Perkuutyötä riittää!

entäs kun myyränperhanat on menneet syömään pensaantaimia, tänään vasta huomasin. On ollut myyriä paljon tänä talvena:(

"Jumala antakoon meille sellaisen mielen, että lähellä olevan on hyvä olla ja tuntea, että ollaan saatu Jumalan rakkautta, jota voin antaa eteenpäin väsyneelle kanssamatkaajalle". -- Minulla on vapaata peltomaata. Annoin palan siitä eräälle tuttavapariskunnalle ja kunnostimme sen yhdessä viime syksynä perunamaaksi. Selitin myös, miten perunaa viljellään, kun varsinkin mies oli kokematon sen suhteen. Hän sanoi, että haluaa eteenkinpäin oppia lisää puutarhanhoitoa. Tässä voimme nähdä myös vertauskuvan; autetaan myös me kanssamatkaajiamme perkuutyössä- oman perkuutyömme lisäksi- pitämällä huolen siitä "ettei kukaan jää osattomaksi Jumalan armosta" (Hebr. 12:15)ja anteeksiannosta.

kirkuva nainen kirjoitti:

entäs kun myyränperhanat on menneet syömään pensaantaimia, tänään vasta huomasin. On ollut myyriä paljon tänä talvena:(

Niinpä-myyräntyö onkin usein vaikeata huomata ajoissa ja torjuntakeinot ovat vähissä. Viime kesänä menetin suuren osan perunasadosta vesimyyrille. Myrkkyihinkään ei viitsisi turvautua. --- Voidaanko mielestäsi ajatella, että tälläkin palstalla tehdään salakavalaa "myyräntyötä"? Jos tehdään, niin miten sitä voisi torjua?

Tapio522 kirjoitti:

Niinpä-myyräntyö onkin usein vaikeata huomata ajoissa ja torjuntakeinot ovat vähissä. Viime kesänä menetin suuren osan perunasadosta vesimyyrille. Myrkkyihinkään ei viitsisi turvautua. --- Voidaanko mielestäsi ajatella, että tälläkin palstalla tehdään salakavalaa "myyräntyötä"? Jos tehdään, niin miten sitä voisi torjua?

Lue lisää

erittäin jakaantunut tämä palsta ainakin on; ei ole näköjään yhtenäistä helluntalaisuuttakaan.

Eroe: "Raamattu sanoo Hebrealaiskirjeessä: He tulivat väkeviksi sodissa. -- Hebr. 11:34 - Perimmältään kristillinen elämä on hengellistä taistelua ”Herrassa ja hänen väkevyytensä voimassa” (Ef.6:10). Tässä taistelussa sota-asulla on tärkeä merkitys kestääksemme ”perkeleen kavalat juonet". Taistelussa pahaa vastaan tulee pukea ylle Jumalan koko sota-asu (Ef.6:13). Tästä kertoo tarkemmin Ef.6:10-20. --- Auta, oi Jeesus, suo katseesi loistaa juonia kiusaajan paljastaen, kun sanan selvän se tahtoisi poistaa kulkien vaatteissa valkeuden. Suo, että henget mä ain erottaisin, voittaisin valheen ja voimasi saisin, voittaisin valheen ja voimasi saisin”. (virsi 385:5).

hirvas, kylvötyö on tärkeätä! Mark. 4:ssä luvussa Jeesus kertoo kylväjävertauksen ja sen selityksen. -- Jeesuksen ajan maanviljelys oli pienviljelyä, jossa kylvötyö tehtiin käsin. Maaperä vaihteli suuresti. Kylväjä-vertauksessa kylväjän siemen putosi neljänlaiseen maaperään; osa putosi tien oheen(4), osa kalliolle (5) ja orjantappuroiden sekaan (7). Vain hyvään maaperään kylvetty siemen nousi oraalle ja antoi sadon (8). -- Sana on se siemen, jota kylväjä kylvää (14). Kylväjä on Jeesus itse, apostolit ja edelleen Kristuksen omat (Joh. 17:20). Erilainen maaperä kuvaa erilaisia ihmisiä. 1) Jos sana jää kovalle maan pinnalle ”tien oheen”, saatana ottaa sen heti pois (15). Sanan siemen ei pääse juurtumaan sydämen maaperään. Tällainen ihminen ottaa kaiken pintapuolisesti. 2) Kallioperälle kylvetty siemen ei pääse muodostamaan kunnolla juurta syvälle maaperään. Tämä tarkoittaa: vaikeuksien ja vainojen tullessa ihmiset luopuvat uskostaan, koska heiltä puuttuu syvyyttä uskonelämässään (16,17). 3) Maaperässä, jossa maailmallisuus saa vallan, Jumalan sana tukahtuu ”orjantappuroihin” (18,19). Siemen on kyllä hyvin juurtunut muokattuun maaperään, mutta orjantappurat tukahduttavat lopulta viljan kasvun; Hedelmää ei tule, jollei koko sydän, jakamattomana, kasva Herran kasvua. 4) Hyvään maaperään kylvetty siemen tuottaa hedelmää. Siitä koituu siunaus itselle ja muille (20). Siemen eli Jumalan Sana kun kylvetään hyvään maaperään, ei se heti tuota satoa (Matt. 13:23). Siemen ensin itää (juurtuu), taimettuu ja lopuksi tulee suotuisissa oloissa satoa tuottavaksi kasviksi (puuksi). - Jaakob kehoittaa: "...ottakaa hiljaisuudella vastaan sana, joka on teihin istutettu..." (1:21). Kun sana on meihin istutettu, pitäisi sen antaa myös rauhassa kasvaa ja vahvistua meissä. - Usein me lannistumme, kun "kylvötyömme" ei näytä heti kantavan hedelmää. Silloin on hyvä muistaa: Gal. 6:9 "Ja kun hyvää teemme, älkäämme lannistuko, sillä me saamme ajan tullen niittää, jos emme väsy".

Tapio522 kirjoitti:

hirvas, kylvötyö on tärkeätä! Mark. 4:ssä luvussa Jeesus kertoo kylväjävertauksen ja sen selityksen. -- Jeesuksen ajan maanviljelys oli pienviljelyä, jossa kylvötyö tehtiin käsin. Maaperä vaihteli suuresti. Kylväjä-vertauksessa kylväjän siemen putosi neljänlaiseen maaperään; osa putosi tien oheen(4), osa kalliolle (5) ja orjantappuroiden sekaan (7). Vain hyvään maaperään kylvetty siemen nousi oraalle ja antoi sadon (8). -- Sana on se siemen, jota kylväjä kylvää (14). Kylväjä on Jeesus itse, apostolit ja edelleen Kristuksen omat (Joh. 17:20). Erilainen maaperä kuvaa erilaisia ihmisiä. 1) Jos sana jää kovalle maan pinnalle ”tien oheen”, saatana ottaa sen heti pois (15). Sanan siemen ei pääse juurtumaan sydämen maaperään. Tällainen ihminen ottaa kaiken pintapuolisesti. 2) Kallioperälle kylvetty siemen ei pääse muodostamaan kunnolla juurta syvälle maaperään. Tämä tarkoittaa: vaikeuksien ja vainojen tullessa ihmiset luopuvat uskostaan, koska heiltä puuttuu syvyyttä uskonelämässään (16,17). 3) Maaperässä, jossa maailmallisuus saa vallan, Jumalan sana tukahtuu ”orjantappuroihin” (18,19). Siemen on kyllä hyvin juurtunut muokattuun maaperään, mutta orjantappurat tukahduttavat lopulta viljan kasvun; Hedelmää ei tule, jollei koko sydän, jakamattomana, kasva Herran kasvua. 4) Hyvään maaperään kylvetty siemen tuottaa hedelmää. Siitä koituu siunaus itselle ja muille (20). Siemen eli Jumalan Sana kun kylvetään hyvään maaperään, ei se heti tuota satoa (Matt. 13:23). Siemen ensin itää (juurtuu), taimettuu ja lopuksi tulee suotuisissa oloissa satoa tuottavaksi kasviksi (puuksi). - Jaakob kehoittaa: "...ottakaa hiljaisuudella vastaan sana, joka on teihin istutettu..." (1:21). Kun sana on meihin istutettu, pitäisi sen antaa myös rauhassa kasvaa ja vahvistua meissä. - Usein me lannistumme, kun "kylvötyömme" ei näytä heti kantavan hedelmää. Silloin on hyvä muistaa: Gal. 6:9 "Ja kun hyvää teemme, älkäämme lannistuko, sillä me saamme ajan tullen niittää, jos emme väsy".

Lue lisää

näin: Matt. 9:38 Rukoilkaa siis elon Herraa, että hän lähettäisi työmiehiä elonkorjuuseensa." Ehdottomasti kylvötyö on sitä työtä, mitä Jeesus käski opetuslastensa tehdä. Mutta meidän tehtävä ei ole ruveta kitkemään "rikkaruohoja" - kyllä sieltä elonkorjaaja tulee aikanaan, ja se on Hänen tehtävä.

Tapio522 kirjoitti:

hirvas, kylvötyö on tärkeätä! Mark. 4:ssä luvussa Jeesus kertoo kylväjävertauksen ja sen selityksen. -- Jeesuksen ajan maanviljelys oli pienviljelyä, jossa kylvötyö tehtiin käsin. Maaperä vaihteli suuresti. Kylväjä-vertauksessa kylväjän siemen putosi neljänlaiseen maaperään; osa putosi tien oheen(4), osa kalliolle (5) ja orjantappuroiden sekaan (7). Vain hyvään maaperään kylvetty siemen nousi oraalle ja antoi sadon (8). -- Sana on se siemen, jota kylväjä kylvää (14). Kylväjä on Jeesus itse, apostolit ja edelleen Kristuksen omat (Joh. 17:20). Erilainen maaperä kuvaa erilaisia ihmisiä. 1) Jos sana jää kovalle maan pinnalle ”tien oheen”, saatana ottaa sen heti pois (15). Sanan siemen ei pääse juurtumaan sydämen maaperään. Tällainen ihminen ottaa kaiken pintapuolisesti. 2) Kallioperälle kylvetty siemen ei pääse muodostamaan kunnolla juurta syvälle maaperään. Tämä tarkoittaa: vaikeuksien ja vainojen tullessa ihmiset luopuvat uskostaan, koska heiltä puuttuu syvyyttä uskonelämässään (16,17). 3) Maaperässä, jossa maailmallisuus saa vallan, Jumalan sana tukahtuu ”orjantappuroihin” (18,19). Siemen on kyllä hyvin juurtunut muokattuun maaperään, mutta orjantappurat tukahduttavat lopulta viljan kasvun; Hedelmää ei tule, jollei koko sydän, jakamattomana, kasva Herran kasvua. 4) Hyvään maaperään kylvetty siemen tuottaa hedelmää. Siitä koituu siunaus itselle ja muille (20). Siemen eli Jumalan Sana kun kylvetään hyvään maaperään, ei se heti tuota satoa (Matt. 13:23). Siemen ensin itää (juurtuu), taimettuu ja lopuksi tulee suotuisissa oloissa satoa tuottavaksi kasviksi (puuksi). - Jaakob kehoittaa: "...ottakaa hiljaisuudella vastaan sana, joka on teihin istutettu..." (1:21). Kun sana on meihin istutettu, pitäisi sen antaa myös rauhassa kasvaa ja vahvistua meissä. - Usein me lannistumme, kun "kylvötyömme" ei näytä heti kantavan hedelmää. Silloin on hyvä muistaa: Gal. 6:9 "Ja kun hyvää teemme, älkäämme lannistuko, sillä me saamme ajan tullen niittää, jos emme väsy".

Lue lisää

Jumalasta. Teistä moni on käynyt varmaan Israelissa. Minä en ole vielä päässyt, mutta jotkut on kertoneet, kun ovat käyneet ja ovat siellä erämaassa kuivana aikana kaivaneet maasta pienen erämaasiemenen ja sitten tipauttaneet sen päälle pisaran vettä, niin on tapahtunut ihme. Hetkessä tuolle kuivasta erämaasta löytyneelle siemenelle kasvaa aivan kuin jalat ja se muistuttaa aivan kuin hämähäkkiä. Tätä pientä ihmettä monet on päivitelleet. Mekin olemme monesti erämaassa, autiossa kuivassa erämaassa. Mutta kun pisara Jeesuksen verta saa koskettaa meitä, niin meissäkin tapahtuu ihme, uudestisyntymisen ihme. Mekin alamme elää niin kuin tuo pieni erämaasiemen tai oikeastaan Jeesus alkaa meissä elää. Kyllä luontokin meille puhuu, sitä ei vain tule aina ajatelleeksi.

Yks-tämmönen kirjoitti:

Jumalasta. Teistä moni on käynyt varmaan Israelissa. Minä en ole vielä päässyt, mutta jotkut on kertoneet, kun ovat käyneet ja ovat siellä erämaassa kuivana aikana kaivaneet maasta pienen erämaasiemenen ja sitten tipauttaneet sen päälle pisaran vettä, niin on tapahtunut ihme. Hetkessä tuolle kuivasta erämaasta löytyneelle siemenelle kasvaa aivan kuin jalat ja se muistuttaa aivan kuin hämähäkkiä. Tätä pientä ihmettä monet on päivitelleet. Mekin olemme monesti erämaassa, autiossa kuivassa erämaassa. Mutta kun pisara Jeesuksen verta saa koskettaa meitä, niin meissäkin tapahtuu ihme, uudestisyntymisen ihme. Mekin alamme elää niin kuin tuo pieni erämaasiemen tai oikeastaan Jeesus alkaa meissä elää. Kyllä luontokin meille puhuu, sitä ei vain tule aina ajatelleeksi.

Lue lisää

Yks-tämmönen: "Kyllä luontokin meille puhuu, sitä ei vain tule aina ajatelleeksi". -- Ihminen on vaan paljossa irtaantunut luonnosta. Jeesus puhui paljon vertauksin ottaen esimerkkejä luonnosta. Monet Raamatun vertaukset, kuten vertaus kadonneesta lampaasta (Lk. 15:1-7) tai Jeesuksen opetukset siitä, että Hän on lammastarhan ovi ja hyvä paimen (Joh.10:1-16) saattavat tuntua meistä kovin vierailta. Vertaukset ovat kulttuurisidonnaisia liittyen kulloisenkin ajan elämäntyyliin ja historiaan.

Eroe, viestissäsi kerrot ymmärtääkseni hengellisestä kasvusta. --- Tässä keskustelujaksossa on puhuttu puutarhanhoidosta ja kasvien kasvattamisesta. Jotta kasvit kasvaisivat hyvin ja tuottaisivat lopulta hyvän sadon, tarvitaan siihen suotuisat olosuhteet. Kasvun esteinä saattavat olla esim. juuri rikkaruohot ja erilaiset tuholaiset, kuten myyrät. Uskovan ihmisen tulisi myös kasvaa hengellisesti ja tuottaa hedelmää. Mitkä sinun (teidän) mielestäsi olisivat suotuisat olosuhteen, jotta uskova voisi kasvaa raitista hengellistä kasvua ja tuottaa hyvää hedelmää? Kysyin ylempänä: Voidaanko mielestäsi ajatella, että tälläkin palstalla tehdään salakavalaa "myyräntyötä", mikä estää hengellisen kasvun? Jos tehdään, niin miten sitä voisi torjua? -- 2.Piet. 3:18 "...kasvakaa meidän Herramme ja Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen armossa ja tuntemisessa. Hänen olkoon kunnia sekä nyt että hamaan iankaikkisuuden päivään".