HS Tuoreet/talous 20.12.2003:
"
UPM-Kymmenen Niemelä: päästökauppa hulluutta
Julkaistu 9:42
Helsinki. Metsäjätti UPM-Kymmenen toimitusjohtajan Juha Niemelän mielestä Suomen pitäisi vastustaa kaikin voimin Kioton ilmastosopimukseen perustuvaa päästökauppaa. Niemelä luonnehtii lauantaina Aamulehdessä ja Turun Sanomissa EU:n suunnitelmia aloittaa päästökauppa vuonna 2005 järjettömäksi.
"Euroopalta on sulaa hulluutta lähteä tällaiseen hankkeeseen lähes yksin ja antaa kortit käsistään niille, jotka jättäytyvät sopimuksen ulkopuolelle", Niemelä sanoo.
Päästökaupan rasitteilla vaarannetaan hänen mukaansa arvokkaimpien kuusipohjaisten paperilajien valmistus Suomessa, koska kuusen kuitujen hiontairrotukseen tarvitaan paljon energiaa.
Niemelä huomauttaa myös, että EU:lla ei ole yksin mitään mahdollisuuksia ratkaista maapallon ilmastokysymystä. Yhdysvallat on George W. Bushin kaudella sanoutunut irti päästökauppaa raamittavasta Kioton sopimuksesta. Venäjän kantaa sopimuksen ratifiointiin vielä odotetaan.
STT
"
http://www.helsinginsanomat.fi/tuoreet/artikkeli/1071381507235
Uuden ydinvoimalan tarvetta perusteltiin paitsi taloudellisilla, myös ympäristöllisillä syillä. Nyt, kun kaupan allekirjoitusmuste on ehkä juuri ja juuri ehtinyt kuivua, ympäristölliset syyt joutaakin romukoppaan.
Teollisuus siis valehtelee häpeilemättä. Taloudellehan se on sallittuakin. Tyhmyydestä voi syyttää niitä kansanedustajia, jotka uskoivat tuohon teollisuuden suorittamaan ydinvoiman viherpesuun.
Onkohan vielä olemassa jokin keino keskeyttää ydinvoimalan rakentaminen? Ilmastollisia perusteluitahan sille ei selvästikkään enää ole edes sitä vaatineiden mielestä.
"
UPM-Kymmenen Niemelä: päästökauppa hulluutta
Julkaistu 9:42
Helsinki. Metsäjätti UPM-Kymmenen toimitusjohtajan Juha Niemelän mielestä Suomen pitäisi vastustaa kaikin voimin Kioton ilmastosopimukseen perustuvaa päästökauppaa. Niemelä luonnehtii lauantaina Aamulehdessä ja Turun Sanomissa EU:n suunnitelmia aloittaa päästökauppa vuonna 2005 järjettömäksi.
"Euroopalta on sulaa hulluutta lähteä tällaiseen hankkeeseen lähes yksin ja antaa kortit käsistään niille, jotka jättäytyvät sopimuksen ulkopuolelle", Niemelä sanoo.
Päästökaupan rasitteilla vaarannetaan hänen mukaansa arvokkaimpien kuusipohjaisten paperilajien valmistus Suomessa, koska kuusen kuitujen hiontairrotukseen tarvitaan paljon energiaa.
Niemelä huomauttaa myös, että EU:lla ei ole yksin mitään mahdollisuuksia ratkaista maapallon ilmastokysymystä. Yhdysvallat on George W. Bushin kaudella sanoutunut irti päästökauppaa raamittavasta Kioton sopimuksesta. Venäjän kantaa sopimuksen ratifiointiin vielä odotetaan.
STT
"
http://www.helsinginsanomat.fi/tuoreet/artikkeli/1071381507235
Uuden ydinvoimalan tarvetta perusteltiin paitsi taloudellisilla, myös ympäristöllisillä syillä. Nyt, kun kaupan allekirjoitusmuste on ehkä juuri ja juuri ehtinyt kuivua, ympäristölliset syyt joutaakin romukoppaan.
Teollisuus siis valehtelee häpeilemättä. Taloudellehan se on sallittuakin. Tyhmyydestä voi syyttää niitä kansanedustajia, jotka uskoivat tuohon teollisuuden suorittamaan ydinvoiman viherpesuun.
Onkohan vielä olemassa jokin keino keskeyttää ydinvoimalan rakentaminen? Ilmastollisia perusteluitahan sille ei selvästikkään enää ole edes sitä vaatineiden mielestä.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Ei tietenkään ydinvoimakaan muiden tuotantojen hiilidioksiidipäästöjä vähennä. Päästökauppa rasittaa näin Suomen teollisuusyritysten kilpailukykyä. Suomen teollisuus on ollut niin "tyhmä", että on tehnyt päästöjen vähennykset ajoissa ilman että kansainväliset sopimukset olisivat niin vaatineet. Näin vastuuttomammilla teollisuusyrityksillä on etulyöntiasema, koska he voivat vähentää päästöjänsä halvoilla ratkaisuilla. Suomen teollisuudella mahdollisuudet ovat joko kalliita taikka tuotannonsupistukset. Olisi siis vähintäänkin kohtuullista että yrityksillä olisi edes halpaa energiaa saatavilla.
Tilanne olisi vieläkin pahempi ilman tätä nykyistä ydinvoimaratkaisua.
Järkevä tapa toteuttaa päästökauppa olisi että määriteltäisiin ns "normipäästö". Esimerkiksi N tonnia hiilidioksiidia terästonnia kohden. Näin päästövähennykset kohdistuisivat järkevimmin sinne missä niistä on eniten hyötyä ja missä se olisi halvinta.
Ydinvoimalan piti korvata hiilivoimaloita. Nyt ei tartte.
Hollanti (?) ratkaisi tyylikkäästi terästeollisuutensa saasteongelman: tehdas suljettiin. Tämmöinen muistikuva on jostain jäänyt päähäni.
Emme todellakaan ratkaise saasteongelmia energiaa tuottamalla. Kulutusta on vähennettävä. Silloin kulutustavaroiden tuottamiseen ei tarvita niin paljon energiaa.
Energian halpuudelle ei ole yhtään mitään muuta syytä kuin talous. Seuraukset on nähtävissä.
Tuskin kukaan tavallinen pulliainen huomaisi mitään muutosta, jos tyytyisimme vaikka siihen kulutukseen, joka meillä oli 20 vuotta sitten. Ikuisen talouskasvun perään vannovat ja sen katkeamisella maailmanlopulla pelottelevat tietenkin huomaisivat - ettei se maailmanloppu tullutkaan, pikemminkin päin vastoin.
"Järkevä tapa toteuttaa päästökauppa olisi että määriteltäisiin ns "normipäästö". Esimerkiksi N tonnia hiilidioksiidia terästonnia kohden. Näin päästövähennykset kohdistuisivat järkevimmin sinne missä niistä on eniten hyötyä ja missä se olisi halvinta."
Tämä johtaisi suuriin keskittymiin ja sitä kautta kilpailun puuttumiseen. Kaikissa keskittymissä on myös ongelmansa: toimintahäiriö onkin iso häiriö.
"Tämä johtaisi suuriin keskittymiin ja sitä kautta kilpailun puuttumiseen. Kaikissa keskittymissä on myös ongelmansa: toimintahäiriö onkin iso häiriö."
Millä mekaniikalla johtaisi. Tämähän ei ota volyymiin mitään kantaa. Ainoastaan saaste/tuotanto suhde olisi ratkaiseva.
Päästöjen poistaminen/puhdistaminen on halvempaa suurissa yksiköissä.
Tee vaikka karkea vertaus kyläsepän ja tehtaan välillä. Sepälle tulee tuotantoyksikköä kohden suurempi kulu päästöjen poistossa. Näin seppä ei pärjää hintakilpailussa.
Nimenomaan pitää verrata samaa tuotantoa toisiinsa. Kyläseppä käyttää suuren tehtaan tuotantoa lopputuotteen valmistukseen. Toisinsanoen eivät toimi samoilla markkinoilla ja näin kilpailu ei vääristy.
"Tee vaikka karkea vertaus kyläsepän ja tehtaan välillä."
Kehitä sitten semmonen, jossa molemmat tekee omenoita. Tulos sama.
Kun en keksi sellaista mekanismiä.
Terästehtaan koolla ei ole merkitystä hiilidioksidipäästöjen vähennyksen suhteen per tuotettu terästonni. Pienmmässäkin terästehtaassa voidaan teräs tuottaa puhtaalla tekniikalla ja suuressa likaisemmalla. Joten miten mallini johtaisi isompiin yksikköihin ? Mielestäni tuollainen tarkastelu parhaiten vähentäisi päästöjä. Toisinsanoen saastuttava teknologia olisi a kannattamattomampaa kuin puhdas, samaten päästöjen vähentämiseen kuluva rahamäärä pienenisi. Tai mikäli haluat, niin samalla rahamäärällä saataisiin enemmän päästöjä vähennettyä, koska vähennykset kohdistuisivat sinne missä ne olisivat kustannustehokkaimpia.
Ei ole järkeä maksaa miljoonaa siitä että Suomessa terästonni valmistuisi 1 tonnilla vähemmän päästöjä, jos samalla summalla esim Puolassa tuotetun teräksen päästöt vähenisivät 3 tonnia...
"Hollanti (?) ratkaisi tyylikkäästi terästeollisuutensa saasteongelman: tehdas suljettiin"
Olenkin jo pitkään epäillyt että olet suunnitellut Suomalaiselle hyvinvoinnille tulevaisuutta, jossa teollisuuttamme ruvettaisiin ajamaan alas ja kansantalous supistuisi tahtia, johon verrattuna lama, sota-ajat ja pula-aika joutuisivat häpeään. Onko tosiaan näin?
Kuten tunnettua, paperitehtaat tuottavat itse tarvitsemansa sähkön, ja myyvät ylimääräisen. Tästä myytävän supistumisesta on kyse.
Katsokaa Fingridin taseesta. Teollisuuden vastapaine tarkoittaa lähinnä paperiteollisuutta.
Jos ydinvoima ei mitenkään liity päästökauppaan, ollaan samassa tilanteessa: meitä on huijattu.
Niinkuin onkin.
Ydinvoiman saasteettomuus ei riipu siitä, miten muiden lähteiden saasteista päätetään huolehtia. Ydinvoiman käyttöönotto pudotti Suomessa päästöjä tuntuvasti 80-luvun alussa ja uusi voimala tekenee saman taas.
Jos nykyinen pääministerimme ei olisi aikoinaan tehnyt aloitetta edellisen ydinvoimahankkeen kaatamisesta, olisi meillä nyt 1 000 MW enemmän ydinvoimaa, ja kivihiililauhteella ei ajettaisi kuin korkeintaan kovilla pakkasilla.
Ruotsiin toki menee sähköä, mutta siirtokapasiteetti rajoittaa. Sinnehän Inkoolla sähköä nyt on ajettu. Venäjäntuonti on oma lukunsa.
Eikös tämä seikka jo kerro ydinvoiman päästövaikutuksista!
Mun mieleztä oliz niinku naztaa että kaikki zuomen paperija muu niinkutuotanto lopetettaiz ja oltaz niinku ympäristöyztävällizii tai jotain. mennään itteemme ja annetaan ympäriztö yztävällizten zakzan ja ranzkan niiku tehä niinku peipperit ja zuojellaan niinku zuzia ja liito oravixii nii maailma niinku pelaztuu taijotain NIINKU.
>Uuden ydinvoimalan tarvetta perusteltiin paitsi
>taloudellisilla, myös ympäristöllisillä syillä.
Niin ja edelleenkin.
>Nyt, kun kaupan allekirjoitusmuste on ehkä juuri
>ja juuri ehtinyt kuivua, ympäristölliset syyt
>joutaakin romukoppaan.
Maapallon lämpeneminen ihmisen toiminnan seurauksena ei ole mikään fakta vaan teoria josta ollaan montaa mieltä tiedepiireissä.
>Teollisuus siis valehtelee häpeilemättä.
Te viherpiipertäjät valehtelette, vääristelette ja keksitte päästänne mitä ihmeellisimpiä satuja oman punavihreän ja hyvinvointikielteisen yhteiskuntanne tukemiseksi ja myymiseksi.
>Onkohan vielä olemassa jokin keino keskeyttää >ydinvoimalan rakentaminen?
Ei. Ja hyvä niin. Kohta pistetään pystyyn kuudes. Seitsemättä voidaan joutua odottamaan ehkä 10 vuotta valitettavasti. Harmittaako?
>Ilmastollisia perusteluitahan sille ei
>selvästikkään enää ole edes sitä vaatineiden
>mielestä.
On joidenkin mielestä. Jos USKOTAAN että ihmisen pahentama kasvihuoneilmiö on totta, ydinvoiman lisäys on hyvä lääke siihen.
"
Päästökauppa kannattaa
Päästökaupan turmiollisuudesta leviää julkisuuteen toinen toistaan hurjempia lukuja. Viimeksi loppiaisena Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (Vatt) tutkimusjohtaja Juha Honkatukia arvioi, että päästökauppa puhaltaa Suomesta vuoteen 2010 mennessä noin 10000 työpaikkaa.
Päästökaupan aloittamiseen on vielä vuosi, ja siihen liittyvä taakanjakokin on vielä kesken. Kuuden vuoden päähän ulottuva kustannusten arviointi vaatii melkoista itsevarmuutta, ja vielä rohkeampaa on spekuloida sillä, missä määrin päästökauppa heijastuu työllisyyteen. Vientimarkkinoilla lopputulokseen vaikuttavat myös päästökaupassa mukana olevien kilpailijamaiden ratkaisut, jotka ovat Suomen päätösten lailla pahasti myöhässä. Monet Keski-Euroopan maat on velvoitettu vähentämään päästöjä selvästi alle vuoden 1990 tason, kun Suomelle riittäisi tuolle tasolle palaaminen.
Ilmastopolitiikka on osoittautunut suomalaiselle teollisuudelle yllättävän käteväksi aseeksi, jonka kärki kääntyy kerkeästi 180 astetta. Kevään 2001 ydinvoimapäätöstä edeltänyt kansallinen konsensus ilmastotalkoisiin osallistumisen välttämättömyydestä on tipotiessään. Nyt ilmastopolitiikasta on kasvamassa suomalaista veropolitiikkaakin oivallisempi syntipukki, jonka harteille voidaan lastata kaikki liike-elämän epäonnistumiset ja vaikeudet.
Jos teollisuus lopettaisi tutkainta vastaan taistelemisen, keskittäisi voimavarat uuden energiatekniikan kehittämiseen ja petaisi itselleen kilpailuasemia tulevaisuuden markkinoille, työllisyysnäkymät näyttäisivät paljon valoisammilta. Tällaista pitkän tähtäimen suunnittelua tuntuu kuitenkin olevan mahdotonta sovittaa kvartaalikapitalismin järjenjuoksuun.
"
http://www.vihrealanka.fi/2004/2/paakirj.html