle. Ei voi puhua vain naisen oikeuksista tai miehen oikeuksista, elämä eletään yhteisöissä mukana (paitsi sinkut jotka pysyvät semmoisina), osana perhettä. Silloin vaan yhden oikeuksien ajo tapahtuu usein muiden kustannuksella. Perheessä pitää olla niin kuin laivassakin, kapteeni ja perämies. Isä on kapteeni ja äiti perämies. Lapset ovat miehistöä. Kapteeni ja perämies ovat vastuuasemassa, mutta kapteeni on kuitenkin viime kädessä se joka päätökset tekee, tietysti neuvotellen perämiehen kanssa. Meillä suomessa on läntisen Euroopan häiriintyneimmät alakouluikäiset lapset. Tästä tehtiin jokin aika sitten väitöstutkimuskin. Meillä myös on hyvin tavanomaista hylätä lapset vieraan hoitoon suunnilleen vaippaikäisinä. Ja meillä on läntisen maailman kärkipäähän kuuluvat avioeroluvut. Suomi, tasa-arvon mallimaa! Tasa-arvon kustannuksella on luovuttu muista, vähintään yhtä tärkeistä arvoista. Ei pidä alkaa perhe elämään tai avioliittoon, jos koko asia on itselle vastenmielinen! Yksinkin voi elää. Sitten voi ihan rauhassa tapella verissäpäin niiden omien rakkaiden oikeuksiensa puolesta, ei ole ketään estämässä! Suomalaisten ortodoksien kohdalla maallistuminen on edennyt niin pitkälle, että en usko monenkaan noudattavan perinteistä ja toki oikeaa perhemallia. Ei Suomessa moni ortodoksi muutenkaan edes tunne kanoneita tai piittaa niistä. Naiset lompsivat liturgiaan housuissa ja pää peittämättä.
Perinteinen perhemalli Karjalassa oli suurperhe, siis jotain ihan muuta kuin ydinperhe.
Maaseudun suurperhe muistuttaa paimentolaisryhmiä. Koko porukalla on yksi pomo. Paimentolaisilla se on aina patrtiarkka ja samassa telttaryhmässä asuvat sitten sekä perilliset, että palkolliset ja pohjalla orjat. Mutta yhteisö myös huolehtii omistaan. Karjalaisessa suurperheessä käytännön johtaja on isännän ohella voinut olla myös emäntä. Kaikki tekevät työtä ja kaikista huolehditaan maatilan sisällä. Tämä malli on parempi, kuin nykyinen pienperhemalli, jossa on yksilöllinen vapaus ja yksiöllinen tuho. Pienperhemallissa molemmat vanhemmat tekevät työtä kodin ulkopuolella ja lapset ovat muutaman viikon välein vaihtuvien vieraiden hoidossa. Perheen yhteys rajoittuu muutamaan tuntiin illalla. Ei ihme, jos kaikki eivät sitä kestä. Heikompien hoitovastuu on "yhteiskunnalla", joka tekee osuutensa vähäisimpien kustannusten periaatteella inhimillisyydestä välittämättä. Puhtaassa yksilömallissa aikuiset vain tapailevat harrastuksissa tai ravintoloissa ja viettävät satunnaisesti öitä yhdessä. Lapset jäävät yksinomaan naisten vastuulle.
huostaanotettuina, "loistava" tulevaisuus edessään!
Kristittyjen tehtävä nykytilanteessa olisikin toimia. Äläkä edes huviksesi puhu perhekodeista: tilanne on aikoja sitten riistäytynyt käsistä. Suurin osa sijoitettavista lapsista/nuorista tarvitsee psykiatrista ja psykososiaalista kuntoutusta ja intensiivistä sellaista. Sijoitetaan laitokseen josta sitten nuorisovankilaan ja tätä rataa. Kiitos, ei korulauseisia vastauksia !
pienviljelijä perheineen Etelä-Hämeessä (vaikkapa Koslelan Jussin perhe) muistuttaa juutalaista paimentolaisporukka eksyksissä Siinain erämaassa. Jo vain, paitsi että Koskela ei napissut mistään asiasta ja juutalaiset napisivat joka asiasta niin että Kaikkivaltiaankin päreet paloivat sitä kuunnellessa. Mooses oli täysi hermoraunio ja kuolikin heti miten. Juutalaisilla paimemtolaisilla ei ole mitään tekemistä suomalaisen maaseutukulttuurin kanssa, täällä pomo on usein nainen. Gölym, käytä harkintakykyä.
"pienviljelijä perheineen Etelä-Hämeessä (vaikkapa Koslelan Jussin perhe) muistuttaa juutalaista paimentolaisporukka eksyksissä Siinain erämaassa." Ei ihan. En tarkoittanut muutaman hengen hämäläistä torppariperhettä, vaan pienen kylän kokoista useamman sukupolven kattavaa tilaa enemmän idän suunnalla. Sellaisen pienoisversiona voidaan ajatella vaikka Niskavuoren fiktiivistä taloa. Siis yksi matriarkka tai patriarkka ohjaamassa lastensa ja lastenlastensa perheitä, sekä liutaa palkollisia ja torppareita. Mutta pointtina on vastuunottaminen myös niistä "siipirikoista", joita joukkoon mahtuu sekä vanhusten kunniallisesta ikääntymisestä.
tarinoissaan eestiläinen Hella Wuolijoki kuvasi nimenomaan HÄMÄLÄISTÄ maaseutuyhteisöä. Niskavuorella eletään tiukasti Hämeessä. Karjalan kanssa niskavuorelaisilla ei ole mitöään tekemistä.
voi hyvin ymmärtää, sillä edellinen nimimerkkikirjoittaja G on tieteääkseni kiinnostunut ortodoksisuudesta ja ilmeisti myös karjalaisesta kulttuurista, mutta hän on opetellut molempia vain kirjoista lukemalla
vahvasti myös virolaisella maaseudulla.
olet itse tainnut lukea vain kirjoja. Jos olisit käytännössä elänyt ortodoksina, niin tietäisit, ettei ortodoksisuus ole mitään "karjalaista (sen enmpää kuin muunkaan maalaista) kulttuuria.
opettelisitkin itse lukemaan. Eihän tuossa mitenkään yhdistetty ortodoksisuutta ja karjalaisuutta (vaikka yhteen nekin kuuluvat, vähän samalla tavalla kuin körttiläisyys tai lestadiolaisuus ja pohjalaisuus). Kommentissa yritettiin vain selventää nimimerkki G:n ajatelmia, hänhän juuri oli itse kirjoittanut karjalaisuudesta ja ortodoksisuudesta, joista kumpikaan ei ole hänen omaa perinnettään.
Otin Niskavuoren esimerkiksi sen takia, että elokuvamaailma on tehnyt sen suomalaisille tutuksi. Vastaavaa kuvausta karjalaistilasta ei ole. Toisaalta yhdessä Niskavuoren sivujuonessa pidetään huolta myös palvelusväestä. Minun pointtini on se, että riittävän iso tila pystyi huolehtimaan perheen usean sukupolven jäsenistä sekä palkollisista paremmin, kuin nykyisenä pienperheiden aikana kunta edes vaivautuu yrittämään. Perhettä johti patriarkka tai matriarkka jokseenkin suvereenisti. Päätöksenteko ei ehkä ollut kovin demokraattista, mutta yleensä toimivaa. Tässä kokonaisuudessa olisi kirkollakin tekemistä.
Elokuvamaailman, Niskavuoren palvelusväen, riittävän ison tilan ja huonosti hoidetun kunnallisen sosiaalipolitiikan muodostamassa kokonaisuudessa olisi kirkolla tekemistä? Kuule Golem, kovin on vaikeasti hahmotettava tämä kokonaisuus. Mitä tekemistä kirkolla pitäisi olla Niskavuoren palvelusväen kanssa? Varsinkin kun se on hämäläis-eestiläinen synteesi maalaishengestä. Ja toinen juttu, meidän suvun (siellä kaukana Karjalassa) patriarkat eivät ole hoitaneet ainuttakaan asiaa yleensä eikä edes vahingossakaan joskus toimivasti tahi oikein.