Koululaitos on fiasko

Joo - tätä tapahtuu myös kirjastoissa. Äiti saapuu lukioikäisen teininsä kanssa kirjastoon ja ojentaa kirjastovirkailijalle lapun: "Poikani/tyttöni tarvitsee tietoa tästä aiheesta koulutehtäväänsä varten." Roope - tämä tarina on tosi

Ajattelin lähinnä yläasteen tai lukion opetusta, ottamatta kantaa yliopistojen dosenttien mielipiteisiin. Kouluissa ei tiettäväsit enää käytetä Pirkkalan monistetta, kuten lukuvuonna 1974-1975. - Roope

Kävin oppikoulun juuri 70-luvulla ja lukion 80-luvun alussa, ja meillä käsiteltiin myös Talvisota ja jatkosota seurauksineen. Tehtiin ryhmätöitä yms. Ne iänikuiset uskonsodat muokkasivat Euroopan nykyisen kaltaiseksi, että kyllä niistäkin on hyvä opettaa jotakin. Tulee mieleen tässä taannoinen naisseuralaiseni, joka parikymppisenä hiljattain yliopistolle päässeenä kyseli elokuvaa katsellessamme kuka Hitler oli ja mitä se teki. Ei siis ihme, että tälläkin palstalla hilluvat kaiken maailman uusnatsit ja uusstallarit uskomattomine sepustuksineen. Kyllä jokin on rajusti pielessä koulussa ja se on opintosuunnitelma. Yleissivistyksen sijaan opetetaan kurssi kerrallaan niru narua ja se siitä. Mitään yleiskäsitystä ei anneta ja kaikki jää nettiaikaan sopivasti sekavaksi läjäksi nippelitietoa, joita ei osata yhdistää mihinkään. Siellä ovat sitten iloisesti sekaisin Hannibalit ja Hitlerit, puunilaiset ja pirkkalaiset.

citius civilitas kirjoitti:

Kävin oppikoulun juuri 70-luvulla ja lukion 80-luvun alussa, ja meillä käsiteltiin myös Talvisota ja jatkosota seurauksineen. Tehtiin ryhmätöitä yms. Ne iänikuiset uskonsodat muokkasivat Euroopan nykyisen kaltaiseksi, että kyllä niistäkin on hyvä opettaa jotakin. Tulee mieleen tässä taannoinen naisseuralaiseni, joka parikymppisenä hiljattain yliopistolle päässeenä kyseli elokuvaa katsellessamme kuka Hitler oli ja mitä se teki. Ei siis ihme, että tälläkin palstalla hilluvat kaiken maailman uusnatsit ja uusstallarit uskomattomine sepustuksineen. Kyllä jokin on rajusti pielessä koulussa ja se on opintosuunnitelma. Yleissivistyksen sijaan opetetaan kurssi kerrallaan niru narua ja se siitä. Mitään yleiskäsitystä ei anneta ja kaikki jää nettiaikaan sopivasti sekavaksi läjäksi nippelitietoa, joita ei osata yhdistää mihinkään. Siellä ovat sitten iloisesti sekaisin Hannibalit ja Hitlerit, puunilaiset ja pirkkalaiset.

lähes eläkeikäinen kansalainen voinee olla tyytyväinen saamaansa yleissivistystä koskevaan koulutukseen.

citius civilitas kirjoitti:

Kävin oppikoulun juuri 70-luvulla ja lukion 80-luvun alussa, ja meillä käsiteltiin myös Talvisota ja jatkosota seurauksineen. Tehtiin ryhmätöitä yms. Ne iänikuiset uskonsodat muokkasivat Euroopan nykyisen kaltaiseksi, että kyllä niistäkin on hyvä opettaa jotakin. Tulee mieleen tässä taannoinen naisseuralaiseni, joka parikymppisenä hiljattain yliopistolle päässeenä kyseli elokuvaa katsellessamme kuka Hitler oli ja mitä se teki. Ei siis ihme, että tälläkin palstalla hilluvat kaiken maailman uusnatsit ja uusstallarit uskomattomine sepustuksineen. Kyllä jokin on rajusti pielessä koulussa ja se on opintosuunnitelma. Yleissivistyksen sijaan opetetaan kurssi kerrallaan niru narua ja se siitä. Mitään yleiskäsitystä ei anneta ja kaikki jää nettiaikaan sopivasti sekavaksi läjäksi nippelitietoa, joita ei osata yhdistää mihinkään. Siellä ovat sitten iloisesti sekaisin Hannibalit ja Hitlerit, puunilaiset ja pirkkalaiset.

Meillä 1900-luvun historia jäi harmittavan vähälle sekä keskikoulussa että lukiossa. Sitä edeltävää historiaa opetettiin kyllä hyvin. Erikseen oli vielä kirkkohistoria. Erityisesti jäi mieleen historian opettajan kiinnostus Napoléon Bonaparteen. Opettaja järjesti luokassa jopa oikeudenkäynnin, jossa syytettynä oli Napoleon, tuo korsikalainen suurmies. Innostuimme, olin syyttäjänä ja sain Napoleonin tuomituksi. Opettaja julisti Napoleonin ikuiseen häpeään "tämän luokan silmissä". Sama opettaja oli tehnyt noin 10-sivuisen tiheään präntätyn spriimonisteen Etelä-Amerikan historiasta, koska lukion oppikirjassa sitä käsiteltiin vain noin sivun verran. Miten lie nykyisin? - Roope

Brantberg kirjoitti:

Meillä 1900-luvun historia jäi harmittavan vähälle sekä keskikoulussa että lukiossa. Sitä edeltävää historiaa opetettiin kyllä hyvin. Erikseen oli vielä kirkkohistoria. Erityisesti jäi mieleen historian opettajan kiinnostus Napoléon Bonaparteen. Opettaja järjesti luokassa jopa oikeudenkäynnin, jossa syytettynä oli Napoleon, tuo korsikalainen suurmies. Innostuimme, olin syyttäjänä ja sain Napoleonin tuomituksi. Opettaja julisti Napoleonin ikuiseen häpeään "tämän luokan silmissä". Sama opettaja oli tehnyt noin 10-sivuisen tiheään präntätyn spriimonisteen Etelä-Amerikan historiasta, koska lukion oppikirjassa sitä käsiteltiin vain noin sivun verran. Miten lie nykyisin? - Roope

Meillä 1900-luku käsiteltiin kahteen kertaan, sekä yleisen historian että Suomen historian yhteydessä. Kerran oppikoulussa ja kerran lukiossa. Kesti muistaakseni yhden lukukauden molemmilla kerroilla ja otti pannuun, koska tuohon aikaan kiinnosti enemmän mongolien valloitusretket ja intiaanien elämä ennen valkoista miestä. :-DDD Monisteita tuli ja muistiinpanoja tehtiin vihkotolkulla. Muistan vieläkin monisteiden lemun ja ne piirtoheitin show't, kun opettaja ei saanut laitetta toimimaan ja hajotti sen. Ei se mitään, sama teksti vedettiin vanhaan tyyliin liitutaululle ja siitä vihkoihin. Seuraavan historiantunnin alussa aina kauhea kuulustelu mitä edellisellä tunnilla oli käsitelty.

Brantberg kirjoitti:

Meillä 1900-luvun historia jäi harmittavan vähälle sekä keskikoulussa että lukiossa. Sitä edeltävää historiaa opetettiin kyllä hyvin. Erikseen oli vielä kirkkohistoria. Erityisesti jäi mieleen historian opettajan kiinnostus Napoléon Bonaparteen. Opettaja järjesti luokassa jopa oikeudenkäynnin, jossa syytettynä oli Napoleon, tuo korsikalainen suurmies. Innostuimme, olin syyttäjänä ja sain Napoleonin tuomituksi. Opettaja julisti Napoleonin ikuiseen häpeään "tämän luokan silmissä". Sama opettaja oli tehnyt noin 10-sivuisen tiheään präntätyn spriimonisteen Etelä-Amerikan historiasta, koska lukion oppikirjassa sitä käsiteltiin vain noin sivun verran. Miten lie nykyisin? - Roope

>Meillä 1900-luvun historia jäi harmittavan vähälle< Samantapaisia kokemuksia on minullakin. Erikoisinta oli se, että naispuolinen historianopettaja hyppi kirjan aiheita saaden Suomen sotia koskevan jakson jäämään kevääseen ja sitten aika loppuikin "sopivasti" kesken, eikä niitä käsitelty ollenkaan! Itse asiassa 1900 -luku näytti olleen yleisesti ottaen täysin pannassa. Bobrikovin ampuminen taisi olla viimeisiä käsiteltyjä asioita oppikoulun historian tunneilla 1900 -luvun tapahtumista. Nyt olen katsellut noita lähes vuosittain vaihtuvia kurssimuotoisen lukion historian kirjoja ja ne on todella sekalaista tavaraa. Jatkuvan vaihtuvuuden päätarkoitus lienee lähinnä kaupallinen. Historiahan ei tiettävästi enää juurikaan muutu...

Oppikoululainen 70 -luvulta kirjoitti:

>Meillä 1900-luvun historia jäi harmittavan vähälle< Samantapaisia kokemuksia on minullakin. Erikoisinta oli se, että naispuolinen historianopettaja hyppi kirjan aiheita saaden Suomen sotia koskevan jakson jäämään kevääseen ja sitten aika loppuikin "sopivasti" kesken, eikä niitä käsitelty ollenkaan! Itse asiassa 1900 -luku näytti olleen yleisesti ottaen täysin pannassa. Bobrikovin ampuminen taisi olla viimeisiä käsiteltyjä asioita oppikoulun historian tunneilla 1900 -luvun tapahtumista. Nyt olen katsellut noita lähes vuosittain vaihtuvia kurssimuotoisen lukion historian kirjoja ja ne on todella sekalaista tavaraa. Jatkuvan vaihtuvuuden päätarkoitus lienee lähinnä kaupallinen. Historiahan ei tiettävästi enää juurikaan muutu...

Suomen historia käsiteltiin hyvin, toisin kuin maailmanhistoriaa (jostain syystä esim. Aleksanteri Suuren olemassaolo vaiettiin kuoliaaksi sekä yläasteen että lukion kirjoissa!). Lukion Suomen historian kurssit käsittelivät ainoastaan aikakautta 1809-nykypäivä. Tarkka oli kirjoittanut oppikirjan Kekkosen aikaa kuvaavan jakson, joka oli suomettumista ja Kekkosen vallankäyttöä kohtaan varsin kriittinen. Näin muistan.

>Opetus on yhäkin varsin usein vasuri/stallari-vetoista propaa.< Tuo ei onnistunut 1970-luvulla. Miksi se onnistuisi nyt, kun vanhemmat ovat entistä tarkempis siitä, mitä valtakunnan toivoille kouluissa syötetään? Vai tarkoitatko, että opettajat ovat aatemaailmaltaan usein stallareita tai ainakin vasureita? Vanhaan kunnon aikaan he ainakin olivat kokoomuslaisia. Joukossa muutama maailaisliittolainen ja rkp:läinen. - Roope

Kuten Roope tuossa kirjoitti, opettajissa on huomattavasti keskimääräistä enemmän porvaripuolueiden kannattajia.

Brantberg kirjoitti:

>Opetus on yhäkin varsin usein vasuri/stallari-vetoista propaa.< Tuo ei onnistunut 1970-luvulla. Miksi se onnistuisi nyt, kun vanhemmat ovat entistä tarkempis siitä, mitä valtakunnan toivoille kouluissa syötetään? Vai tarkoitatko, että opettajat ovat aatemaailmaltaan usein stallareita tai ainakin vasureita? Vanhaan kunnon aikaan he ainakin olivat kokoomuslaisia. Joukossa muutama maailaisliittolainen ja rkp:läinen. - Roope

Se vähä mitä muistan ylä-asteen historian opetuksesta, niin erillaisten sotien käsittely jäi meiltä kokonaan pois. Toinen isokin käsiteltiin melkein "oli sota, ihmisiä kuoli ja oli kamalaa"-lausahduksella. Ylensä kaiken suuren syytä ja seuraukset jätettiin käymättä, ainakin syyt. Uskon että opetus rippuu paljon opettajasta

Muuan palstalainen kirjoitti:

Kuten Roope tuossa kirjoitti, opettajissa on huomattavasti keskimääräistä enemmän porvaripuolueiden kannattajia.

15 viestiä ja nyt jo puhutaan onko opettajat oikeistolaisia vai vasemmistolaisia. Pari vielä niin ne on natseja tai kommareita. Itse odotin 70 luvulla ala-asteella että historia tulee aineeksi. Pieni ripaus esihistoriaa, Rooma, Ranska(kahlattiin läpi kuukaudessa) ja sitten Paasikivi Kekkonen ja puolue höpinää loppuaika(perukolun 9 asti). YÖK. Oma poika yläasteella, katseli uutisia ja kysyi minkä maan lippu toi on. Ei tunnistanut Israelin lippua. Niin että hyvin menee.

Taitaa olla se porvariskeida ja muu länsimaajöötti joka on rappeuttanut historian opetuksen. Hyvästä esimerkistä käy kaverin muksun joulujuhla, jossa koulun vararehtori paasasi suureen ääneen Mannerheimista, suurimmasta suomalaisesta. Kun kysyttiin sitten kaverin pojalta kukas se Mannerheim oikein oli, kaveri totesi: ei mitään hajua. Doddiid!

näin on kirjoitti:

15 viestiä ja nyt jo puhutaan onko opettajat oikeistolaisia vai vasemmistolaisia. Pari vielä niin ne on natseja tai kommareita. Itse odotin 70 luvulla ala-asteella että historia tulee aineeksi. Pieni ripaus esihistoriaa, Rooma, Ranska(kahlattiin läpi kuukaudessa) ja sitten Paasikivi Kekkonen ja puolue höpinää loppuaika(perukolun 9 asti). YÖK. Oma poika yläasteella, katseli uutisia ja kysyi minkä maan lippu toi on. Ei tunnistanut Israelin lippua. Niin että hyvin menee.

>Oma poika yläasteella, katseli uutisia ja kysyi minkä maan lippu toi on. Ei tunnistanut Israelin lippua. Niin että hyvin menee.< Hyvä, että kuitenkin kysyi. Ehkä olin aikoinani outo nuori, mutta tunnistin jo keskikoulussa useimpien "itsenäisten" valtioiden liput. Vaikeampaa oli tietysti keskiajalla, jolloin jokaisella pikkuruhtinaskunnalla oli oma lippunsa. - Roope