mie ajattelen edelleen..

kysyn vain sen takia, kun itsekin emppu olen, josko olisi minusta kysymys

...että olisi ollut hyvä jos oltais saatu asiat puhuttua halki, poikki ja pinoon...mutta mutta, ei se ollut silloin, eikä kyllä olisi nytkään, minusta kiinni tämä puhuminen tai puhumatta jättäminen. Kyllä minäkin teikäläistä ajattelen jatkuvasti, ja vieläpä lämpimästi, mutta sain kyllä käsityksen että olet vihainen tai haluat muuten vain tylyttää, ei kai sitä muutenkaan voinut tulkita. Eikä valitettavasti voi edelleenkään tulkita muutoin, vaikka kovasti haluaisin nähdä asian toisin. No, jos tosiaan haluat puhua, tiedät mitä tehdä, en kieltäydy. Se mitä susta ajattelen ei ole muuttunut, vaikka taisin luulla niin tapahtuvan...tajuaisit vaan miten idiootiksi itseni tunsin vuoksesi, sidoit kyllä käteni itsesi suhteen tehokkaasti.

Harmittelet, ettette ajatustesi kohteen kanssa aikanaan puhuneet asioita halki. Sinusta tuntuu pahalta että emppusi luulee sinun vihoittelevan. Mennyttähän et voi kuitenkaan muuttaa. Kysymys kuuluukin: Miksi et muuta tätä päivää, huomista? Jos harmittelet miten asiat menivät aiemmin, miksi jatkat samalla tavalla? Jos oikeassa elämässä uskot jättäneesi toisen siihen luuloon että olet vihainen, mikset myös korjaa luuloa oikeassa elämässä? Uskotko, että hän bongaa kirjoituksesi täältä ja tunnistaa itsensä? Ja arvostaisiko hän edes tälläistä "korjausyritystä"? Jos hän uskoo sinun olevan vihainen itselleen, tuskin hän on asioiden selvittämisessä aloitteellinen osapuoli, joten ehkä sinun ei kannata sellaista odottaa. Varmaan sinulla on syysi joilla pystyt itsellesi selittämään toimintaasi, mutta jos olet rehellinen itsellesi, niin ovatko syysi ehkä vain tekosyitä? Koska mikä on niin painava oikea syy että estää asioiden selvittämisen puhumalla toisen kanssa, kun kerran tilanne on jäänyt vaivaamaan sinua? Minkä tai kenen kannalta puhuminen tämän ihmisen kanssa on niin haitallista ettet voi sitä oikeasti tehdä? Vai pelkäätkö ehkä joutuvasi arvioimaan itseäsi ja tapaasi elää uudestaan jos selvittäisit asian hänen kanssaan? Eikö todella kuitenkin ole niin että tälläisissa asioissa ihminen itse on suurin ylitettävä este, muut ovat enemmän ja vähemmän tekosyitä. Tänään harmittelet mennyttä; tämäkin päivä on huomenna menneisyyttä, yksi menetetty tilaisuus lisää. Vai eikö hän ehkä sittenkään ole niin tärkeä sinulle, että kannattaisi tarttua asiaan? Taitaa kuitenkin olla, wt varmaan muuten olisi tänne kirjoittanut. Niin kuin käärme kulkee ruohikossa kulkee rakkaus sydämessä Äänettömästi, juurten tasolla niin kuin käärme kulkee ruohikossa kulkee rakkaus sydämessä Eikä sinulta mitään kysytä -Tommy Tabermann-

...olet kuitenkin, se on nyt nähty moneen kertaan. Vaikka ilmoittelet ajattelevasi täällä anonyymisti, mitä se lopulta merkitsee? Ei ne sanat vaan ne teot...ja olishan niillä sanoillakin suurempi merkitys jos ne voisit ilmaista suoraan, vaikka puhelimen välityksellä. Olisi ollut hyvä kun olisimme saaneet puhuttua asiat halki silloin joskus....juupa, ihan omia sanojasi ovat, mutta eipä siltä vaikuta. Pelkuri olit ja olet edelleen, ja nyt ainakin vihainen minulle tästä hyvästä, mutta kaitpa totuuden saa ilmaista...

....siis miten nää nimimerkit täällä näin jälkikäteen muuksi muuttuu? Ihmettelenpä vain, kun omakin nimimerkki on "sekaisin".....samapa tuo, ehkäpä olen tarpeeksi sekaisin itsekin ihan ilman näitä palstoja, joten hej på dig, nähdään oikeassa elämässä, älähän kipitä/ aja karkuun...

M, Jos minuu ajattelet, ni laitoin siulle viestiä, etpä sitten vastannut!
T: Emppu