Onkos se aistein havaittu maailma fyysisenä olemassa ? Mistä tiedetään sen olevan olemassa ? Filosofit ovat pohtineet tätä kysymystä jo niin kauan kuin heitä on ollut olemassa. Dialektisen materialismin vastakohtana on idealismi, jonka mukaan aisteja ja aistein havaittua maailmaa ei ole fyysisenä olemassa...on vain tajuntaa. Idealismin mukaan pihamaan kivi on tietoisuuden ylläpito ja -toimintayksikkö ja kaikki on vain maailmassa kollektiivisen tietoisuuden tietojenkäsittelyä, vailla fyysistä maailmaa...aivojakaan ei ole. Idealismia tai materialismia ei kumpaakaan ole todistettu filosofisesti todeksi tai vääräksi. Koska tieteet ovat alistettuja filosofialle ei ole siis tieteellistäkään todistetta kummankaan todellisuudesta.
Jos ainetta ei ole olemassakaan niin miten sitten näyttäisi siltä, että pieni ainekappale ts. geeni sisältää ohjaavan informaation. Idealismissa on tähänkin vastaus: Aineeton geeni onkin tietoyksikkö...onko astrologiakin totta ?
Hegel oli idealismin eräs merkkihenkilö ja hän otti teoriaansa Jumalan. Jos kaikki on henkeä ts. tajuntaa niin on helppo uskoa Jumalankin olemassaoloon - olihan kaikki korkeata tietojenkäsittelyä. Todettakoon, että idealsimin mukaan avaruuttakaan ei ole, eikä tilaa ja etäisyyksiä - on vain tajuntaa.
Ihmiskunta ei tiedä onko tietoisuuden tajunnan "ulkopuolella" mitään...selviääkö kysymys koskaan. Miten tällainen kysymyksenasettelu muuttaa jokaisen elämää ja ihmiskunnan elämää ?
Keskustelkaa ystävät tästä aiheesta !
Ontologinen idealismi
Deepak
4298
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Jos fyysinen maailma on pelkkää kuvitelmaa olisi mielenkiintoista tietää miten se henkimaailma säilöö informaatiota?
Eihän se säilökään koska kaikki on suoraa ajatusvirtaa.
kuuluu: "Dont Panic!" Tietoisuutta voidaan tarkastella emergenttinä ilmiönä, joka syntyy organismin saavutettua kokonaisuutena riittävän monimutkaisen kehitystason. Ajatukset näin ollen, ne ovat ainetta. Ajattelen, olen siis ainetta. Ja, oliko se, olen olemassa. Toinen asia on kvanttimaailma jonka pohjalla ilmeisesti pienen pienet jouset (jousiteoria) saavat värähtelyillään maailman näyttämään "fyysiseltä", öö siis siltä kuin me sen näemme. Jousien maailma ei kosketa arkikokemusta. Yhtä kummallista on sekin, että tarkastelemamme maailmankaikkeus on se sama pikkiriikkisen pieni sittemmin avautunut ja huomattavasti kehittynyt "alkusolu", ja jota solua siis tarkastelemme tänäpä sisältä päin. Jos kaikki mitä on, jos se olisi pelkästään jonkinlaisen jumaluuden tajuntaa, ei mihinkään voisi luottaa. Ja miksi ihmeessä se tajunta kuvittelisi juuri tälläisen paketin triljoonista vaihtoehdoista, kummallista, ja astrologialla pyyhin persieen, hyh hyh. -evvk-
"Ihmiskunta ei tiedä onko tietoisuuden tajunnan "ulkopuolella" mitään...selviääkö kysymys koskaan. Miten tällainen kysymyksenasettelu muuttaa jokaisen elämää ja ihmiskunnan elämää ?" Onhan tuota pohdittu jo antiikista saakka, enkä ole huomannut sen ihmiskunnan elämään paljoa vaikuttaneen. Miten voisikaan, kun asiasta ei kerran ole muuta tietoa kuin mahdollisuuksien pohdiskelu? Kun aistit ja järki tuottavat suhteellisen johdonmukaisen kuvan "todellisuudesta", jonka kanssa voi myös vuorovaikuttaa jotakuinkin loogisesti, on lähinnä filosofinen kysymys mitä takana "oikeasti" on. Tai sanopa itse, miten asia voisi vaikuttaa?