Miksiköhän GNLD ...

Katsoin linkistä ja kyseessähän oli Euroopan suoramyyntijärjestön tutkimustuloksen käännös. Fedsan sivuilla oli ihan sama mutta englanniksi. Mun mielestä on ihan fiksua laittaa tällainen tutkimustulos tänne. Turha näitä on pilkaksi vääntää, vaikka kai siitäkin adaflink kiksit saa. Tutkimus mikä tutkimus, mitään emme tosiaan voi.

Suoraamyyntiä kirjoitti:

Katsoin linkistä ja kyseessähän oli Euroopan suoramyyntijärjestön tutkimustuloksen käännös. Fedsan sivuilla oli ihan sama mutta englanniksi. Mun mielestä on ihan fiksua laittaa tällainen tutkimustulos tänne. Turha näitä on pilkaksi vääntää, vaikka kai siitäkin adaflink kiksit saa. Tutkimus mikä tutkimus, mitään emme tosiaan voi.

Lue lisää

... näin: """"" NÄIN TULOJA KÄYTETÄÄN? * Elämänlaadun parantaminen 65% * Itsensä kehittäminen 45% * Lomat ja matkat 33% * Kodin kunnostus 29% * Oma tai perheenjäsenen koulutus 28% * Säästöt ja sijoitukset 28% """" Otetaan esimerkkiin (tasaluvut ja suhdeluvut 100, että myös verkostomarkkinoija tajuaa) 100 henkilöä, jotka käyttävät ansaitsemansa rahat näin: * 100:sta henkilöstä 65 % ilmoittaa (= 65 henk. 100:sta), että käyttää ansaitsemansa rahat elämän laadun parantamiseen. Voiko samassa tilastossa väittämä, että 45 % (45 henk. 100:sta) pitää paikkansa, jotta 45 henkilöä käyttää ansaitsemansa rahat itsensä kehittämiseen? Ei voi, koska 45 65 = 110. Mikäli henkilöiltä on kysytty ko. tutkimuksessa useimpia kysymyksiä, niin se vaatisi kyselyn purkajalta vähän tilastomatematiikkaa. Ne kyselyn tulokset pitäisi luokitella ja painottaa. Ja mitaan ette voi...

AdaFlink kirjoitti:

... näin: """"" NÄIN TULOJA KÄYTETÄÄN? * Elämänlaadun parantaminen 65% * Itsensä kehittäminen 45% * Lomat ja matkat 33% * Kodin kunnostus 29% * Oma tai perheenjäsenen koulutus 28% * Säästöt ja sijoitukset 28% """" Otetaan esimerkkiin (tasaluvut ja suhdeluvut 100, että myös verkostomarkkinoija tajuaa) 100 henkilöä, jotka käyttävät ansaitsemansa rahat näin: * 100:sta henkilöstä 65 % ilmoittaa (= 65 henk. 100:sta), että käyttää ansaitsemansa rahat elämän laadun parantamiseen. Voiko samassa tilastossa väittämä, että 45 % (45 henk. 100:sta) pitää paikkansa, jotta 45 henkilöä käyttää ansaitsemansa rahat itsensä kehittämiseen? Ei voi, koska 45 65 = 110. Mikäli henkilöiltä on kysytty ko. tutkimuksessa useimpia kysymyksiä, niin se vaatisi kyselyn purkajalta vähän tilastomatematiikkaa. Ne kyselyn tulokset pitäisi luokitella ja painottaa. Ja mitaan ette voi...

Lue lisää

On sulla aikaa miettiä näitä asioita. Ilmoita Fedsaan näistä epäkohdista ja kysy sieltä, mikä mättää. Mitäs täällä märiset ja yrität todistella omia teorioitasi oikeaksi. Hyvä meininki. Ja mitään et voi...

AdaFlink kirjoitti:

... näin: """"" NÄIN TULOJA KÄYTETÄÄN? * Elämänlaadun parantaminen 65% * Itsensä kehittäminen 45% * Lomat ja matkat 33% * Kodin kunnostus 29% * Oma tai perheenjäsenen koulutus 28% * Säästöt ja sijoitukset 28% """" Otetaan esimerkkiin (tasaluvut ja suhdeluvut 100, että myös verkostomarkkinoija tajuaa) 100 henkilöä, jotka käyttävät ansaitsemansa rahat näin: * 100:sta henkilöstä 65 % ilmoittaa (= 65 henk. 100:sta), että käyttää ansaitsemansa rahat elämän laadun parantamiseen. Voiko samassa tilastossa väittämä, että 45 % (45 henk. 100:sta) pitää paikkansa, jotta 45 henkilöä käyttää ansaitsemansa rahat itsensä kehittämiseen? Ei voi, koska 45 65 = 110. Mikäli henkilöiltä on kysytty ko. tutkimuksessa useimpia kysymyksiä, niin se vaatisi kyselyn purkajalta vähän tilastomatematiikkaa. Ne kyselyn tulokset pitäisi luokitella ja painottaa. Ja mitaan ette voi...

Lue lisää

AdaFlink kompastui kyllä vähän liian yksinkertaiseen ongelmaan nyt. Tottakai prosenttien summaksi voi tulla yli 100. Sadasta ihmisestä 65 käyttää rahaa elämänlaadun parantamiseen, 45 itsensä kehittämiseen, 33 lomiin jne. Siis yksi ihminen voi käyttää rahoja moneen kohteeseen - tietenkin. Kysymys ei ollut siitä, että jokin tietty rahasumma jakautuisi eri prosenttiosuuksiin, jolloin summan pitäisi tietenkin olla 100. Ei myöskään siitä, että kukin käyttäisi rahansa vain yhteen kohteeseen, jolloin summan tulisi myös olla sata. Tyhmä saa olla muttei typerä.

Sakarias kirjoitti:

AdaFlink kompastui kyllä vähän liian yksinkertaiseen ongelmaan nyt. Tottakai prosenttien summaksi voi tulla yli 100. Sadasta ihmisestä 65 käyttää rahaa elämänlaadun parantamiseen, 45 itsensä kehittämiseen, 33 lomiin jne. Siis yksi ihminen voi käyttää rahoja moneen kohteeseen - tietenkin. Kysymys ei ollut siitä, että jokin tietty rahasumma jakautuisi eri prosenttiosuuksiin, jolloin summan pitäisi tietenkin olla 100. Ei myöskään siitä, että kukin käyttäisi rahansa vain yhteen kohteeseen, jolloin summan tulisi myös olla sata. Tyhmä saa olla muttei typerä.

Lue lisää

... mitä tuolla alempana kerroin? Mikäli vastaajilta on kysytty useampia kysymyksiä, niin niille vastauksille pitää antaa jokin painoarvo ja lisäksi aineisto pitää osata luokitella. Koskaan "viivan alle" jäävä luku ei saa olla yli/alle 100, vaikka sen laskisit miten päin tahansa. Jos mä olisin värkänny tilastomatematiikan kokeissa tuollaisen tilaston, niin hylsy olisi kolahtanu. Voit olla varma, että olen eläissäni yhden, jos toisenkin tilaston vääntäny. Frekvenssit kunniaan ja eikun opettelemaan. Ja mitaan ette voi...

AdaFlink kirjoitti:

... mitä tuolla alempana kerroin? Mikäli vastaajilta on kysytty useampia kysymyksiä, niin niille vastauksille pitää antaa jokin painoarvo ja lisäksi aineisto pitää osata luokitella. Koskaan "viivan alle" jäävä luku ei saa olla yli/alle 100, vaikka sen laskisit miten päin tahansa. Jos mä olisin värkänny tilastomatematiikan kokeissa tuollaisen tilaston, niin hylsy olisi kolahtanu. Voit olla varma, että olen eläissäni yhden, jos toisenkin tilaston vääntäny. Frekvenssit kunniaan ja eikun opettelemaan. Ja mitaan ette voi...

Lue lisää

Et voi tosissasi väittää, että tuossa pitäisi laskea kunkin vastauksen saamat frekvenssit yhteen. Silloin päädytään tietenkin väistämättä yli sadan prosentin summaan. Mutta pointti onkin se, että viivan alle ei tässä saa lainkaan laskea frekvenssien summaa! En ymmärrä, millaista tilastomatematiikkaa sinä olet opiskellut, mutta tässä pitää siis tarkastella kutakin rahankäyttökohdetta erillisenä kysymyksenä: sadasta vastaajasta 65 käyttää rahojaan kohtaan yksi, 45 kohtaan kaksi - nämä 45 voivat kaikki olla vastanneet käyttävänsä rahoja myös kohtaan yksi - ja niin edelleen. Koska vastaukset eivät ole toisensa poissulkevia, vastausten frekvenssien summa on suurempi kuin vastaajien lukumäärä ja frekvenssiosuuksien summa on yli sata jos se lasketaan suhteessa vastaajien lukumäärään. Näin ei vaan pidä laskea. Jos frekvenssit summataan, saadaan erillisten rahankäyttökohteiden lukumäärä, joka siis tosiaan voi olla suurempi kuin vastaajien lukumäärä, tietenkin. Kun puhuit vastausten painottamisesta, niin et suinkaan tarkoittanut rahasummilla painottamista? Tuossa taulukossa ei kuitenkaan puhuttu euromääristä mitään, ainoastaan käyttökohteiden yleisyydestä vastaajien kesken. Olen kyllä havainnut, että olet jääräpäinen jankkaaja kun sille päälle satut. Verkostomarkkinoinnin kritisointi on kunnioitettava harrastus (itse olen tehnyt sitä jokaisessa viestissäni), mutta ei siinä pidä heittäytyä niin fanaattiseksi, että näkee virheitä sielläkin, missä niitä ei ole.

Sakarias kirjoitti:

Et voi tosissasi väittää, että tuossa pitäisi laskea kunkin vastauksen saamat frekvenssit yhteen. Silloin päädytään tietenkin väistämättä yli sadan prosentin summaan. Mutta pointti onkin se, että viivan alle ei tässä saa lainkaan laskea frekvenssien summaa! En ymmärrä, millaista tilastomatematiikkaa sinä olet opiskellut, mutta tässä pitää siis tarkastella kutakin rahankäyttökohdetta erillisenä kysymyksenä: sadasta vastaajasta 65 käyttää rahojaan kohtaan yksi, 45 kohtaan kaksi - nämä 45 voivat kaikki olla vastanneet käyttävänsä rahoja myös kohtaan yksi - ja niin edelleen. Koska vastaukset eivät ole toisensa poissulkevia, vastausten frekvenssien summa on suurempi kuin vastaajien lukumäärä ja frekvenssiosuuksien summa on yli sata jos se lasketaan suhteessa vastaajien lukumäärään. Näin ei vaan pidä laskea. Jos frekvenssit summataan, saadaan erillisten rahankäyttökohteiden lukumäärä, joka siis tosiaan voi olla suurempi kuin vastaajien lukumäärä, tietenkin. Kun puhuit vastausten painottamisesta, niin et suinkaan tarkoittanut rahasummilla painottamista? Tuossa taulukossa ei kuitenkaan puhuttu euromääristä mitään, ainoastaan käyttökohteiden yleisyydestä vastaajien kesken. Olen kyllä havainnut, että olet jääräpäinen jankkaaja kun sille päälle satut. Verkostomarkkinoinnin kritisointi on kunnioitettava harrastus (itse olen tehnyt sitä jokaisessa viestissäni), mutta ei siinä pidä heittäytyä niin fanaattiseksi, että näkee virheitä sielläkin, missä niitä ei ole.

Lue lisää

... jotta miten pystyisit esittämään tuon saadun "mittatuloksen" graafisesti ympyrän muodossa? Se ympyrä on yksi kokonaisuus, eli 100%. Et mitenkään, koska ne %-luvut eivät mahdu ympyrään. Nyt voit tietenkin sanoa, että ympyrä (limppu) ei ole sopiva kuvaamaan tuota aineistoa. Kyllä on, juuri ympyrä on hyvä esitystapa kuvaamaan tuonlaatuista tutkimusta (jos se vaan on oikein osattu tehdä =oikein luokiteltu aineisto). Miten aineisto on koottu, siitähä ei ole tietoa. Siitäkään ei ole tietoa, jotta paljonko vastaajia on ollut (eli onko otos riittävä), joten laskentaa ja luokittelua ei voi ulkopuolinen suorittaa. Oikea tapa olisi kysyä vastaajilta, jotta mikä on ensisijainen, tois´sijainen .... jne... käyttökohde tienisteillenne. Tai ainakin havainnot olisi pitänyt ymmärtää koota kyselystä oikeisiin luokkiin. Nämä luokat olisi vastausmäärän mukaan voitu pisteyttää ja näin saatu oikeat arvot. Ja mitaan ette voi...

AdaFlink kirjoitti:

... jotta miten pystyisit esittämään tuon saadun "mittatuloksen" graafisesti ympyrän muodossa? Se ympyrä on yksi kokonaisuus, eli 100%. Et mitenkään, koska ne %-luvut eivät mahdu ympyrään. Nyt voit tietenkin sanoa, että ympyrä (limppu) ei ole sopiva kuvaamaan tuota aineistoa. Kyllä on, juuri ympyrä on hyvä esitystapa kuvaamaan tuonlaatuista tutkimusta (jos se vaan on oikein osattu tehdä =oikein luokiteltu aineisto). Miten aineisto on koottu, siitähä ei ole tietoa. Siitäkään ei ole tietoa, jotta paljonko vastaajia on ollut (eli onko otos riittävä), joten laskentaa ja luokittelua ei voi ulkopuolinen suorittaa. Oikea tapa olisi kysyä vastaajilta, jotta mikä on ensisijainen, tois´sijainen .... jne... käyttökohde tienisteillenne. Tai ainakin havainnot olisi pitänyt ymmärtää koota kyselystä oikeisiin luokkiin. Nämä luokat olisi vastausmäärän mukaan voitu pisteyttää ja näin saatu oikeat arvot. Ja mitaan ette voi...

Lue lisää

Ja mitaan ette voi...

AdaFlink kirjoitti:

... jotta miten pystyisit esittämään tuon saadun "mittatuloksen" graafisesti ympyrän muodossa? Se ympyrä on yksi kokonaisuus, eli 100%. Et mitenkään, koska ne %-luvut eivät mahdu ympyrään. Nyt voit tietenkin sanoa, että ympyrä (limppu) ei ole sopiva kuvaamaan tuota aineistoa. Kyllä on, juuri ympyrä on hyvä esitystapa kuvaamaan tuonlaatuista tutkimusta (jos se vaan on oikein osattu tehdä =oikein luokiteltu aineisto). Miten aineisto on koottu, siitähä ei ole tietoa. Siitäkään ei ole tietoa, jotta paljonko vastaajia on ollut (eli onko otos riittävä), joten laskentaa ja luokittelua ei voi ulkopuolinen suorittaa. Oikea tapa olisi kysyä vastaajilta, jotta mikä on ensisijainen, tois´sijainen .... jne... käyttökohde tienisteillenne. Tai ainakin havainnot olisi pitänyt ymmärtää koota kyselystä oikeisiin luokkiin. Nämä luokat olisi vastausmäärän mukaan voitu pisteyttää ja näin saatu oikeat arvot. Ja mitaan ette voi...

Lue lisää

Tämä voi olla sinulle vaikeaa ymmärtää, mutta tuon taulukon tulosta ei kertakaikkiaan voi esittää järkevästi piirakkadiagrammina! Pylväsgraafina se menisi oikein kauniisti kylläkin. Piirakka sopii kuvaamaan kokonaisuuden jakautumista osiin, mutta tässä taulukossa ei ollut kysymys kokonaisuuden jakaantumisesta osiin. Asia nyt vain on niin, että niitä eri kohtien frekvenssejä tai prosentteja ei saa laskea yhteen, koska tällä summalla ei ole tutkittavaan aiheiseen liittyen relevanttia tulkintaa. Vielä kerran siis se, miten tällainen taulukko voi syntyä aivan oikein ja tarkoituksella: jokainen ko. taulukon rahankäyttökohde on erillinen kysymys. Vastausvaihtoehtoja on kaksi, kyllä tai ei (rasti ruutuun tai sitten ei). Ensimmäisessä kysymyksessä ruudun rastitti (=käyttää rahaa ao. kohteeseen) 65 sadasta vastaajasta ja 35 ei. Summa on sata. Toisessa kysymyksessä ruudun rastitti 45 sadasta ja 55 ei. Summa on sata. Samalla tavalla jokaisen kysymyksen osalla. Kussakin kysymyksessä kyllä ja ei vastausten summa on 100 ja kaikki hyvin. No nyt sitten joku tulee vänkäämään, että eri kysymysten frekvenssit tulee laskea yhteen ja summan pitää täsmätä vastaajien määrän kanssa... Merkillistä tilastoanalyysiä kerrassaan. Ja mitä tulee tuohon oikeanlaiseen kysymyksenasetteluun ynnä tilastolliseen tulkintaan, niin se kysymys on tämän kinastelun ulkopuolella, sillä siitä ei alkuperäisessäkään lähteessä kai mitään väitetty.

Sakarias kirjoitti:

Tämä voi olla sinulle vaikeaa ymmärtää, mutta tuon taulukon tulosta ei kertakaikkiaan voi esittää järkevästi piirakkadiagrammina! Pylväsgraafina se menisi oikein kauniisti kylläkin. Piirakka sopii kuvaamaan kokonaisuuden jakautumista osiin, mutta tässä taulukossa ei ollut kysymys kokonaisuuden jakaantumisesta osiin. Asia nyt vain on niin, että niitä eri kohtien frekvenssejä tai prosentteja ei saa laskea yhteen, koska tällä summalla ei ole tutkittavaan aiheiseen liittyen relevanttia tulkintaa. Vielä kerran siis se, miten tällainen taulukko voi syntyä aivan oikein ja tarkoituksella: jokainen ko. taulukon rahankäyttökohde on erillinen kysymys. Vastausvaihtoehtoja on kaksi, kyllä tai ei (rasti ruutuun tai sitten ei). Ensimmäisessä kysymyksessä ruudun rastitti (=käyttää rahaa ao. kohteeseen) 65 sadasta vastaajasta ja 35 ei. Summa on sata. Toisessa kysymyksessä ruudun rastitti 45 sadasta ja 55 ei. Summa on sata. Samalla tavalla jokaisen kysymyksen osalla. Kussakin kysymyksessä kyllä ja ei vastausten summa on 100 ja kaikki hyvin. No nyt sitten joku tulee vänkäämään, että eri kysymysten frekvenssit tulee laskea yhteen ja summan pitää täsmätä vastaajien määrän kanssa... Merkillistä tilastoanalyysiä kerrassaan. Ja mitä tulee tuohon oikeanlaiseen kysymyksenasetteluun ynnä tilastolliseen tulkintaan, niin se kysymys on tämän kinastelun ulkopuolella, sillä siitä ei alkuperäisessäkään lähteessä kai mitään väitetty.

Lue lisää

... ei saa laskea yhteen, paitsi sitten allekkain, kun tähdätään 100:aan. Vai olenko jossain niin väittänyt? Sitä paitsi, jos prosentteja lasketaan ja vähennetään keskenään , niin silloin tulos ilmoitetaan prosenttiyksikköinä. Olen sen kymmeniä kertoja tehnyt tilastoja esim. siitä, jotta miten eri siemensyntyiset puulajit jakautuu kasvupaikan mukaan. Siinä on muuttujia kerrakseen ja aina lopputulos on ollut se, että kokonaisuus (otos)on ollut 100 prosenttia. Tuossa tutkimuksessa sitä ei ole, vaan lukuja on laskettu yhteen jollakin ihmeen kaavalla. Miten muuten vetäsisit mediaanin tuosta nyt kiistanalaisesta "tutkimustuloksesta"? Entäpä painotetun keskiarvon? Et mitenkään saisi luotettavaa tulosta, vaikka kuinka yrittäisit. Ja mitaan ette voi...

AdaFlink kirjoitti:

... ei saa laskea yhteen, paitsi sitten allekkain, kun tähdätään 100:aan. Vai olenko jossain niin väittänyt? Sitä paitsi, jos prosentteja lasketaan ja vähennetään keskenään , niin silloin tulos ilmoitetaan prosenttiyksikköinä. Olen sen kymmeniä kertoja tehnyt tilastoja esim. siitä, jotta miten eri siemensyntyiset puulajit jakautuu kasvupaikan mukaan. Siinä on muuttujia kerrakseen ja aina lopputulos on ollut se, että kokonaisuus (otos)on ollut 100 prosenttia. Tuossa tutkimuksessa sitä ei ole, vaan lukuja on laskettu yhteen jollakin ihmeen kaavalla. Miten muuten vetäsisit mediaanin tuosta nyt kiistanalaisesta "tutkimustuloksesta"? Entäpä painotetun keskiarvon? Et mitenkään saisi luotettavaa tulosta, vaikka kuinka yrittäisit. Ja mitaan ette voi...

Lue lisää

Et siis vieläkään ymmärrä, että siinä ei esitetä kokonaisuuden jakaantumista prosenttiosuuksiin muuten kuin kunkin rivin osalta. Siinä on muutama kysymys, joiden vastaus koodataan dikotomisella muuttujalla (kyllä/ei). Jokaisesta näistä muuttujasta on esitetty kyllä-vastausten prosentuaalinen määrä, ja ei- vastauksia on sitten loput, yhteensä 100 %. Kussakin kysymyksessä. Tai kullakin taulukon rivillä, miten sen nyt haluaa sanoa. Kukin vastaaja on voinut antaa kyllä-vastauksen useampaan kysymykseen, joten kyseessä ei ole "mies ja ääni" -periaate. Ja kun näin ovat vastaajat tehneet, niin eri kysymysten kyllä-prosenttien laskeminen yhteen on virheellistä. Toisin olisi, jos kukin vastaaja olisi voinut valita vain yhden käyttökohteen rahoilleen. Mediaania ei tietenkään voi vetäistä noista jakaumista, koska muuttujat ovat nominaaliasteikollisia. Mediaanin voi määrittää vasta kun mitta-asteikko on vähintään ordinaalinen. Keskiarvoa ei voi määrittää vielä silloinkaan, vaan siihen vaaditaan vähintään intervalliasteikollinen muuttuja. Niinpä viimeisessä kappaleessa esittämäsi kysymykset ovat täysin epärelevantteja tässä yhteydessä, mikä paljastaa, että et ole alun perinkään ymmärtänyt, mitä se alkuperäinen "tulos" tarkoittaa. Mainittakoon muuten vielä, että minulla ei ole mitään tekemistä sen alkuperäisen jutun tai minkään siihen liittyvän kanssa. Rupesinpahan vaan kinastelemaan kanssasi, kun esität ihan päättömiä tulkintoja selvästä asiasta. Kuten aiemmin sanoin, verkostomarkkinoinnin kritisointi on kyllä kannustettavaa, mutta senkään varjolla ei pidä väittää härkäpäisesti mustaa valkoiseksi.

sakarias kirjoitti:

Et siis vieläkään ymmärrä, että siinä ei esitetä kokonaisuuden jakaantumista prosenttiosuuksiin muuten kuin kunkin rivin osalta. Siinä on muutama kysymys, joiden vastaus koodataan dikotomisella muuttujalla (kyllä/ei). Jokaisesta näistä muuttujasta on esitetty kyllä-vastausten prosentuaalinen määrä, ja ei- vastauksia on sitten loput, yhteensä 100 %. Kussakin kysymyksessä. Tai kullakin taulukon rivillä, miten sen nyt haluaa sanoa. Kukin vastaaja on voinut antaa kyllä-vastauksen useampaan kysymykseen, joten kyseessä ei ole "mies ja ääni" -periaate. Ja kun näin ovat vastaajat tehneet, niin eri kysymysten kyllä-prosenttien laskeminen yhteen on virheellistä. Toisin olisi, jos kukin vastaaja olisi voinut valita vain yhden käyttökohteen rahoilleen. Mediaania ei tietenkään voi vetäistä noista jakaumista, koska muuttujat ovat nominaaliasteikollisia. Mediaanin voi määrittää vasta kun mitta-asteikko on vähintään ordinaalinen. Keskiarvoa ei voi määrittää vielä silloinkaan, vaan siihen vaaditaan vähintään intervalliasteikollinen muuttuja. Niinpä viimeisessä kappaleessa esittämäsi kysymykset ovat täysin epärelevantteja tässä yhteydessä, mikä paljastaa, että et ole alun perinkään ymmärtänyt, mitä se alkuperäinen "tulos" tarkoittaa. Mainittakoon muuten vielä, että minulla ei ole mitään tekemistä sen alkuperäisen jutun tai minkään siihen liittyvän kanssa. Rupesinpahan vaan kinastelemaan kanssasi, kun esität ihan päättömiä tulkintoja selvästä asiasta. Kuten aiemmin sanoin, verkostomarkkinoinnin kritisointi on kyllä kannustettavaa, mutta senkään varjolla ei pidä väittää härkäpäisesti mustaa valkoiseksi.

Lue lisää

... hyvä tavaton sentään. Käykö silleen, että havainnollistan sulle oman version sellaisesta tapauksesta, missä esim. jäsenet ovat käyttäneet rahansa vaikka kuinka moneen kohteeseen? Eli laittaneet ruksin useaan kohtaan. Käytän noita samoja otsikoita, kuin GNLD:kin. Täällä ei voi käyttää taulukoita (menee luvut sekasin), joten joudun sen "sovittamaan" eli kirjoittamaan sellaiseen muotoon, että siitä tulee ymmärrettävä ja se siten vie aikaa. Teen sen illalla, koska nyt mun tarttee lähteä hakemaan jälkikasvu kesälaitumille. Katotaan, jotta josko me sitten päästäis asiasta jonkinlaiseen yhteisymmärrykseen. PS. Aina sain 100 %, vaikka laskin mitenkä päin. Ja mitaan ette voi...

AdaFlink kirjoitti:

... hyvä tavaton sentään. Käykö silleen, että havainnollistan sulle oman version sellaisesta tapauksesta, missä esim. jäsenet ovat käyttäneet rahansa vaikka kuinka moneen kohteeseen? Eli laittaneet ruksin useaan kohtaan. Käytän noita samoja otsikoita, kuin GNLD:kin. Täällä ei voi käyttää taulukoita (menee luvut sekasin), joten joudun sen "sovittamaan" eli kirjoittamaan sellaiseen muotoon, että siitä tulee ymmärrettävä ja se siten vie aikaa. Teen sen illalla, koska nyt mun tarttee lähteä hakemaan jälkikasvu kesälaitumille. Katotaan, jotta josko me sitten päästäis asiasta jonkinlaiseen yhteisymmärrykseen. PS. Aina sain 100 %, vaikka laskin mitenkä päin. Ja mitaan ette voi...

Lue lisää

Vastaan tästä keskustelunne sivusta. Itse näkisin tapauksen vaikka näin: - on sadan ihmisen ryhmä - heiltä kysytään seuraavat kysymykset, pyytäen vastaamaan kyllä jos ovat samaa mieltä: - pidätkö omenoista? - pidätkä appelsiineistä? - pidätkö banaaneissta? - ja (palstan hengessä) pidätkö nonista? Näistä sadasta henkilöstä: - 60% kertoo pitävänsä omenoista - 80% kertoo pitävänsä appelsiineista - 90% kertoo pitävänsä banaaneista - 1% kertoo pitävänsä nonista Noista luvuista voi päätellä sen, että löytyy paljon henkilöitä, jotka pitävät useammasta kuin yhdestä hedelmästä. Ei siinä ole mitään virhettä prosenteissa, koska vastaajia ei pyydetty rajoittamaan valintojaan vain yhteen vaihtoehdoista. Sitä taustaa vasten en ymmärrä Adan pointtia. Miksi prosenttien pitäisi summautua sataan? Niin tulisi käydä vain jos vastaajilta olisi kysytty, että mistä hedelmästä pidät eniten. Silloin olisi tullut valita vain yksi vastaus ja prosenttien summan olisi tullut olla sata. Janttereiden tapauksessa, he ilmeisesti vastasivat kuten nuo hedelmägallupin vastaajat ja kertoivat useampia preferenssejään.

sakarias kirjoitti:

Et siis vieläkään ymmärrä, että siinä ei esitetä kokonaisuuden jakaantumista prosenttiosuuksiin muuten kuin kunkin rivin osalta. Siinä on muutama kysymys, joiden vastaus koodataan dikotomisella muuttujalla (kyllä/ei). Jokaisesta näistä muuttujasta on esitetty kyllä-vastausten prosentuaalinen määrä, ja ei- vastauksia on sitten loput, yhteensä 100 %. Kussakin kysymyksessä. Tai kullakin taulukon rivillä, miten sen nyt haluaa sanoa. Kukin vastaaja on voinut antaa kyllä-vastauksen useampaan kysymykseen, joten kyseessä ei ole "mies ja ääni" -periaate. Ja kun näin ovat vastaajat tehneet, niin eri kysymysten kyllä-prosenttien laskeminen yhteen on virheellistä. Toisin olisi, jos kukin vastaaja olisi voinut valita vain yhden käyttökohteen rahoilleen. Mediaania ei tietenkään voi vetäistä noista jakaumista, koska muuttujat ovat nominaaliasteikollisia. Mediaanin voi määrittää vasta kun mitta-asteikko on vähintään ordinaalinen. Keskiarvoa ei voi määrittää vielä silloinkaan, vaan siihen vaaditaan vähintään intervalliasteikollinen muuttuja. Niinpä viimeisessä kappaleessa esittämäsi kysymykset ovat täysin epärelevantteja tässä yhteydessä, mikä paljastaa, että et ole alun perinkään ymmärtänyt, mitä se alkuperäinen "tulos" tarkoittaa. Mainittakoon muuten vielä, että minulla ei ole mitään tekemistä sen alkuperäisen jutun tai minkään siihen liittyvän kanssa. Rupesinpahan vaan kinastelemaan kanssasi, kun esität ihan päättömiä tulkintoja selvästä asiasta. Kuten aiemmin sanoin, verkostomarkkinoinnin kritisointi on kyllä kannustettavaa, mutta senkään varjolla ei pidä väittää härkäpäisesti mustaa valkoiseksi.

Lue lisää

... niin jälkikasvu on haettu kesälaitumelle opiskelun ahjosta. Tarkoittaa meillä, että töihin heti maanantaina. Meillähän oli kiistanaiheena GNLD:n tapa kertoa tilastoja. Perseestä on niiden esitykset. Teen kaikkein yksinkertaisemman esimerkin ja käytän GNLD:n otsikoita. GNLD:n jäseniltä kysyttiin, jotta miten he käyttävät GNLD:ltä saamansa rahat? Oletetaan, että heille sanottiin kyselyssä, että ruksatkaa, jotta mihin olette meiltä saamanne rahat käyttäneet. Tehdään esimerkkiin, että vastanneita jäseniä oli 10 kappaletta (jäsenet A...J). Jäsenille annettiin mahdollisuus, että useampaan vaihtoehtoon voi laittaa ruksin. Vaihtoehdot olivat (voi valita useampia): Elämänlaadun parantaminen Itsensä kehittäminen Lomat ja matkat Kodin kunnostus Oma tai perheen jäsenen koulutus Säästöt ja sijoitukset Jäsenet vastasivat seuraavasti: Elämänlaadun parantaminen: A, B, C, D, F, G, H, J Itsensä kehittäminen: B, D, E Lomat ja matkat: A, C, F, G, I, J Kodin kunnostus: B, E, J Oma tai perheen jäsenen koulutus: C, E, G, J Säästöt ja sijoitukset: A, C, D, F, I Eli saatiin seuraavanlainen havaintoaineisto, kun kysely purettiin: Elämänlaadun parantaminen: (havaintoja 8) Itsensä kehittäminen: (havaintoja 3) Lomat ja matkat: (havaintoja 6) Kodin kunnostus: (havaintoja 3) Oma tai perheen jäsenen koulutus: (havaintoja 4) Säästöt ja sijoitukset: (havaintoja 5) Havaintoja on yhteensä 29 kappaletta. Eli koko havaintoaineisto (29 kpl) = 100 %. Nyt katostaan, jotta miten tuo 100 % jakautuu luokkien kesken. Luokka: Elämänlaadun parantaminen 8*100/29=28 % Luokka: Itsensä kehittäminen 3*100/29=10 % Luokka: Lomat ja matkat 6*100/29=21 % Luokka: Kodin kunnostus 3*100/29=10 % Luokka: Oma tai perheenjäsenen koulutus 4*100/29=14 % Luokka: Säästöt ja sijoitukset 5*100/29=17 % Tarkistetaan, että koko 100 % (29 kpl) pitää paikkansa. 28 10 21 10 14 17=100 (eli 100 % on jaettu oikein). Voit nyt laittaa graafiseen muotoon prosenttiosuudet. Ympyrä (limppu meillä, tai täytekakku Vapun kunniaksi) on hyvä kuvaaja kuvaamaan sitä, jotta miten jäsenet rahaa käyttävät. Jos et ole samaa mieltä kanssani, niin kertoisitko, jotta mikä tuossa mun laskelmassa on ketuillaan ja miksi tuollaista ei voisi käyttää tässä tilanteessa. PS. Toivotaan, ettei luvuissa tullut näppisvirheitä. Ja mitaan ette voi...

AdaFlink kirjoitti:

... niin jälkikasvu on haettu kesälaitumelle opiskelun ahjosta. Tarkoittaa meillä, että töihin heti maanantaina. Meillähän oli kiistanaiheena GNLD:n tapa kertoa tilastoja. Perseestä on niiden esitykset. Teen kaikkein yksinkertaisemman esimerkin ja käytän GNLD:n otsikoita. GNLD:n jäseniltä kysyttiin, jotta miten he käyttävät GNLD:ltä saamansa rahat? Oletetaan, että heille sanottiin kyselyssä, että ruksatkaa, jotta mihin olette meiltä saamanne rahat käyttäneet. Tehdään esimerkkiin, että vastanneita jäseniä oli 10 kappaletta (jäsenet A...J). Jäsenille annettiin mahdollisuus, että useampaan vaihtoehtoon voi laittaa ruksin. Vaihtoehdot olivat (voi valita useampia): Elämänlaadun parantaminen Itsensä kehittäminen Lomat ja matkat Kodin kunnostus Oma tai perheen jäsenen koulutus Säästöt ja sijoitukset Jäsenet vastasivat seuraavasti: Elämänlaadun parantaminen: A, B, C, D, F, G, H, J Itsensä kehittäminen: B, D, E Lomat ja matkat: A, C, F, G, I, J Kodin kunnostus: B, E, J Oma tai perheen jäsenen koulutus: C, E, G, J Säästöt ja sijoitukset: A, C, D, F, I Eli saatiin seuraavanlainen havaintoaineisto, kun kysely purettiin: Elämänlaadun parantaminen: (havaintoja 8) Itsensä kehittäminen: (havaintoja 3) Lomat ja matkat: (havaintoja 6) Kodin kunnostus: (havaintoja 3) Oma tai perheen jäsenen koulutus: (havaintoja 4) Säästöt ja sijoitukset: (havaintoja 5) Havaintoja on yhteensä 29 kappaletta. Eli koko havaintoaineisto (29 kpl) = 100 %. Nyt katostaan, jotta miten tuo 100 % jakautuu luokkien kesken. Luokka: Elämänlaadun parantaminen 8*100/29=28 % Luokka: Itsensä kehittäminen 3*100/29=10 % Luokka: Lomat ja matkat 6*100/29=21 % Luokka: Kodin kunnostus 3*100/29=10 % Luokka: Oma tai perheenjäsenen koulutus 4*100/29=14 % Luokka: Säästöt ja sijoitukset 5*100/29=17 % Tarkistetaan, että koko 100 % (29 kpl) pitää paikkansa. 28 10 21 10 14 17=100 (eli 100 % on jaettu oikein). Voit nyt laittaa graafiseen muotoon prosenttiosuudet. Ympyrä (limppu meillä, tai täytekakku Vapun kunniaksi) on hyvä kuvaaja kuvaamaan sitä, jotta miten jäsenet rahaa käyttävät. Jos et ole samaa mieltä kanssani, niin kertoisitko, jotta mikä tuossa mun laskelmassa on ketuillaan ja miksi tuollaista ei voisi käyttää tässä tilanteessa. PS. Toivotaan, ettei luvuissa tullut näppisvirheitä. Ja mitaan ette voi...

Lue lisää

... on käyttänyt jotain kummaa hurlum-hei-laskentakaavaa noissa laskelmissaan, niin en yhtään ihmettele, että mm. tällaisia lukuja kerrotaan jäsenille: He väittävät sivuillaan, että jäsenistöstä 28 %:lla on yliopistotutkinto. Tilastoja pitää osata katsoa kriittisesti ja niitä pitää kyseenalaistaa. Toi GNLD:n ilmoittama luku ei voi pitää paikkaansa. Mun on vaikea uskoa, että GNLD olisi joku "herrakerho" ja sinne olisi pesiytynyt akateemisen koulutuksen saanutta sakkia niin paljon, että ainakin joka 4:llä olisi yliopistotutkinto. Mistä se "tilastovääristymä" sitten voi johtua? Kyselyyn osallistuneet ovat valehdelleet (onhan se hienoa olla akateeminen, vaikkei olekaan), GNLD on suorittanut valintaa (hyi, hyi) ja osoittanut kyselyn vaan tietyn koulutustason omaaville jäsenille, GNLD on poistanut joukosta sellaista aineistoa, joka ei ole niiden mielestä halutunlainen (hyi, hyi, hyi ja kerran vielä hyi). GNLD:llä ei osata tilastomatematiikka ja siksi tulokset ovat vääristyneitä..... yms... Miettikää nyt oikeesti ite ja verratkaa omaa tuttava-/sukulais-/kaveripiiriänne. Onko siellä joka neljäs yliopistotutkinnon suorittanut? Ja mitaan ette voi...

täältä sivusta kirjoitti:

Vastaan tästä keskustelunne sivusta. Itse näkisin tapauksen vaikka näin: - on sadan ihmisen ryhmä - heiltä kysytään seuraavat kysymykset, pyytäen vastaamaan kyllä jos ovat samaa mieltä: - pidätkö omenoista? - pidätkä appelsiineistä? - pidätkö banaaneissta? - ja (palstan hengessä) pidätkö nonista? Näistä sadasta henkilöstä: - 60% kertoo pitävänsä omenoista - 80% kertoo pitävänsä appelsiineista - 90% kertoo pitävänsä banaaneista - 1% kertoo pitävänsä nonista Noista luvuista voi päätellä sen, että löytyy paljon henkilöitä, jotka pitävät useammasta kuin yhdestä hedelmästä. Ei siinä ole mitään virhettä prosenteissa, koska vastaajia ei pyydetty rajoittamaan valintojaan vain yhteen vaihtoehdoista. Sitä taustaa vasten en ymmärrä Adan pointtia. Miksi prosenttien pitäisi summautua sataan? Niin tulisi käydä vain jos vastaajilta olisi kysytty, että mistä hedelmästä pidät eniten. Silloin olisi tullut valita vain yksi vastaus ja prosenttien summan olisi tullut olla sata. Janttereiden tapauksessa, he ilmeisesti vastasivat kuten nuo hedelmägallupin vastaajat ja kertoivat useampia preferenssejään.

Lue lisää

..., jos sulta kysyttäis, jotta miten käytät (100 henkilöä käyttää) omenan? Se omena on se 100 %. Saattaisit vastata, että siitä oli hävikkiä (kuoret, siemenkodat) 20 %, 50 % siitä meni salaattiin, 30 % söin tehdessäni salaattia. Huomaatko, että me ei kysytty samaa asiaa? Tossa GNLD:n tapauksessa voisi yhtähyvin ottaa esimerkiksi sellasen, että sulla on 100 €uroa rahaa. Se raha on sun lompakossa. Siellä lompakossa ei ole sentin senttiä enempää, eikä vähempää rahaa. On vaan se yksi satanen. Se sata€uroa on 100 %. Kun olet ostokset tehnyt, niin toteat seuraavaa: Kävin viinakaupassa ostamassa muutamat kossut ja sinne meni 50 €uroa (50 %), ruokakauppaan meni 30 €uroa (30 %), pysäköintimaksuun meni 5 €uroa (5 %), tankkasin auton 15 €urolla (15 %). Nyt sä olet sitten kuluttanut sen 100 €uroa. Et sä enää voi kuluttaa enempää, koska sun lompakossa ei ole enää rahaa. GNLD sensijaan ilmoittaa, että niitten jäsenet ovat käyttäneet heiltä saamansa rahan 228 %:sti. Miten toi mukamas voi pitää paikkansa? Ei mitenkään. Kokeilkaapa ite käyttää lompakkonne sisällöstä (selvistä seteleistä 228 %). Ei onnistu, koska se lompakon sisältö on 100%. Ja mitaan ette voi...

AdaFlink kirjoitti:

..., jos sulta kysyttäis, jotta miten käytät (100 henkilöä käyttää) omenan? Se omena on se 100 %. Saattaisit vastata, että siitä oli hävikkiä (kuoret, siemenkodat) 20 %, 50 % siitä meni salaattiin, 30 % söin tehdessäni salaattia. Huomaatko, että me ei kysytty samaa asiaa? Tossa GNLD:n tapauksessa voisi yhtähyvin ottaa esimerkiksi sellasen, että sulla on 100 €uroa rahaa. Se raha on sun lompakossa. Siellä lompakossa ei ole sentin senttiä enempää, eikä vähempää rahaa. On vaan se yksi satanen. Se sata€uroa on 100 %. Kun olet ostokset tehnyt, niin toteat seuraavaa: Kävin viinakaupassa ostamassa muutamat kossut ja sinne meni 50 €uroa (50 %), ruokakauppaan meni 30 €uroa (30 %), pysäköintimaksuun meni 5 €uroa (5 %), tankkasin auton 15 €urolla (15 %). Nyt sä olet sitten kuluttanut sen 100 €uroa. Et sä enää voi kuluttaa enempää, koska sun lompakossa ei ole enää rahaa. GNLD sensijaan ilmoittaa, että niitten jäsenet ovat käyttäneet heiltä saamansa rahan 228 %:sti. Miten toi mukamas voi pitää paikkansa? Ei mitenkään. Kokeilkaapa ite käyttää lompakkonne sisällöstä (selvistä seteleistä 228 %). Ei onnistu, koska se lompakon sisältö on 100%. Ja mitaan ette voi...

Lue lisää

Palataan hiukan alkuruutuun. Näin kysyttiin ja näin vastattiin: NÄIN TULOJA KÄYTETÄÄN? Elämänlaadun parantaminen 65% Itsensä kehittäminen 45% Lomat ja matkat 33% Kodin kunnostus 29% Oma tai perheenjäsenen koulutus 28% Säästöt ja sijoitukset 28% Eli kyselyssä on tietty joukko janttereita. Sanotaan vaikka, että sata kappaletta. Heiltä kysytään käytätkö tulojasi elämänlaadun parantamiseen ja 65 vastaa joo, leikkauttavat vaikkapa kaihinsa hoitojonon ohitse. Heistä 45 sanoo myös käyttävänsä tulojaan itsensä kenittämiseen, maksavat esimerkiksi työkkärin kielikurssin. 33 jantteria menee lomamatkalle Turkkiin, ja 29 heistä rakentavat esimerkiksi uuden huoneen tölliinsä. Lapsensa laittaa autokouluun 28 jantteria ja sama määrä saa rahaa laitettua säästötilillekin. Tilastossa ei sinänsä ole mitään muodollista vikaa, koska yksittäinen jantteri voi toki tehdä kaikkea tuota rahoillaan (jos niitä on). Silloinhan jantteri laitaa raksin ruutuun joka kysymykseen. Tilastolla ei sinänsä haettu vastausta siihen, että mihin markat menevät ja millä osuudella. Ei haeta vastausta siihen, että miten kaikkien jantterien rahapotti jakautuu eri kohteisiin. Eihän sitä voi tieää, ellei janttereilta samalla kysytty rahasummia. Sen sijaan haluttiin tietää kuinka moni jantteri kuluttaa rahojaan kuhunkin kohteeseen. Siihen kysymykseen tilasto antaa vastauksen oikeassa muodossa. "Miten laatisit tilaston, jos sulta kysyttäis, jotta miten käytät (100 henkilöä käyttää) omenan?" Mutta kysyttiinkö janttereilta tuota? Silloinhan kysymys kuuluisi, miten käytät jantteroinnista saatavat rahasi ja haluttaisiin tietää myös raha-summien jakautuminen. Tilastosta emme näe onko sitä kysytty. Sen pystymme näkemään, että janttereilta on kysytty mihin rahaa menee. Omenaesimerkissäsi jantterit kertoisivat, että: - oli hävikkiä (90%, sillä vain osa söi siemenetkin) - laitoin salaattiin (95%) - söin osan laittaessani salaattiin (25%) Sinä et voi tilaston perusteella tietää kysyttiinkö janttereilta rahasummien jakautumista, siltä osin paljonko menee mihinkin. Silloinhan prosentit tietenkään eivät toimisi. Mutta jos ei kysytty eurojen kulkua vaan janttereiden toimintaa, niin prosentit ovat aivan kelpoja. Kun katsot noita muita kyselyosioita, niin jälkimmäinen vaikuttaa todennäköisemmältä kysymykenasettelulta.

aivan hyvin kirjoitti:

Palataan hiukan alkuruutuun. Näin kysyttiin ja näin vastattiin: NÄIN TULOJA KÄYTETÄÄN? Elämänlaadun parantaminen 65% Itsensä kehittäminen 45% Lomat ja matkat 33% Kodin kunnostus 29% Oma tai perheenjäsenen koulutus 28% Säästöt ja sijoitukset 28% Eli kyselyssä on tietty joukko janttereita. Sanotaan vaikka, että sata kappaletta. Heiltä kysytään käytätkö tulojasi elämänlaadun parantamiseen ja 65 vastaa joo, leikkauttavat vaikkapa kaihinsa hoitojonon ohitse. Heistä 45 sanoo myös käyttävänsä tulojaan itsensä kenittämiseen, maksavat esimerkiksi työkkärin kielikurssin. 33 jantteria menee lomamatkalle Turkkiin, ja 29 heistä rakentavat esimerkiksi uuden huoneen tölliinsä. Lapsensa laittaa autokouluun 28 jantteria ja sama määrä saa rahaa laitettua säästötilillekin. Tilastossa ei sinänsä ole mitään muodollista vikaa, koska yksittäinen jantteri voi toki tehdä kaikkea tuota rahoillaan (jos niitä on). Silloinhan jantteri laitaa raksin ruutuun joka kysymykseen. Tilastolla ei sinänsä haettu vastausta siihen, että mihin markat menevät ja millä osuudella. Ei haeta vastausta siihen, että miten kaikkien jantterien rahapotti jakautuu eri kohteisiin. Eihän sitä voi tieää, ellei janttereilta samalla kysytty rahasummia. Sen sijaan haluttiin tietää kuinka moni jantteri kuluttaa rahojaan kuhunkin kohteeseen. Siihen kysymykseen tilasto antaa vastauksen oikeassa muodossa. "Miten laatisit tilaston, jos sulta kysyttäis, jotta miten käytät (100 henkilöä käyttää) omenan?" Mutta kysyttiinkö janttereilta tuota? Silloinhan kysymys kuuluisi, miten käytät jantteroinnista saatavat rahasi ja haluttaisiin tietää myös raha-summien jakautuminen. Tilastosta emme näe onko sitä kysytty. Sen pystymme näkemään, että janttereilta on kysytty mihin rahaa menee. Omenaesimerkissäsi jantterit kertoisivat, että: - oli hävikkiä (90%, sillä vain osa söi siemenetkin) - laitoin salaattiin (95%) - söin osan laittaessani salaattiin (25%) Sinä et voi tilaston perusteella tietää kysyttiinkö janttereilta rahasummien jakautumista, siltä osin paljonko menee mihinkin. Silloinhan prosentit tietenkään eivät toimisi. Mutta jos ei kysytty eurojen kulkua vaan janttereiden toimintaa, niin prosentit ovat aivan kelpoja. Kun katsot noita muita kyselyosioita, niin jälkimmäinen vaikuttaa todennäköisemmältä kysymykenasettelulta.

Lue lisää

... yksiköllä ole mitään väliä, vaikka GNLD-jantterit kertoisi esim. että "minä olen tienannut GNLD:stä 1.000 €uroa ja olen sen käyttänyt seuraavasti: Elämänlaadun parantaminen 30 % (300 €) Itsensä kehittäminen 1 % (10 €) Lomat ja matkat 34 % (340 €) Kodin kunnostus 35 % (350 € ) Toinen jantteri tulee ja kertoo: "minäpäs olen tienannut GNLD-jantteroinnista 5.000 €uroa ja olen sen käyttänyt seuraavanlaisesti": Elämänlaadun parantaminen 30 % (1.500 €uroa) Itsensä kehittäminen 1 % (50 €uroa) Lomat ja matkat 60 % (3.000 €uroa) Säästöt ja sijoitukset 9 % (450 €uroa) Ja sitten ne 100 jantteria vastaa samaan tapaan, jotta mitä ovat omilla bonnareillaan tehneet. Eli kyllä me voidaan havaintojen paikalle laittaa vaikka selkeitä €uromääria ja siitä huolimatta lopputulos (koko kakku = koko jaettava summa) on 100 %. Ja mitaan ette voi...

AdaFlink kirjoitti:

... yksiköllä ole mitään väliä, vaikka GNLD-jantterit kertoisi esim. että "minä olen tienannut GNLD:stä 1.000 €uroa ja olen sen käyttänyt seuraavasti: Elämänlaadun parantaminen 30 % (300 €) Itsensä kehittäminen 1 % (10 €) Lomat ja matkat 34 % (340 €) Kodin kunnostus 35 % (350 € ) Toinen jantteri tulee ja kertoo: "minäpäs olen tienannut GNLD-jantteroinnista 5.000 €uroa ja olen sen käyttänyt seuraavanlaisesti": Elämänlaadun parantaminen 30 % (1.500 €uroa) Itsensä kehittäminen 1 % (50 €uroa) Lomat ja matkat 60 % (3.000 €uroa) Säästöt ja sijoitukset 9 % (450 €uroa) Ja sitten ne 100 jantteria vastaa samaan tapaan, jotta mitä ovat omilla bonnareillaan tehneet. Eli kyllä me voidaan havaintojen paikalle laittaa vaikka selkeitä €uromääria ja siitä huolimatta lopputulos (koko kakku = koko jaettava summa) on 100 %. Ja mitaan ette voi...

Lue lisää

"Eli kyllä me voidaan havaintojen paikalle laittaa vaikka selkeitä €uromääria ja siitä huolimatta lopputulos (koko kakku = koko jaettava summa) on 100 %. " Kyllä, totta kai me voimme laittaa euromäärät kehiin, mutta koko keskustelun pointti on siinä, että tehtiinkö tuossa tilastossa niin. Minä luen sitä niin, että siinä vain tarkasteltiin rahareikiä jantterikohtaisesti. Silloinhan tuo tilasto toimii aivan kuten pitääkin. Tilastosta ei näy paljonko eri kohteisiin meni rahaa. Olisihan se mielenkiintoinen tieto, mutta sitä ei välttämättä edes kysytty.

AdaFlink kirjoitti:

... on käyttänyt jotain kummaa hurlum-hei-laskentakaavaa noissa laskelmissaan, niin en yhtään ihmettele, että mm. tällaisia lukuja kerrotaan jäsenille: He väittävät sivuillaan, että jäsenistöstä 28 %:lla on yliopistotutkinto. Tilastoja pitää osata katsoa kriittisesti ja niitä pitää kyseenalaistaa. Toi GNLD:n ilmoittama luku ei voi pitää paikkaansa. Mun on vaikea uskoa, että GNLD olisi joku "herrakerho" ja sinne olisi pesiytynyt akateemisen koulutuksen saanutta sakkia niin paljon, että ainakin joka 4:llä olisi yliopistotutkinto. Mistä se "tilastovääristymä" sitten voi johtua? Kyselyyn osallistuneet ovat valehdelleet (onhan se hienoa olla akateeminen, vaikkei olekaan), GNLD on suorittanut valintaa (hyi, hyi) ja osoittanut kyselyn vaan tietyn koulutustason omaaville jäsenille, GNLD on poistanut joukosta sellaista aineistoa, joka ei ole niiden mielestä halutunlainen (hyi, hyi, hyi ja kerran vielä hyi). GNLD:llä ei osata tilastomatematiikka ja siksi tulokset ovat vääristyneitä..... yms... Miettikää nyt oikeesti ite ja verratkaa omaa tuttava-/sukulais-/kaveripiiriänne. Onko siellä joka neljäs yliopistotutkinnon suorittanut? Ja mitaan ette voi...

Lue lisää

ada, taas sä vääristelet asioita. Sivuillahan sanotaan, että se on Fedsan tekemä tutkimus alalla olevista ihmisistä. Ei siinä GNLDn ihmisiä ole haastateltu. Sama tutkimus löytyy Fedsan sivuilta. Miksi muuten GNLDn markkinointijärjestelmässä myöhemmin liittynyt ja toisen "alla" oleva voi ansaita enemmän kuin ylälinja? Miten se on mahdollista jos koko firma ja toimiala on huijausta ja tuotteet huonoja ja ylihintaisia? Tiedän kokemuksesta asian olevan näin. Ja mitaan et voi...

aivan hyvin kirjoitti:

Palataan hiukan alkuruutuun. Näin kysyttiin ja näin vastattiin: NÄIN TULOJA KÄYTETÄÄN? Elämänlaadun parantaminen 65% Itsensä kehittäminen 45% Lomat ja matkat 33% Kodin kunnostus 29% Oma tai perheenjäsenen koulutus 28% Säästöt ja sijoitukset 28% Eli kyselyssä on tietty joukko janttereita. Sanotaan vaikka, että sata kappaletta. Heiltä kysytään käytätkö tulojasi elämänlaadun parantamiseen ja 65 vastaa joo, leikkauttavat vaikkapa kaihinsa hoitojonon ohitse. Heistä 45 sanoo myös käyttävänsä tulojaan itsensä kenittämiseen, maksavat esimerkiksi työkkärin kielikurssin. 33 jantteria menee lomamatkalle Turkkiin, ja 29 heistä rakentavat esimerkiksi uuden huoneen tölliinsä. Lapsensa laittaa autokouluun 28 jantteria ja sama määrä saa rahaa laitettua säästötilillekin. Tilastossa ei sinänsä ole mitään muodollista vikaa, koska yksittäinen jantteri voi toki tehdä kaikkea tuota rahoillaan (jos niitä on). Silloinhan jantteri laitaa raksin ruutuun joka kysymykseen. Tilastolla ei sinänsä haettu vastausta siihen, että mihin markat menevät ja millä osuudella. Ei haeta vastausta siihen, että miten kaikkien jantterien rahapotti jakautuu eri kohteisiin. Eihän sitä voi tieää, ellei janttereilta samalla kysytty rahasummia. Sen sijaan haluttiin tietää kuinka moni jantteri kuluttaa rahojaan kuhunkin kohteeseen. Siihen kysymykseen tilasto antaa vastauksen oikeassa muodossa. "Miten laatisit tilaston, jos sulta kysyttäis, jotta miten käytät (100 henkilöä käyttää) omenan?" Mutta kysyttiinkö janttereilta tuota? Silloinhan kysymys kuuluisi, miten käytät jantteroinnista saatavat rahasi ja haluttaisiin tietää myös raha-summien jakautuminen. Tilastosta emme näe onko sitä kysytty. Sen pystymme näkemään, että janttereilta on kysytty mihin rahaa menee. Omenaesimerkissäsi jantterit kertoisivat, että: - oli hävikkiä (90%, sillä vain osa söi siemenetkin) - laitoin salaattiin (95%) - söin osan laittaessani salaattiin (25%) Sinä et voi tilaston perusteella tietää kysyttiinkö janttereilta rahasummien jakautumista, siltä osin paljonko menee mihinkin. Silloinhan prosentit tietenkään eivät toimisi. Mutta jos ei kysytty eurojen kulkua vaan janttereiden toimintaa, niin prosentit ovat aivan kelpoja. Kun katsot noita muita kyselyosioita, niin jälkimmäinen vaikuttaa todennäköisemmältä kysymykenasettelulta.

Lue lisää

Hauska palata mökiltä ja todeta, että ketju on vielä hengissä... Adan tuntuu vaan olevan mahdotonta hyväksyä sitä faktaa, että ko. taulukossa ei ollut mitään vikaa.

Sakarias kirjoitti:

Hauska palata mökiltä ja todeta, että ketju on vielä hengissä... Adan tuntuu vaan olevan mahdotonta hyväksyä sitä faktaa, että ko. taulukossa ei ollut mitään vikaa.

... mikä siinä mun esittämässä tilastossa on väärin ja miksi se ei mielestäsi ole toimiva? Jos mä joutuisin esittämään vastaavan tilaston, niin prosentteina en niitä aivan varmasti esittäisi. Esittäisin sen niin, että Y-akselilla olisi havainnot (kpl) ja x-akselilla olisi tieto, jotta mihin on tienistinsä käyttänyt. Jos prosentteina pitäisi ilmoittaa, niin tekisin sen juuri niin, kuin olen sen esittänyt (havainnot on 100%). Jos käytetty €uromäärä olisi selvillä ja prosenteista puhutaan, niin se koko käytetty €uromäärä olisi 100 %. Tuntuuko susta oikealta, jos tollanen prosenteilla kuvattu taulukko laitettais piirtoheittimelle värväystilaisuudessa ja alettais kertomaan, että "meillä GNLD:ssä 65 % on käyttänyt tienistinsä tällä tavalla ja 40 % on käyttänyt näin ja 35 % käyttänyt näin"? Kyllä se ainakin mun mielestä tuntuu melkoisen koomiselta, että tuollaisessa esityksessä ylitetään 100 %. Ja mitaan ette voi...

AdaFlink kirjoitti:

... niin jälkikasvu on haettu kesälaitumelle opiskelun ahjosta. Tarkoittaa meillä, että töihin heti maanantaina. Meillähän oli kiistanaiheena GNLD:n tapa kertoa tilastoja. Perseestä on niiden esitykset. Teen kaikkein yksinkertaisemman esimerkin ja käytän GNLD:n otsikoita. GNLD:n jäseniltä kysyttiin, jotta miten he käyttävät GNLD:ltä saamansa rahat? Oletetaan, että heille sanottiin kyselyssä, että ruksatkaa, jotta mihin olette meiltä saamanne rahat käyttäneet. Tehdään esimerkkiin, että vastanneita jäseniä oli 10 kappaletta (jäsenet A...J). Jäsenille annettiin mahdollisuus, että useampaan vaihtoehtoon voi laittaa ruksin. Vaihtoehdot olivat (voi valita useampia): Elämänlaadun parantaminen Itsensä kehittäminen Lomat ja matkat Kodin kunnostus Oma tai perheen jäsenen koulutus Säästöt ja sijoitukset Jäsenet vastasivat seuraavasti: Elämänlaadun parantaminen: A, B, C, D, F, G, H, J Itsensä kehittäminen: B, D, E Lomat ja matkat: A, C, F, G, I, J Kodin kunnostus: B, E, J Oma tai perheen jäsenen koulutus: C, E, G, J Säästöt ja sijoitukset: A, C, D, F, I Eli saatiin seuraavanlainen havaintoaineisto, kun kysely purettiin: Elämänlaadun parantaminen: (havaintoja 8) Itsensä kehittäminen: (havaintoja 3) Lomat ja matkat: (havaintoja 6) Kodin kunnostus: (havaintoja 3) Oma tai perheen jäsenen koulutus: (havaintoja 4) Säästöt ja sijoitukset: (havaintoja 5) Havaintoja on yhteensä 29 kappaletta. Eli koko havaintoaineisto (29 kpl) = 100 %. Nyt katostaan, jotta miten tuo 100 % jakautuu luokkien kesken. Luokka: Elämänlaadun parantaminen 8*100/29=28 % Luokka: Itsensä kehittäminen 3*100/29=10 % Luokka: Lomat ja matkat 6*100/29=21 % Luokka: Kodin kunnostus 3*100/29=10 % Luokka: Oma tai perheenjäsenen koulutus 4*100/29=14 % Luokka: Säästöt ja sijoitukset 5*100/29=17 % Tarkistetaan, että koko 100 % (29 kpl) pitää paikkansa. 28 10 21 10 14 17=100 (eli 100 % on jaettu oikein). Voit nyt laittaa graafiseen muotoon prosenttiosuudet. Ympyrä (limppu meillä, tai täytekakku Vapun kunniaksi) on hyvä kuvaaja kuvaamaan sitä, jotta miten jäsenet rahaa käyttävät. Jos et ole samaa mieltä kanssani, niin kertoisitko, jotta mikä tuossa mun laskelmassa on ketuillaan ja miksi tuollaista ei voisi käyttää tässä tilanteessa. PS. Toivotaan, ettei luvuissa tullut näppisvirheitä. Ja mitaan ette voi...

Lue lisää

Ada, kiitos hyvästä aineistosta. Vähän arvelinkin jotain tällaista. Sinullahan menee tilaston teko vikaan jo heti havaintojen määrän kohdalla. Niitä on nimittäin kymmenen eikä suinkaan 29. Kysymyksiä oli kuusi, eli datamatriisissamme on kymmenen riviä ja kuusi muuttujaa, jotka tässä ovat dikotomisia. Me tutkimme ihmisten käyttäytymistä, joten eikö olekin luonnollista, että havaintoyksikkönä on ihminen. Jos otanta on tehty asianmukaisesti, voimme yleistää tuloksemme koskemaan koko populaatiota, eikö totta? Lainaus: "Eli saatiin seuraavanlainen havaintoaineisto, kun kysely purettiin: Elämänlaadun parantaminen: (havaintoja 8) Itsensä kehittäminen: (havaintoja 3) Lomat ja matkat: (havaintoja 6) Kodin kunnostus: (havaintoja 3) Oma tai perheen jäsenen koulutus: (havaintoja 4) Säästöt ja sijoitukset: (havaintoja 5) " No suunnilleen näin. Paitsi että tuo ei ole havaintoaineisto, koska siinä ei voi yhdistää havaintoyksikköä ja tämän eri kysymyksiin antamia vastauksia. Ja paitsi että suluissa mainitsemasi seikka ei ole havaintojen määrä vaan niiden vastaajien määrä, jotka käyttivät rahaa ao. kohteeseen. Aineiston YKSI rivi voisi näyttää tältä: HLÖ_1 1 0 0 0 1 1 Havaintoja on kymmenen, joten prosentuaalinen jakauma kysymykseen MIHIN VASTAAJAT KÄYTTÄVÄT JANTTEROINTITULOJAAN on seuraavanlainen: Elämänlaadun parantaminen: 80% Itsensä kehittäminen: 30% Lomat ja matkat: 60% Kodin kunnostus: 30% Oma tai perheen jäsenen koulutus: 40% Säästöt ja sijoitukset: 50% Nyt voimmekin tutkimusraportin kirjoittajina todeta että: "Selvästi yleisin tulojen käyttökohde oli elämänlaadun parantaminen, johon jantteritulojaan käytti 80% vastaajista. Toiseksi yleisin käyttökohde oli lomat ja matkat, joihin tulojaan käytti 60 prosenttia vastaajista. Harvinaisimpia käyttökohteita olivat kodin kunnostus ja itsensä kehittäminen, joihin tulojaan käytti vain 30% vastaajista. jne jne..." Huomaa, että mihinkään euromääräisiin rahankäyttöihin emme voi vahingossakaan ottaa kantaa. Piirakkadiagrammia ei voi tietenkään piirtää. Pylväsdiagrammin voi. Pylväitä kuusi eli yksi joka kysymykselle, pylvään korkeus yhtä kuin ao. kysymyksen f (tai prosentuaalinen f). Sinulla meni siis vikaan siinä, että tarkastelit koko ajan kaikkien osioiden kyllä-vastausten summaa ja jakaumaa. Yhtäkkiä en keksi sellaista tutkimusongelmaa, jossa näin tulisi menetellä enkä nyt muista tarvitaanko tuollaista tarkastelua edes missään frekvenssiaineistoille sopivissa monimuuttujamenetelmässäkään edes välivaiheena - luultavasti ei. Olen nyt sinun tarjoamallasi aineistolla esittänyt, miten sen alkuperäisen taulukon mukaisia prosenttilukuja saadaan aikaan, joten lienen osoittanut, että alkuperäinenkin taulukko SAATTOI olla aivan täyttä totta. Eiköhän tämä jo riitä... Kannattaa muistaa, että vaikka summamuuttujien muodostaminen onkin mahdollista ja usein järkevää, ei eri kysymysten frekvenssejä ja suhteellisia frekvenssejä pidä noin vaan laskea yhteen.

Sakarias kirjoitti:

Ada, kiitos hyvästä aineistosta. Vähän arvelinkin jotain tällaista. Sinullahan menee tilaston teko vikaan jo heti havaintojen määrän kohdalla. Niitä on nimittäin kymmenen eikä suinkaan 29. Kysymyksiä oli kuusi, eli datamatriisissamme on kymmenen riviä ja kuusi muuttujaa, jotka tässä ovat dikotomisia. Me tutkimme ihmisten käyttäytymistä, joten eikö olekin luonnollista, että havaintoyksikkönä on ihminen. Jos otanta on tehty asianmukaisesti, voimme yleistää tuloksemme koskemaan koko populaatiota, eikö totta? Lainaus: "Eli saatiin seuraavanlainen havaintoaineisto, kun kysely purettiin: Elämänlaadun parantaminen: (havaintoja 8) Itsensä kehittäminen: (havaintoja 3) Lomat ja matkat: (havaintoja 6) Kodin kunnostus: (havaintoja 3) Oma tai perheen jäsenen koulutus: (havaintoja 4) Säästöt ja sijoitukset: (havaintoja 5) " No suunnilleen näin. Paitsi että tuo ei ole havaintoaineisto, koska siinä ei voi yhdistää havaintoyksikköä ja tämän eri kysymyksiin antamia vastauksia. Ja paitsi että suluissa mainitsemasi seikka ei ole havaintojen määrä vaan niiden vastaajien määrä, jotka käyttivät rahaa ao. kohteeseen. Aineiston YKSI rivi voisi näyttää tältä: HLÖ_1 1 0 0 0 1 1 Havaintoja on kymmenen, joten prosentuaalinen jakauma kysymykseen MIHIN VASTAAJAT KÄYTTÄVÄT JANTTEROINTITULOJAAN on seuraavanlainen: Elämänlaadun parantaminen: 80% Itsensä kehittäminen: 30% Lomat ja matkat: 60% Kodin kunnostus: 30% Oma tai perheen jäsenen koulutus: 40% Säästöt ja sijoitukset: 50% Nyt voimmekin tutkimusraportin kirjoittajina todeta että: "Selvästi yleisin tulojen käyttökohde oli elämänlaadun parantaminen, johon jantteritulojaan käytti 80% vastaajista. Toiseksi yleisin käyttökohde oli lomat ja matkat, joihin tulojaan käytti 60 prosenttia vastaajista. Harvinaisimpia käyttökohteita olivat kodin kunnostus ja itsensä kehittäminen, joihin tulojaan käytti vain 30% vastaajista. jne jne..." Huomaa, että mihinkään euromääräisiin rahankäyttöihin emme voi vahingossakaan ottaa kantaa. Piirakkadiagrammia ei voi tietenkään piirtää. Pylväsdiagrammin voi. Pylväitä kuusi eli yksi joka kysymykselle, pylvään korkeus yhtä kuin ao. kysymyksen f (tai prosentuaalinen f). Sinulla meni siis vikaan siinä, että tarkastelit koko ajan kaikkien osioiden kyllä-vastausten summaa ja jakaumaa. Yhtäkkiä en keksi sellaista tutkimusongelmaa, jossa näin tulisi menetellä enkä nyt muista tarvitaanko tuollaista tarkastelua edes missään frekvenssiaineistoille sopivissa monimuuttujamenetelmässäkään edes välivaiheena - luultavasti ei. Olen nyt sinun tarjoamallasi aineistolla esittänyt, miten sen alkuperäisen taulukon mukaisia prosenttilukuja saadaan aikaan, joten lienen osoittanut, että alkuperäinenkin taulukko SAATTOI olla aivan täyttä totta. Eiköhän tämä jo riitä... Kannattaa muistaa, että vaikka summamuuttujien muodostaminen onkin mahdollista ja usein järkevää, ei eri kysymysten frekvenssejä ja suhteellisia frekvenssejä pidä noin vaan laskea yhteen.

Lue lisää

... 29 kpl. Vertaa vaikkapa tikanheittoon. Heität 5 tikkaa ja havaitset seuraavaa: 4 tikkaa on osunut tauluun (mikä mihinkin kohtaan taulua ja yksi on mennyt metsähallituksen puolelle). Sinullahn on silloin 5 havaintoa vaikka sinä heittäjänä olet yksi (1). Havaitset, että yksi tikka on osunut kohtaan 5, toinen on osunut kohtaan 7, kolmas on mennyt lepikkoon, neljäs on osunut kohtaan 3, viides on osunut kohtaan 4. Sinä yksin olet saanut sen havaintotuloksen (5 kpl), mihin se loppulaskelma (19) on johtanut. Ja mitaan ette voi...

AdaFlink kirjoitti:

... mikä siinä mun esittämässä tilastossa on väärin ja miksi se ei mielestäsi ole toimiva? Jos mä joutuisin esittämään vastaavan tilaston, niin prosentteina en niitä aivan varmasti esittäisi. Esittäisin sen niin, että Y-akselilla olisi havainnot (kpl) ja x-akselilla olisi tieto, jotta mihin on tienistinsä käyttänyt. Jos prosentteina pitäisi ilmoittaa, niin tekisin sen juuri niin, kuin olen sen esittänyt (havainnot on 100%). Jos käytetty €uromäärä olisi selvillä ja prosenteista puhutaan, niin se koko käytetty €uromäärä olisi 100 %. Tuntuuko susta oikealta, jos tollanen prosenteilla kuvattu taulukko laitettais piirtoheittimelle värväystilaisuudessa ja alettais kertomaan, että "meillä GNLD:ssä 65 % on käyttänyt tienistinsä tällä tavalla ja 40 % on käyttänyt näin ja 35 % käyttänyt näin"? Kyllä se ainakin mun mielestä tuntuu melkoisen koomiselta, että tuollaisessa esityksessä ylitetään 100 %. Ja mitaan ette voi...

Lue lisää

"ja alettais kertomaan, että "meillä GNLD:ssä 65 % on käyttänyt tienistinsä tällä tavalla ja 40 % on käyttänyt näin ja 35 % käyttänyt näin"?" Noinhan se taulukko ei edes kerro. Se ei kerro, että jantteri on käyttänyt _tienestinsä_ niin ja näin. Vaan taulukko kertoo, että jantteri on käyttänyt _tienestejään_ niin ja näin. Sanamuodoilla on vissi ero. Eihän tuo taulukko edes väitä sisällyttävänsä 100% kaikesta jantterien tienestien kuluttamismahdollisuuksista. Voihan jantteri olla kuluttanut varojaan taulukon luokittelun ulkopuolisillakin tavoilla.

tienestejään kirjoitti:

"ja alettais kertomaan, että "meillä GNLD:ssä 65 % on käyttänyt tienistinsä tällä tavalla ja 40 % on käyttänyt näin ja 35 % käyttänyt näin"?" Noinhan se taulukko ei edes kerro. Se ei kerro, että jantteri on käyttänyt _tienestinsä_ niin ja näin. Vaan taulukko kertoo, että jantteri on käyttänyt _tienestejään_ niin ja näin. Sanamuodoilla on vissi ero. Eihän tuo taulukko edes väitä sisällyttävänsä 100% kaikesta jantterien tienestien kuluttamismahdollisuuksista. Voihan jantteri olla kuluttanut varojaan taulukon luokittelun ulkopuolisillakin tavoilla.

Lue lisää

Tässäpä se tulikin sanottua se perustavanlaatuinen ero näkökulmien kesken. Tutkimuksen tuloksilla ei pidä yrittää vastata sellaisiin kysymyksiin, joihin kysymyksenasettelu ei anna mahdollisuuksia.

AdaFlink kirjoitti:

... 29 kpl. Vertaa vaikkapa tikanheittoon. Heität 5 tikkaa ja havaitset seuraavaa: 4 tikkaa on osunut tauluun (mikä mihinkin kohtaan taulua ja yksi on mennyt metsähallituksen puolelle). Sinullahn on silloin 5 havaintoa vaikka sinä heittäjänä olet yksi (1). Havaitset, että yksi tikka on osunut kohtaan 5, toinen on osunut kohtaan 7, kolmas on mennyt lepikkoon, neljäs on osunut kohtaan 3, viides on osunut kohtaan 4. Sinä yksin olet saanut sen havaintotuloksen (5 kpl), mihin se loppulaskelma (19) on johtanut. Ja mitaan ette voi...

Lue lisää

Jos pidät havaintona yksittäisiä vastauksia eli sitä, onko jossakin ruudussa rasti vai ei, niin niitä on 60: kuusi käyttökohdetta kertaa kymmenen vastaajaa. Nääs kun sekin että ei rastita jotakin ruutua on havainto myös. Se kertoo, että kyseinen vastaaja ei ole käyttänyt jantteritulojaan tähän kohteeseen. Miksi vain positiiviset vastaukset tulisi huomioida? Sinun laskutavallasi saamme selville, miten iso osa positiivisista vastauksista on osunut millekin kysymykselle, mutta mitä virkaa sillä tiedolla on? (No saahan silläkin selville käyttökohteiden yleisyysjärjestyksen, mutta ei muuta.) Se ei kerro, kuinka yleistä rahojen käyttö ko. kohteeseen on VASTAAJIEN so. IHMISTEN keskuudessa. Kun puhumme havaintoyksiköistä, niin niitä on edelleen kymmenen, kymmenen vastaajaa. Tikkaesimerkissäsi havaintoja on kyllä viisi (per heittäjä per kierros), jos olemme kiinnostuneita siitä, miten yksittäisten tikkojen osumat jakautuvat. Tällöin jakaumaosuudet summautuvat kyllä sataan ja voimme piirtää kauniin kuvion siitä miten ne jakautuvat. En vaan ymmärrä mitä tällaisella aineistolla sitten tekee. Normaalissa tikkakisakirjanpidossa se havaintoyksikkö onkin yhden heittäjän yksi heittokierros (pisteiden summa - ja miksei myös jakauma, jos se kiinnostaa). Tällaisella datalla saadaan selville HEITTÄJIEN so. IHMISTEN paremmuusjärjestys, heittokierrosten keskiarvot ja mediaanit ynnä muut hajontaluvut. Tämä kai on lähinnä se, mikä tikanheitossa kiinnostaa...

Sakarias kirjoitti:

Jos pidät havaintona yksittäisiä vastauksia eli sitä, onko jossakin ruudussa rasti vai ei, niin niitä on 60: kuusi käyttökohdetta kertaa kymmenen vastaajaa. Nääs kun sekin että ei rastita jotakin ruutua on havainto myös. Se kertoo, että kyseinen vastaaja ei ole käyttänyt jantteritulojaan tähän kohteeseen. Miksi vain positiiviset vastaukset tulisi huomioida? Sinun laskutavallasi saamme selville, miten iso osa positiivisista vastauksista on osunut millekin kysymykselle, mutta mitä virkaa sillä tiedolla on? (No saahan silläkin selville käyttökohteiden yleisyysjärjestyksen, mutta ei muuta.) Se ei kerro, kuinka yleistä rahojen käyttö ko. kohteeseen on VASTAAJIEN so. IHMISTEN keskuudessa. Kun puhumme havaintoyksiköistä, niin niitä on edelleen kymmenen, kymmenen vastaajaa. Tikkaesimerkissäsi havaintoja on kyllä viisi (per heittäjä per kierros), jos olemme kiinnostuneita siitä, miten yksittäisten tikkojen osumat jakautuvat. Tällöin jakaumaosuudet summautuvat kyllä sataan ja voimme piirtää kauniin kuvion siitä miten ne jakautuvat. En vaan ymmärrä mitä tällaisella aineistolla sitten tekee. Normaalissa tikkakisakirjanpidossa se havaintoyksikkö onkin yhden heittäjän yksi heittokierros (pisteiden summa - ja miksei myös jakauma, jos se kiinnostaa). Tällaisella datalla saadaan selville HEITTÄJIEN so. IHMISTEN paremmuusjärjestys, heittokierrosten keskiarvot ja mediaanit ynnä muut hajontaluvut. Tämä kai on lähinnä se, mikä tikanheitossa kiinnostaa...

Lue lisää

... WinCapitasta tehtyjen rikosilmoitusten tilastoa? Siinä on havainnot luokiteltu paikkakunnittain. Eli "havaintoja/osumia" on tietylle alueelle osunut niin ja niin paljon. Vaikka se havaintoalue 1 on vaikkapa pääkaupunkiseutu, niin ne havainnot siinä "pääkaupunkiseutu" kartassa lasketaan. Ja kaikki Suomen havainnot ovat yhteensä 100 %. Tiedän tiedän, että niitä ei voi suoraan verrata tähän meidän kiistanalaiseen juttuun, koska tuskin yksi ja sama henkilö on tehnyt rikosilmoja eri paikkoihin. Mutta mietipä tuota rikosilmojen karttaa tikkatauluna. Sinne on tullut osumia eripaikkoihin (eri paikkakunnille). Ne havainnot kertyvät nimenomaan niistä osumista aivan kuin tikkataulussakin. Vai väitätkö, että havaintoja on vaan yksi (paikkakunta), jos samalla paikkakunnalla rikosilmoja on tehty vaikkapa 35 kpl? Ja mitan ette voi...

... talousrikosforumilla, niin asia sinullekin selviää. Siellä alhaalla on mainostajia ja tämä team mainostaa siellä GNLD:tä. Ja mitaan ette voi...

AdaFlink kirjoitti:

... talousrikosforumilla, niin asia sinullekin selviää. Siellä alhaalla on mainostajia ja tämä team mainostaa siellä GNLD:tä. Ja mitaan ette voi...

Käy itsensä kanssa täällä keskustelua. Kutsutaan myös skitsofreniaksi.

jooooooh kirjoitti:

Käy itsensä kanssa täällä keskustelua. Kutsutaan myös skitsofreniaksi.

... epeli, mutta juttuni taisi mennä läpi ko. teamille, koska en enää tänään ole nähnyt niitten mainosta talousrikos-forumilla. Voihan se mainos olla tauollakin ja tulee sitten myöhemmin uudestaan. Vielä, kun he korjaisivat ne lukemattomat kirjoitusvirheet sivuiltaan ja opettelisivat esittämään tilastoja oikein, niin hyvä silleen. Ja ennenkaikkea poistaisivat sen pikku-pojan sanoman sieltä sivuiltaan. Jos lasta käytetään markkinoinnissa, niin siinä pitää olla erityisen tarkkana. Vanhemmat eivät ehkä ole ajatelleet asiaa ihan loppuun asti. Miettikääpä vaikka ite, jotta millaisen kuvan se antaa, kun lapsen suuhun iskä on pistänyt sellaisen sanoman, mikä voidaan ymmärtää terveysväittämänä? Lisäksi siinä on lapsen kuva ja oliko koko nimikin. Ja sitten lapsi esiintyy värväysilmoituksessa talousrikos-forumilla. Voi hyvää päivää sentään. Vanhempien kannattaisi tutustua lakiin ja ohjeistuksiin, jotta mikä on sallittua ja mikä taas kiellettyä, kun lasta käytetään jossain mainoksessa. Ja mitaan ette voi...

AdaFlink kirjoitti:

... epeli, mutta juttuni taisi mennä läpi ko. teamille, koska en enää tänään ole nähnyt niitten mainosta talousrikos-forumilla. Voihan se mainos olla tauollakin ja tulee sitten myöhemmin uudestaan. Vielä, kun he korjaisivat ne lukemattomat kirjoitusvirheet sivuiltaan ja opettelisivat esittämään tilastoja oikein, niin hyvä silleen. Ja ennenkaikkea poistaisivat sen pikku-pojan sanoman sieltä sivuiltaan. Jos lasta käytetään markkinoinnissa, niin siinä pitää olla erityisen tarkkana. Vanhemmat eivät ehkä ole ajatelleet asiaa ihan loppuun asti. Miettikääpä vaikka ite, jotta millaisen kuvan se antaa, kun lapsen suuhun iskä on pistänyt sellaisen sanoman, mikä voidaan ymmärtää terveysväittämänä? Lisäksi siinä on lapsen kuva ja oliko koko nimikin. Ja sitten lapsi esiintyy värväysilmoituksessa talousrikos-forumilla. Voi hyvää päivää sentään. Vanhempien kannattaisi tutustua lakiin ja ohjeistuksiin, jotta mikä on sallittua ja mikä taas kiellettyä, kun lasta käytetään jossain mainoksessa. Ja mitaan ette voi...

Lue lisää

Finteamin sivuilla hyvinvointi -kohdassa on kolme 'tyytyväistä tuotteiden käyttäjää'. Yksi heistä on mainitsemasi pikkupoika, ilmeisesti homman vetäjän poika, ja kaksi muuta ryhmään kuuluvia vm -yrittäjiä. TOSI luotettavat suosittelijat ;)

Mie ite vaan kirjoitti:

Finteamin sivuilla hyvinvointi -kohdassa on kolme 'tyytyväistä tuotteiden käyttäjää'. Yksi heistä on mainitsemasi pikkupoika, ilmeisesti homman vetäjän poika, ja kaksi muuta ryhmään kuuluvia vm -yrittäjiä. TOSI luotettavat suosittelijat ;)

Lue lisää

Jos suosittelijoden taustat on sitä mitä epäilet, niin kuulostaa aika paljon luotettavammalta kuin maksetut julkkismainostajat tai "Liisa, Seinäjoki ym."-suosittelijat.

Mie ite vaan kirjoitti:

Finteamin sivuilla hyvinvointi -kohdassa on kolme 'tyytyväistä tuotteiden käyttäjää'. Yksi heistä on mainitsemasi pikkupoika, ilmeisesti homman vetäjän poika, ja kaksi muuta ryhmään kuuluvia vm -yrittäjiä. TOSI luotettavat suosittelijat ;)

Lue lisää

... näytä vanhempia kiinnostaan lapsensa turvallisuus, koska eivät voi pikku-kaverin nimeä poistaa hurlum-hei-sivuiltaan. Muistaakseni (en ole varma) laissa on kiellettyä kertoa "mainoksessa esiintyvän alaikäisen lapsen nimi". Vai kuinka usein jossakin suoramarkkinoinnissa on kerrottu mainoksessa olevan lapsen nimi? Ei ole nimiä tai edes viitteitä nimeen, koska laki pyrkii suojelemaan lasta kaikilta hulluilta mm. namusetien/-tätien yhteydenotoilta, kaverien leikkaa - liimaa piloilta yms. vähemmän mukavalta tuntuvilta jutuilta. Ne lait on tehty lapsen parhaaksi, lasta suojelevaksi (jos vanhemmat eivät syystä tai toisesta ymmärrä lapsensa parasta). Nämä pikku-veijarin vanhemmat eivät näytä piittaavan lapsestaan ja hänen turvallisuudestaan hönkäsen pöläystä. Ja mitaan ette voi...

AdaFlink kirjoitti:

... näytä vanhempia kiinnostaan lapsensa turvallisuus, koska eivät voi pikku-kaverin nimeä poistaa hurlum-hei-sivuiltaan. Muistaakseni (en ole varma) laissa on kiellettyä kertoa "mainoksessa esiintyvän alaikäisen lapsen nimi". Vai kuinka usein jossakin suoramarkkinoinnissa on kerrottu mainoksessa olevan lapsen nimi? Ei ole nimiä tai edes viitteitä nimeen, koska laki pyrkii suojelemaan lasta kaikilta hulluilta mm. namusetien/-tätien yhteydenotoilta, kaverien leikkaa - liimaa piloilta yms. vähemmän mukavalta tuntuvilta jutuilta. Ne lait on tehty lapsen parhaaksi, lasta suojelevaksi (jos vanhemmat eivät syystä tai toisesta ymmärrä lapsensa parasta). Nämä pikku-veijarin vanhemmat eivät näytä piittaavan lapsestaan ja hänen turvallisuudestaan hönkäsen pöläystä. Ja mitaan ette voi...

Lue lisää

Tämä on vastaus adaflinkin viestiin. Pikkupojan käyttäminen sivustolla oli hyväntahtoista ja se perustui todelliseen kokemukseen ja saatuun hyötyyn, kuten kaikki sivuillamme olevat tarinat. Lapsen hyväksikäyttö mainosmielessä ei edes juolahtanut mieleen, puhumattakaan namusedistä ym. jotka otit esiin. Hyvä pointti sinänsä. Muuten tapasi kirjoittaa koko alasta ja FINTEAMISTA on erittäin ikävää ja vähättelevää. Joukkoomme kuuluu monenlaisia ihmisiä. Suurin osa liittyy tiimiin saadakseen hyviä tuotteita edullisempaan hintaan ja se riittää heille. Osa lähtee hakemaan niitä muutamia satoja euroja, joita joku muu tekee siivoamalla tai jakamalla postia. Monet rakentavat omaa liiketoimintaa tosissaan ja ansaitsevat merkittäviä summia kuukaudessa auttamalla ihmisiä saamaan edellämainittuja alennuksia, ylimääräistä tai tuntuvia tuloja. Se että kirjoittelet täällä ja pilkkaat toisten työtä ei muuta muutamia tosiseikkoja. Tiimimme kasvaa koko ajan ja siihen liittyy uusia ihmisiä joka kuukausi. Asiakaspalaute on todella hyvää ja tuotteet liikkuvat terveesti ihmisten käytössä. Monet ovat saaneet apua merkittäviin terveysongelmiinsa tuotteistamme. Tiimimme liiketoimintasuunnitelma on erittäin toimiva ja monistettava. FINTEAMIN tavoitteena on tulla merkittäväksi vaihtoehdoksi kun ihmiset etsivät vakavasti otettavia mahdollisuuksia ansaita ja yrittää. Muutaman viikon riskitön koeaikamme kyllä kertoo pian, mitä uuden ihmisen kannattaa jatkossa tehdä, mennä eteenpäin vai jäädä pienempään rooliin ja ihmisten tyytyväisyys onkin meille asia numero yksi. Pikkupojan kuva on nyt poistettu. Jos asia jotenkin jää kalvamaan tämän jälkeen, niin voit soittaa sivuilla oleviin puhelinnumeroihin ja puhua suusi puhtaaksi sen sijaan että viljelet pikkuviisaita teorioitasi täällä sivuilla. Kehotan kaikkia alasta kiinnostuneita ottamaan yhetyttä ja kysymään lisää. Adaflinkin ylimielinen ja vähättelevä "mitään ette voi"-slogan ei todellakaan pidä paikkaansa. Suurimmalla osalla meistä ei ole mitään käsitystä omista piilevistä kyvyistään ja tiimimme ja yrityksen yksi tavoitteista on auttaa ihmisiä kehittämään itseään, terveyttään ja taloudellista tilannettaan. Ystävällisin terveisin, FINTEAM

Finteam kirjoitti:

Tämä on vastaus adaflinkin viestiin. Pikkupojan käyttäminen sivustolla oli hyväntahtoista ja se perustui todelliseen kokemukseen ja saatuun hyötyyn, kuten kaikki sivuillamme olevat tarinat. Lapsen hyväksikäyttö mainosmielessä ei edes juolahtanut mieleen, puhumattakaan namusedistä ym. jotka otit esiin. Hyvä pointti sinänsä. Muuten tapasi kirjoittaa koko alasta ja FINTEAMISTA on erittäin ikävää ja vähättelevää. Joukkoomme kuuluu monenlaisia ihmisiä. Suurin osa liittyy tiimiin saadakseen hyviä tuotteita edullisempaan hintaan ja se riittää heille. Osa lähtee hakemaan niitä muutamia satoja euroja, joita joku muu tekee siivoamalla tai jakamalla postia. Monet rakentavat omaa liiketoimintaa tosissaan ja ansaitsevat merkittäviä summia kuukaudessa auttamalla ihmisiä saamaan edellämainittuja alennuksia, ylimääräistä tai tuntuvia tuloja. Se että kirjoittelet täällä ja pilkkaat toisten työtä ei muuta muutamia tosiseikkoja. Tiimimme kasvaa koko ajan ja siihen liittyy uusia ihmisiä joka kuukausi. Asiakaspalaute on todella hyvää ja tuotteet liikkuvat terveesti ihmisten käytössä. Monet ovat saaneet apua merkittäviin terveysongelmiinsa tuotteistamme. Tiimimme liiketoimintasuunnitelma on erittäin toimiva ja monistettava. FINTEAMIN tavoitteena on tulla merkittäväksi vaihtoehdoksi kun ihmiset etsivät vakavasti otettavia mahdollisuuksia ansaita ja yrittää. Muutaman viikon riskitön koeaikamme kyllä kertoo pian, mitä uuden ihmisen kannattaa jatkossa tehdä, mennä eteenpäin vai jäädä pienempään rooliin ja ihmisten tyytyväisyys onkin meille asia numero yksi. Pikkupojan kuva on nyt poistettu. Jos asia jotenkin jää kalvamaan tämän jälkeen, niin voit soittaa sivuilla oleviin puhelinnumeroihin ja puhua suusi puhtaaksi sen sijaan että viljelet pikkuviisaita teorioitasi täällä sivuilla. Kehotan kaikkia alasta kiinnostuneita ottamaan yhetyttä ja kysymään lisää. Adaflinkin ylimielinen ja vähättelevä "mitään ette voi"-slogan ei todellakaan pidä paikkaansa. Suurimmalla osalla meistä ei ole mitään käsitystä omista piilevistä kyvyistään ja tiimimme ja yrityksen yksi tavoitteista on auttaa ihmisiä kehittämään itseään, terveyttään ja taloudellista tilannettaan. Ystävällisin terveisin, FINTEAM

Lue lisää

..., että ymmärsitte vastuunne. Uskon, että vanhemmat eivät olleet ymmärtäneet asian vakavuutta ja ihan hyvän tahtoisuuttaan olivat laittaneet lapsen sanomana kuvin ja nimin sellaista mitä he eivät olisi tehneet, mikäli olisivat ajatelleet vähän pitemmälle. Täällä oli jonkin aikaa sitten (pari vuotta) juttua, jotta miten erään verkostomarkkinoijan lapset joutuivat "uhkailun kohteeksi". Internetin maailma on niin pirun kiero ja kaikki ei ole aina ihan sitä miltä näyttää. Lapsi ei välttämäti ymmärrä ja osaa tiedostaa sitä kieroutta. Joten kiitos vaan, että herättelyni joskuskin johti konkreettiseen toimenpiteeseen, ennenkuin joku sairas tyyppi olisi tehnyt omat sairaat juttunsa. Ja mitaan ette voi...

AdaFlink kirjoitti:

... talousrikosforumilla, niin asia sinullekin selviää. Siellä alhaalla on mainostajia ja tämä team mainostaa siellä GNLD:tä. Ja mitaan ette voi...

Eeva, olet meille tuntematon. Onko sinut tunnistettu? Kyllä!

Finteam kirjoitti:

Tämä on vastaus adaflinkin viestiin. Pikkupojan käyttäminen sivustolla oli hyväntahtoista ja se perustui todelliseen kokemukseen ja saatuun hyötyyn, kuten kaikki sivuillamme olevat tarinat. Lapsen hyväksikäyttö mainosmielessä ei edes juolahtanut mieleen, puhumattakaan namusedistä ym. jotka otit esiin. Hyvä pointti sinänsä. Muuten tapasi kirjoittaa koko alasta ja FINTEAMISTA on erittäin ikävää ja vähättelevää. Joukkoomme kuuluu monenlaisia ihmisiä. Suurin osa liittyy tiimiin saadakseen hyviä tuotteita edullisempaan hintaan ja se riittää heille. Osa lähtee hakemaan niitä muutamia satoja euroja, joita joku muu tekee siivoamalla tai jakamalla postia. Monet rakentavat omaa liiketoimintaa tosissaan ja ansaitsevat merkittäviä summia kuukaudessa auttamalla ihmisiä saamaan edellämainittuja alennuksia, ylimääräistä tai tuntuvia tuloja. Se että kirjoittelet täällä ja pilkkaat toisten työtä ei muuta muutamia tosiseikkoja. Tiimimme kasvaa koko ajan ja siihen liittyy uusia ihmisiä joka kuukausi. Asiakaspalaute on todella hyvää ja tuotteet liikkuvat terveesti ihmisten käytössä. Monet ovat saaneet apua merkittäviin terveysongelmiinsa tuotteistamme. Tiimimme liiketoimintasuunnitelma on erittäin toimiva ja monistettava. FINTEAMIN tavoitteena on tulla merkittäväksi vaihtoehdoksi kun ihmiset etsivät vakavasti otettavia mahdollisuuksia ansaita ja yrittää. Muutaman viikon riskitön koeaikamme kyllä kertoo pian, mitä uuden ihmisen kannattaa jatkossa tehdä, mennä eteenpäin vai jäädä pienempään rooliin ja ihmisten tyytyväisyys onkin meille asia numero yksi. Pikkupojan kuva on nyt poistettu. Jos asia jotenkin jää kalvamaan tämän jälkeen, niin voit soittaa sivuilla oleviin puhelinnumeroihin ja puhua suusi puhtaaksi sen sijaan että viljelet pikkuviisaita teorioitasi täällä sivuilla. Kehotan kaikkia alasta kiinnostuneita ottamaan yhetyttä ja kysymään lisää. Adaflinkin ylimielinen ja vähättelevä "mitään ette voi"-slogan ei todellakaan pidä paikkaansa. Suurimmalla osalla meistä ei ole mitään käsitystä omista piilevistä kyvyistään ja tiimimme ja yrityksen yksi tavoitteista on auttaa ihmisiä kehittämään itseään, terveyttään ja taloudellista tilannettaan. Ystävällisin terveisin, FINTEAM

Lue lisää

Hyvä tekstiä! Olen erifirmassa mukaan, mutta samalla asialla... Täällä on kuin pimeä huone...joka tarvitsee hiukan valoa... : ) Jatketaan...ja voimaa teille!

kukaan jaksa.

Käykö kauppapaikassasi Onecoinit? voisin vaihtaa kasan onecoineja tynnyrilliseen Super kymppiä.