... vaakatasossa tuossa joku hetki sitten. Soitti just että oli päässyt hinurin avulla irti länsiväylän ja kehä II:n liittymästä.
Paksu lumipöperö kaistojen välissä / luiskaan mennessä oli ilmeisesti nostanut autoa ja jos nyt oikein käsitin niin vaimo oli samalla nostanut tassua kaasulta ja siitä sitten ensin ovi edellä menosuuntaan ja loppuvaiheessa perä edellä.
Vaikka pidänkin omaa vaimoani erinomaisena kuskina ja ajokkia luokkansa parhaana (206 GTi), niin liukkaalla ja lumessa ajamisen harjoitusta täytyisi saada naisille lisää. Jostain syystä naiset eivät halua harjoitella vapaaehtoisesti, eivätkä yhtään "leiki" edes pihassa autolla kuten miehet tekevät mielellään kun liukkaita tulee.
Tämä pieni leikkiminen tuo tuntuman liukkaaseen ja harjoituttaa esimerkiksi tuommoisessa tilanteessa tarvittavan vastaohjauksen automatisoitumiseen. Ei kukaan ilman harjoitusta saa autoa pois sivuluisusta. Yleensä naiset pyörähtää lähes 100% varmuudella kun eivät koskaan ole harjoituttaneet kykyä hallita luisussa olevaa autoa.
Tämän muuten todistavat ne pari viestiä alempana mainostamani tilastotkin. Ja samaa mieltä oli se "miehet vs naiset" kuskeina väittelijänainenkin joka teki väitöskirjan aiheesta.
Miten sitten saataisiin naisille lisää harjoitusta tähän suomen oloissa vaativimpaan aikaan? Pakolliset lumisen kelin kurssit? Kampanjat ja valistusta sekä ilmaista opetusta? Vai pitäisikö miesten ottaa vastuuta ja tarjoutua opastamaan (jos itse osaavat).
Itse aattelin puhua vaimon nyt heti treenaamaan sladittelua jollenkin isolle aukealle. (Parkkipaikka, urheilukenttä).
Paksu lumipöperö kaistojen välissä / luiskaan mennessä oli ilmeisesti nostanut autoa ja jos nyt oikein käsitin niin vaimo oli samalla nostanut tassua kaasulta ja siitä sitten ensin ovi edellä menosuuntaan ja loppuvaiheessa perä edellä.
Vaikka pidänkin omaa vaimoani erinomaisena kuskina ja ajokkia luokkansa parhaana (206 GTi), niin liukkaalla ja lumessa ajamisen harjoitusta täytyisi saada naisille lisää. Jostain syystä naiset eivät halua harjoitella vapaaehtoisesti, eivätkä yhtään "leiki" edes pihassa autolla kuten miehet tekevät mielellään kun liukkaita tulee.
Tämä pieni leikkiminen tuo tuntuman liukkaaseen ja harjoituttaa esimerkiksi tuommoisessa tilanteessa tarvittavan vastaohjauksen automatisoitumiseen. Ei kukaan ilman harjoitusta saa autoa pois sivuluisusta. Yleensä naiset pyörähtää lähes 100% varmuudella kun eivät koskaan ole harjoituttaneet kykyä hallita luisussa olevaa autoa.
Tämän muuten todistavat ne pari viestiä alempana mainostamani tilastotkin. Ja samaa mieltä oli se "miehet vs naiset" kuskeina väittelijänainenkin joka teki väitöskirjan aiheesta.
Miten sitten saataisiin naisille lisää harjoitusta tähän suomen oloissa vaativimpaan aikaan? Pakolliset lumisen kelin kurssit? Kampanjat ja valistusta sekä ilmaista opetusta? Vai pitäisikö miesten ottaa vastuuta ja tarjoutua opastamaan (jos itse osaavat).
Itse aattelin puhua vaimon nyt heti treenaamaan sladittelua jollenkin isolle aukealle. (Parkkipaikka, urheilukenttä).
Vastaukset 32
Vanhimmat
... niin käsittääkseni kukaan ei pysähtynyt auttamaan, mutta toivottavasti edes muistitte moikata ja hymyillä osaaottavasti penkassa perä menosuuntaan päin olevassa pienessä pökötissä istuvalle naiselle?
muijja istuu tosiaan autossa ja auto penkassa. Miten olisin voinut auttaa??? Pysähtyä ja mennä lapioimaan autoa hangesta kun muijjasi lämmittelee autossa istuen?
... mihin se on kadonnut?
Täytyy sen verran sanoa että oli kuulemma yksi rakennusmiehen oloinen suoraselkäinen suomalainen pysähtynyt tarjoamaan apua, mutta hinausauto tuli melkein samantien paikalle.
Lapiota autossa ei ollut, mutta jos sinulla olisi ollut, niin siitä olisi varmasti ollut apua. Samoin jos joku muu olisi pysähtynyt kanssasi, niin kyllä tuommoinen pikkuauto kahteen mieheen saadaan pois penkasta. Autohan oli vielä tiellä aidan vieressä.
Ilmeisesti on niin että minä taidan olla se harvinainen kaveri joka pysähtyy kysymään tarvitaanko apua. Olen ollut heijjaamassa monta kertaa autoja pois ties mistä. Varsinkin niitä takavetoisia, niiden kohdalla tunnen erityistä sympatiaa, semmoisilla itsekin olin muutaman kerran jumissa silloin joskus...
Entä jos muijani olisi tullut ulos työntään ja lapioimaan ja sinä olisit sitten päässyt autoon sisälle ratin taa lämmitteleen ja koittamaan ajaa sitä pois, niin olisit saattanut auttaa???
Jos siihen joku olisi pysähtynyt, niin olisit varmaan väittänyt, että tämä henkilö on tehnyt pököttiin naarmun ja kiiruhtanut vaatimaan 97 euroa sen korjaamiseen.
"Entä jos muijani olisi tullut ulos työntään ja lapioimaan ja sinä olisit sitten päässyt autoon sisälle ratin taa lämmitteleen ja koittamaan ajaa sitä pois, niin olisit saattanut auttaa???"
Monesti muuten muija kannattaa laittaa työntämään ja kaikista taitavin kaveri ratin taakse, sillä työntöavusta ei ole minkään valtakunnan hyötyä jos kytkintä ja kaasua käyttelee väärin.
Ei voi kun ihmetellä kun tänäänkin näin useita autoja jumissa lumipenkassa, niin kuskit yrittävät saada ne liikkeelle rajulla kaasun käytöllä niin että nastat vaan ujeltaa. Suurin osa ei hallitse minkäänlaista heijaustaktiikkaa, vaan yritetään vain eteenpäin ja ollaan ihan ihmeissään kun auto ei liiku...
Tuommoisiako sinä mietit jos joku tarvitsisi apua. Että se on joku katala kaveri joka on tahallaan ajanut autonsa ansaksi lumivalliin perse menosuuntaan?
Odottelee vaan siinä että saisi maksumiehen autoremontille auttajasta?
Jos se että minä löydän maksumiehen tahallaan tehdylle ovikolhulle pistää tuollaisia ajatuksia sinun päähäsi, niin eipä liian lujaa mene teikäläisellä.
... kyllä monesta paikasta pääsee ilman työntöapua, jos vaan tietää mitä tekee. Näinhän se on.
Ja toki tämmöistäkin apua varmasti olisi saanut tarjota. Jos vaan joku olisi pystynyt ajamaan sen pois. Oli kuitenkin jouduttu hinaamaan jokunen metri, eli oli aika syvällä penkassa.
Minä olen laittanut vaihteen päälle ja mennyt itse heijaamaan perästä tai keulasta, riippuen suunnasta, mutta kiirettä pitää että kerkiää autoon ennenkuin se karkaa, muuten hyvä konsti.
En mää ainakaan viitti topata kun pullea mamma pulisee kännykkään oli ojassa tai ei. Olis hyvännäkönen mimmi niin apu olis varma.
vai vitsi?
Vai meinaatko että satuja tänne kirjoittelen teidän iloksenne?
Tottakai terve lähdekritiikki on aina hyvä asia, mutta tämän tapauksen varmaan jotkut näkivätkin ja sinäkin olisit voinut nähdä jos paikalle olisit sattunut.
Kelikameroista ei ikävä kyllä näkynyt. Tarkistin heti kun vaimo soitti josko siellä jotain näkyisi. Olisi ollut kiva nähdä tarkalleen mihin kohtaan se auto jäi juntturiin ja näkyiskö mitään jälkiä miten se oli sinne kääntynyt.
Noo, tämmöistä se on miesten uteliaisuus kun vaimot pitää ajonäytöksiä kansalle. :)
Auto jäi ehjäksi. Vanteet ja maskin aukko oli täynnä lunta kun ajettiin se sisään. Samoin kuskin puoleinen etujousitus oli kerännyt ympärilleen futiksen kokoisen lumipaakun. Nyt se on jo hienosti sulanut tuolla tallissa. Toinen takakapseli on saanut vähän tillikkaa. Täytyy huomenna pestä koko auto, niin näkee onko maaliin tullut mitään jälkiä auraamisesta.
Haukilahdessa ja ajan kyseisen paikan ohi aika usein. GTI:tä en kyllä huomannu...
... paljastui minullekin vasta tänään kun käytiin ajelemassa omenan suunnassa.
Eli ei ollut Vaimo yrittänyt kääntyä kehä II:lle, vaan oli vaihtanut ohituskaistalta takaisin oikealle ja silloin lumi oli vienyt mukanaan. Auto oli päätynyt kehä II:ltä tulevan luiskan ja länsiväylän väliseen kuoppaan. (Suuntana siis suomenoja/hanko).
Itse kuvittelin sen puheista että se olisi ollut kääntymässä kehä II:lle silloin kun lipsautti ja näin erheellisesti kerroinkin.
Ei tänään ihan miellyttävimpiä ajokelejä itsellänikään ollut ajaessani duuniin saman kaliiberin autolla (niin painon, koon kuin suorituskyvynkin puolesta).
Kevyehköä autoa riepoo vallit ja tuulet ihan eri malliin, kuin painavampaa autoa. Sitten jos rattiin menee luistattelematon kuski, ei siinä paljoa semmoinen osaa tehdä, kun vaikka toinen eturengas haukkaa valliin ja alkaa kampeamaan autoa.
Se hyöty aikanaan tekemästäni autolla leikkimisestä on, että ojaan en ole ikinä ajanut. Ai niin, kerran ajoin hiljaa ojaan Kehä III:lla, kun jono pysähtyi jäisellä kelillä ja näin takanatulijan tulevan hallitsematonta vauhtia kohti takaluukkuani. Hurautin oikealta kaistalta paikaltani lähtien miedolla vauhdilla suoraan penkkaan niin pitkälle, kunnes alkoi sutimaan. Samaan aikaan tiellä oli jo alkanut helvetillinen peltien rypytys-show.
Oma kärryni tuli peruuttamalla samoja jälkiä pitkin takaisin tielle. Toistakymmentä autoa paikalta lähti hinurilla pois. Paikka oli Petikon tietämillä ja vuosi oli 2000 tai 1999.
1130 kg eli saman verran kuin pyöreäkorinen Mazda 626 aikanaan. Minusta nämä uudet pikkuautot ovat todella painavia panssarivaunuja vanhoihin verrattuna.
En ole huomannut tuulen vaikuttavan paljoakaan kaksnollakutoseen. Esimerkiksi kakkoskärrymme Lancer on paljon tuuliherkempi. Enemmän tuohon tuulien riepotteluun tuntuu vaikuttavan auton aerodynamiikka ja kylkien pinta-ala kuin paino.
Eipä se rekisteriotteesta löydetty omamassa ole vertailukelpoinen vanhempien autojen kanssa. 1.1.1995 EU:n myötä tuli muutos omamassan määrittelyyn eli tuosta Peugeotin 1130 kg:sta voit vähentää 75kg, niin silloin se on lähempänä sitä tapaa, jolla vertailuautosi Mazdan paino on tyyppikatsastuksessa aikoinaan mitattu.
Eli toisinsanoen oli motarilta tultu rampille liian kovaa vauhtia. Talvisaikaan ja varsinkin silloin kun ei aurat ole vielä ehtineet käydä pyyhkimässä, rampille on tultava hiljaa tai käy juuri noin. Mutta olen samaa mieltä siinä että on ihan hyvä "leikkiä" sillä pirssillä vaikka jossain parkkipaikalla niin saa vähän tuntumaa, toisaalta sanokaapas kaverille, että vetää jossain mutkassa käsijarrusta yhtäkkiä niin siinä ei pysy auto hanskassa edes Mäkisen Tompalla.
Tais suurimmalla osalla jäädä se mainostamasi ilo näkemättä. Siksi sopisikin hyvin, että käsket muijaasi uusimaan piruettinsa ja otat sen nauhalle. Sen voit sitten laittaa koneeseen linkkeineen, että todellakin pääsemme näkemään sen ja antamaan pyörähtelystä asianmukaiset tyylipisteet.
kirjainyhdistelmää GTi.
Aina talven tullen käyn Vermon raviradan parkkipaikalla "leikkimässä" autollani, että saan kunnon tuntuman talveen.
Kyllä meitä tällaisiakin naisia löytyy..
Suosittelen lämpimästi muillekin!
... ja eihän tuo omakaan nyt tumpelo ole. Mutta talviajossa ajaa vaan varovammin, mutta ei ole treenannut erikseen missään.
Täysin päinvastainen asenne sillä on MP:llä hurjasteluun. Sitä treenaa ahkerasti kesäisin (n. 15000 km / kesä) ja on saanut jopa kulutuspalat kulumaan tapeissa. Takarengas menee vaihtoon puolessatoista kesässä.
Kyllä sitä sen verran ketutti että jos ei muuta niin opikseen otti. Sitä ei monet miehetkään tee.
.... tunnut saavan vastineeksi. Mutta vain yksi tarttui toistaiseksi tähän tärkeimpään asiaan tekstissäsi.
Eli TALVIHARJOITTELU
Asia oli jo 60 -luvulla menossa hyvään suuntaan. Jääratoja oli pitkin Suomea. Mutta sitten viherpipertäjät keksi, että vesistöt saastuu lyijystä. Ja sen ajan muodinmukaisesti tämä "puri" poliitikkoihin. Kielto päälle!
Nyt voitais miettiä tämä lyijymyrkytys juttu uudelleen. Odotan "eteviä/tietäviä vastauksia.
Taatusti enemmän hyötyä kuin haittaa. Eikä sitä lyijyongelmaa enään ole. Tuskin oli silloinkaan kovin laaja ongelma.
Jääradalla saisi optimiolosuhteissa testata omia rajoja ja auton käytöstä liukkaalla. Loistava ajatus. Pitäisi varmaan saada esimerkiksi Autoliitto tms. organisaatio puuhastamaan tämän asian pariin.
Autoiluni alkuaikoina käytiin harjoittelemassa talviautoilun saloja jääradalla(hyödyllista&hauskaa), kunnes ne kiellettiin "saasteiden" vuoksi. Minneköhän nykyisin laitetaan kaduilta kerätyt lumet?
Ettei jääratoja enää saa käyttää.
Luulin että jos jäälle on aurattu selvä ajoura, sitä saa myös käyttää.
Onhan kaikenmaailman moottorikerhoillakin noita ratoja jäällä.
Eräällä tuommoisella "ovaalilla" olen käynyt joka talvi testailemassa, en tosin tänä talvena.
Ainakin vielä viimetalvena noita jääratoja meni vielä ristiinrastiin. Esim. Valkeakoskelta pääsi Pälkäneelle jäätietä pitkin.
Lyijyllistä polttoainetta ei ole vissiin kymmeneen vuoteen myyty ollenkaan. Eli lyijyongelma on kyllä menneisyyttä.
Jos viherpipertäjät valittavat vaikkapa autoista vuotavan öljyä, niin paljonkohan öljyä on niissäkin Helsingin lumikuormissa, jotka kipataan talvisin mereen? Kyllä ne kiivaimmin öljyä vuotavat moottorit ovat katujen varsilla, eikä jääradoilla. Paljonko vesistöihin muuten vuotaa veneistä öljyä ja silkkaa ihmispaskaa? Osa Suomenlahdella liikennöivistä tankkereista kun siivoaa öljyisiä pilssivesiään Suomen edustalle. Yksi tällainen pilssivesisuoritus edustaa samaa öljymäärää, mikä jollakin jääradalla tulisi kyseeseen ehkä sadan vuoden ajan kertymänä.
Mitäs kun näissä joissakin autoissa nämä hienot ajonvakaus systeemit? mm.mb.kerran ajanut missä semmoinen ja meinasi karata samantien.ei emmoisella ainakaan voi luisuja harjoitella.itekin ekoilla liukkailla kokeilen aina luisuja ja oikaisuja.(isot parkkipaikat hyviä) ja kyllä toi asenne tuolla hki suunnassa aika hurja kun lunta oli tullut.
ps.ajan n.45tkm ja työssä käyn hki,asun kylläkin muualla.mutta kaikesta huolimatta HYVÄÄ JA RAUHALLISTA JOULUA KAIKILLE!!!!! :)
Niin, nuin teillä siellä etelässä. Heti on autot rutussa ja linja-autot penkassa, kun vähänkin tulee lunta enemmän (yli 2cm). Kyllä täällä Lapissa naiset hallitsevat autolla ajon liukkailla siinä missä miehetkin. Se on vaan pakko oppia näillä leveyspiireillä:)
ei kelit vaihtele ihan siihen malliin kun täällä etelässä, joten siellä onkin paljon helpompi ajella, lisäksi lapissa asuu kolme ihmistä niin ei varmaan onnettomuuksiakaan satu kovin usein.
Jooopa...
On noi pohjoisenkin kuskit nähty. Viime reissulla vastaantulija "pelästyi" lumiauraa ja väisti omalle puolelleen penkan päälle! Takaisin tultaessa eräs vastaantulijoista huomasi liittymän liian myöhään ja teki paniikkijarrutuksen. Löysäsi sitten jarrut pois liittymän kohdalla ja yritti tehdä 90 asteen käännöksen jäisellä tiellä n.40 km/h vauhdista... nokka edellä liittymän yli ja ojaan.
Niin, että osataan sitä siellä pohjoisessakin ;-)
pakko on kuitenkin tunnustaa, että kyllä täällä kehä III:n sisäpuolella on ne Suomen surkeimmat kuskit.
Mistäs tiedät, olivatko näkemäsi kuskit pohjoisesta? Jospa he olivat juuri (lumiauraajiin tottumattomia) etelän ihmisiä lomalla Lapissa?;)
Ja tätä edelliselle kommentille; kyllä täällä riittää ihmisiä siinä missä etelässäkin, tosin ollaan vaan harvempaan levittäydytty. Turismin aikaan (eli juuri nyt talvella) ihmisiä täällä on paljon! (lue vaikka uutisista, ellet muutoin usko)
Kaikki ihmiset, asuinpaikasta riippumatta -AJETAAN IHMISIKSI!!! :)
Täytyy sanoa että harjoitusta ajo vaati noilla lumikeleillä. Mutta kelit kuitenkin voivat yllättää kuskin kuin kuskin harjoituksesta riippumatta.
Harjoittelu tahtoo olla hankalaa harjoituspaikkojen puutteen vuoksi. Itse olen kokeillut/harjoitellut metsäautoteillä ja jääradalla, kun vain on ollut mahdollista. Lumisilla metsäautoteillä on hyvä päästellä ja harjoitella.
Kuitenkin tärkeintä on kuitenkin osata hiljentää nopeutta tilanteen/sään mukaan. Eilinen keli oli hyvä osoitus hankalasta kelistä; jäinen tie, jossa lunta ja sohjoa päällä.
On tärkeää muistaa, että sohjo jarruttaa menoa. Eli kaistaa vaihdettaessa oikealta vasemmalle auton vasemmanpuoleiset renkaat jarruttavat menoa ollessa sohjossa eli auto pyrkii kääntymään vasemmalle voimakkaammin. Oikeanpuoleisten renkaiden ottaessa sohjoon auto pyrkii kääntymään oikealle, nämä yhdistettynä auto alkaa helposti heittelehtiä, edellyttäen riittävän kovaa vauhtia ja tällöin äkkinäinen tekee nopeita korjausliikkeitä ja auto pyörii ajoradalla.
Siksipä suosittelen harjoittelua, nopeuksien alentamista, TURVAVÄLIÄ ja malttia. Vaikka kokemusta ja harjoitusta olisikin taustalla, auto voi silti löytyä perä edellä penkasta.