Etelä-Afrikka/Zimbabwe

ovathan näissä molemmissa maissa vaikuttaneet länsimaiset uusliberalistit talousohjelminen ja rakennesopeuttamisineen. "Pohjoisen talouskasvua pyrittiin öljykriisin jäl- keen saamaan vauhtiin markkinoiden roolia korostavalla politiikalla, tätä uusliberalistista politiikkaa ryhdyttiin levittämään myös Etelään rakennesopeutusohjelmien muodossa. Rakennesopeutusohjelmat ovat Maailmanpankin ja Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n asettamiin lainaehtoihin lisättyjä ohjelmia, joissa muun muassa edellytetään valtion menojen vähentämistä ja viennin kasvattamista. Maailmanpankki on perinteisesti kes- kittynyt talouden perusrakenteiden vahvistamiseen tähtäävien hankkeiden rahoittami- seen. Tarkoituksena on ollut vakauttaa Etelän valtioiden talouksia ja luoda vahvemmat talouskasvun edellytykset. Viime vuosikymmenenä Maailmanpankin toiminta on laajen- tunut voimakkaasti myös sosiaalisen kehityksen ja ympäristölainoituksen suuntaan. Heikkoa valtiontaloutta on pyritty kohentamaan nopealla liberalisoinnilla. Etelän maiden mahdollisuutta turvata kansalaistensa hyvinvointi on merkittävästi rapautettu mark- kinoiden avaamisella, kaupan rajoitteiden purkamisella ja rakennesopeutusohjelmilla. YK:n talous- ja kehitysjärjestö UNCTAD:in mukaan tuloerot ovat lisääntyneet niin kut- sutuissa vähiten kehittyneissä maissa, joissa on nopeasti purettu kaupan sääntelyä. Menestyksekkäänä kehitysmaana pidetyssä Etelä-Afrikassa rikkain 10 % väestöstä ansaitsee 52 % tuloista, mutta köyhin 20 % vain 3 % tuloista. Perushyödykkeiden ja -palvelujen hinnat ovat rakennesopeutuksen myötä nousseet ja korkeat lääkärimaksut heikentävät mahdollisuutta terveydenhuoltoon. Julkisen terveydenhuollon yksityistä- minen siirtää perusterveydenhuoltoa yhteisöihin, naisten palkattomaksi työksi. Ra- kennesopeuttaminen on heikentänyt myös köyhien maiden ruokaturvaa. Lainaehtojen mukaan sopeutettavien maiden hallitusten on usein täytynyt lopettaa maatalouden tukeminen, jonka vuoksi pienten ja keskikokoisten tilojen viljelijöillä ei ole enää varaa maatalouden investointeihin. Lukuisten tutkimusten mukaan rakennesopeutusohjelmat ovat johtaneet talouden stagnaatioon, ympäristön tuhoutumiseen sekä köyhyyden ja epätasa-arvoisuuden lisääntymiseen Afrikassa ja Latinalaisessa Amerikassa 1980- ja 1990-luvuilla " http://209.85.229.132/search?q=cache:zUCkryonS9IJ:www.globalisaatio.net/download/Talouden_globalisaatio_ja_Etela.pdf+etel%C3%A4-afrikka+rakennesopeutus&cd=18&hl=fi&ct=clnk&gl=fi&lr=lang_fi&client=firefox-a