En ole koskaan kuullut kuinka jatkosotaan ryhtymisestä päätettiin; päättiko eduskunta niinkuin perustuslain mukaan kuuluu päättää.
Voisiko joku asiatuntija ystävällisesti vastata -kiitos
Voisiko joku asiatuntija ystävällisesti vastata -kiitos
Jotkosodasta päätös -kuka teki
Kalle
11684
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
teki vänrikki Koskela.
t:jarmo
25. kesäkuuta eduskunta hyväksyy kaikki hallituksen toimenpiteet, jotka tarkoittivat puolustussodan aloittamista ja Moskovan rauhassa menetettyjen alueiden takaisinvaltausta. Mitään sodanjulistusta ei tehdä, koska Neuvostoliitto koetaan hyökkääjäksi (lentopommitukset) ja todetaan maamme olevan sodassa. Minulla ei ole lähempää tietoa itse istunnosta, joka oli julistettu "salaiseksi"; mitä puheita oli pidetty ja kuinka oli äänestetty jne..
Eduskunta kyllä käsitteli asiaa heti 25.6.41, kun NL oli pommittanut maatamme, jos nyt oikein muistan. Lopputuloksena oli se, että Suomen todettiin olevan sodassa. Eihän tässä vaiheessa enää ollut asiallisesti muuta mahdollisuutta kuin todeta asiaintila.
Toinen kysymys on sitten kokonaan se, miten tehtiin päätöksiä siitä, jotka edesauttoivat sotaan joutumista. Tämä päätöksentekö alkoi jo maaliskuussa 1940, kun Suomi torjui meille tyrkytetyn länsiavun. Se merkisti valintaa löyhäksi liitoksi Saksan kanssa. Saksa oli nimittäin luvannut Suomelle, että Suomi saa hyvityksen korkkojen kera, jos se suostuu NL:n esittämään rauhaan. Saksa tietysti pelkäsi länsivaltojen sekaantumista Pohjolan asioihin ja teki Suomelle osin sen vuoksi tämän lupauksen. Toinen tärkeä syy lupaukselle oli se, että Suomen haluttiin säästävän sotilaitaan sitä hetkeä varten, kun Saksa aloittaisi hyökkäyksen. Luovutettujen alueiden takaisinvaltaus oli parempi aloittaa Karjalasta kuin Torniosta.
Myöhemmin suomalaiset sallivat saksalaisten kauttakulun maassamme ja sallivat myös saksalaisten asettua asemiin maassamme. Saksan hyökätessä 22.6.41 NL:oon, se hyökkäsi myös Suomen alueelta käsin. Näitä päätöksiä ei tehty Eduskunnassa. Niistä päättivät presidentti ja hallitus. Kaikkiaan keskeisessa asemassa ovat ollet pääministeri, sitten presidentti Risto Ryti ja ulkoministerinä Rytin hallituksessa toiminut Väinö Tanner.
Ota huomioon, että Suomi salli saksalaisten tulon Suomeen, koska se tiesi että yksin se selviä NL-uhasta. Nl uhkaili Suomea ennen 22.6 pitemmän aikaa, ja Molotov kävi Berlinissä ja kysyi lupaa Suomen valloittamiseen.
Ei pidä unohtaa, että NL miehitti Viron ja Latvian kesäkuussa 1940 ja sitä taustaa vasten voidaan myös Suomen menettely ymmärtää. Ihmettelin pitkään miten oikeastaan kauttakulkusopimus Saksan kanssa syyskuussa 1940 oikein pääsi syntymään, mutta en tienyt, että viikkoa aikaisemmin oli tehty kauttakulkuliikennesopimus NL:n kanssa - Suomi oli muuttunut suurvaltapolitiikan pelikentäksi. Heinäkuussa Saksa oli tehnyt kauttakulkusopimuksen myös Ruotsin kanssa. Yksi varteenotettava seikka oli myös Petsamon nikkeli, jonka omisti englantilainen yhtiö ja joka oli Saksalle tärkeä sekä myös NL:n mielenkiinnon kohteena, mutta ilmeisesti se ei ollut syy sotaan.
Näin on kuten sanot. Tämä on otettu huomioon. Jos olisit lukenut tarkemmin kirjoitukseni, olisit sen havainnut. Suomi solmi Moskovan rauhan 12.3.1940 tietoisena nimenomaan siitä, että Saksa oli luvannut Suomelle hyvityksen korkojen kera. Asiasta olivat tietoisia aluksi vain Ryti, Tanner ja T.M Kivimäki, mutta näiden valta-asema riitti saamaan enemmistön tämän ratkaisun taakse. Tämä perustui nimenomaan siihen olettamukseen, että Saksa ottaa ennen pitkää yhteen NL:n kanssa ja siksi Suomen pitää liittoutua Saksan kanssa, jotta NL:n uhka saadaan torjuttua. Se että Suomi salli saksalaisten tulon Suomeen, on täysin linjassa sen kanssa, missä olosuhteissa Moskovan huonoksi koettu rauha tehtiin.
Kansa ei siinä vaiheessa tiennyt, että huonoihinkin rauhanehtoihin suostuttiin Saksan toivomuksesta ja Suomen tukeutumisesta Saksaan. Suomalaisilla olisi ollut mahdollisuus saavuttaa huomattavan paljon paremmat rauhanehdot, jos neuvotteluissa olisi käytetty painostuskeinona länsivaltojen lupaamaa apua. Suomalaiset eivät hiiksuneet asiasta mitään, koska se Saksa ei sitä halunnut. Saksa ei halunnut länsivaltoja missään tapauksessa Pohjolaan ja tämä ratkaisi myös Suomen linjan ja sinetöi kohtalon.
Länsiavun hyväksyminen olisi ratkaisevalla tavalla muuttanut koko toisen maailmansodan kuviot. Suomi oli siten maaliskuussa 1940 asemassa, jossa sen päätökset tulivat olemaan monien maiden osalta huipputärkeitä. Ruotsi voi kiittää Suomea, ettei sen tarvinnut osallistua sotaan. NL saattoi kiittää Suomea, ettei se joutunut sotaan Saksan lisäksi länsivaltoja vastaan. Ja Saksa voi kiittää Suomea, ettei se estänyt sen rautamalmin saantia Jällivaarasta. Itseään Suomi voi kiittää siitä, että se valitsi väärän hevosen maaliskuussa 1940 ja ratsasti sillä hävinneiden puolella. Tämä lienee kohtalokkain päätös talvisodan edellä käytyjen neuvotteluiden katkaisemisen ohella mitä Suomen itsenäisyyden aikana on tehty. Päätös käy kyllä ymmärrettäväksi silloisissa olosuhteissa. kun oli perusteltua otaksua, että Saksa tulee voittamaan tulevan suursodan.
olen ajatellut. Jos asia tosiaan on näin niin silloin jatkosota oli laiton.
Miksi tästä ei ole nostettu isompaa haloota,,, siks otin asian puheeksi.
haluan tietää miltä alueelta saksa hyökkäsi neuvostoliittoon,siis suomen rajojen yli ja mitkä divisioonat?
Hangossa, tykinkantaman päässä helsingistä oli kai sen toisen sodan alussa melkoinen tukikohta. Jos Jatkosota ei lähtenyt noin liikkeelle, vaihtoehtoja olisi ollut erilaisia. Esim. suurvaltojen välinen sota Hangon omistuksesta. Olisiko Suomi voinut julistautua puolueettomaksi ja olisiko sitä uskottu? Jatkosodan nimi on vissiin jälestäkäsin keksitty, se on kuitenkin hyvin osuva.
Yksityiskohta joka pisti silmääni: Suomi mukamas torjui meille tyrkytetyn länsiavun.
Suomen tavoitteet tärkeysjärjestyksessä kevättalvella 1940: 1) rauhan saavuttaminen, 2) apu Ruotsilta, 3) apu länsimailta.
Ruotsin politiikkaan läntinen apu Suomelle ei oikein sopinut, koska ruotsalaiset kantoivat huolta omista malmialueistaan pohjoisessa. Suomeen virtaavat englantilais-ranskalaiset joukot olisivat saattaneet ohimennessään miehittää ne!
Totta on, että länsimaat "nokittivat" apunsa tarjoamista talvisodan loppua kohti, mutta rauhanlinja voitti Suomessa, ja sota saatiin päätökseen.
Suora lainaus:
30.1.1970
Mauno Jokipii 10.8. Rydin patsaan paljastustilaisuudessa: (Leike puheesta, jossa todetaan mm., että presidentti Ryti, sotamarsalkka Mannerheim ja hallituksen sisärengas: Rangell, Tanner, Witting, Waldén antoivat Suomen liukua mukaan sotaan ja antoivat jo 14.6. saksalaisille osanottolupauksen, josta ei informoitu koko hallitusta saati eduskuntaa.)