Vapaan Suomen Liiton perustaminen koettiin keväällä ja kesällä 1994 välttämättömäksi valtapuolueiden kritiikittömyydessään sokean, kansakunnan tulevaisuudelle ja olemassaololle kohtalokkaan EU-myönteisyyden vuoksi. Myöhemmät tapahtumat ovat vahvistaneet tämän arvion oikeaan osuneeksi.
Vapaan Suomen Liitosta ryhdyttiin tietoisesti luomaan kansanvallan kanavaa. Sen avulla kansalaisilla olisi halutessaan mahdollisuus saada eduskuntaan oikeuksiensa ja maan itsenäisyyden puolustajia vastapainoksi markkinavoiille alistuneen puoluevallan epäitsenäisille edustajille.
Vapaan Suomen Liiton perustamista suunniteltaessa lähdettiin ajatuksesta, ettei sitä vapaana kansalaistoimintana vietäisi lainkaan puolue- vaan ainoastaan yhdistysrekisteriin. Viimeksi mainittu toimenpide katsottiin välttämättömäksi sen vuoksi, että Liiton vaalitoiminnan toteuttamiseksi voitaisiin suorittaa varojen keräystä.
Asiaa lähemmin tutkittaessa jouduttiin kuitenkin toteamaan, että puoluevallan toimesta säädetty puoluelaki ja eduskuntavaalilakiin tehdyt muutokset ovat aikaansaaneet tilanteen, jossa muilla kuin puoluerekisteriin merkityillä puolueilla ei ole eduskuntavaaleissa juuri lainkaan menestymisen mahdollisuuksia.
Tämä johtuu useista syistä. Toisin kuin puolueiden jokaisen valitsijayhdistyksen on koottava yhden eduskuntavaaliehdokkaan taakse vähintään 100:n kyseessä olevassa vaalipiirissä äänioikeutetun kannattajan nimet. Esimerkiksi Uudellamaalla olisi täydellä ehdokasmäärällä vaaleihin osallistuva 31 valitsijayhdistyksestä koostuva ns. yhteislista mahdollista muodostaa vain 3100:n vaalipiirissä äänioikeutetun kansalaisen tarkoitukseen antaman nimikirjoituksen avulla. Koko maassa täyden ehdokasmäärän asettamiseen valitsijayhdistysten kautta tarvitaan lähes 25 000 äänioikeutetun allekirjoitus. Niitä koottaessa ei varsinaiseen vaalityöhön, ehdokkaiden tavoite- ja toimintaohjelman tunnetuksi tekemiseen jäisi paljoakaan aikaa.
Muita kuin puoluerekisteriin merkittyjä puolueita ei puoluelain mukaan ole pakko päästää - eikä sen vuoksi ole myöskään päästetty - radion ja television valtakunnallisiin eikä yleensä maakunnallisiinkaan vaaliohjelmiin. Sähköisten tiedotusvälineiden tärkeän merkityksen vuoksi ei näistä ohjelmista pois suljetuilla ole juuri mahdollisuutta saada tavoitteitaan laajemmin tunnetuksi.
Myös ehdokaslistojen yhdistelmää laadittaessa puolueet ovat etuoikeutetussa asemassa. Eduskuntavaalilain mukaan ne on näet asetettava yhdistelmään arpomalla määrätyssä järjestyksessä ensimmäisiksi ja yhteislistat sekä erilliset valitsijayhdistykset vasta niiden jälkeen. Näin ollen viimeksi mainitut ovat käytönnössä aina kolminumeroisia ja siis selvästi huonommassa asemassa kuin alkupään numerot.
Näiden toteamusten ja niiden pohjalta käytyjen pohdiskelujen tuloksena päädyttiin siihen, että kansalaisliike-luonteestaan huoliamtta Vapaan Suomen Liitto oli vietävä puoluerekisteriin. Samalla asetettiin tavoitteeksi sellaisen organisaation muodostaminen, joka korostaisi Liiton luonnetta vapaana kansalaisliikkeenä ja erottaisi sen puoluevallan puolueista.
Vapaan Suomen Liitosta ei siis haluttu tehdä hierarkista puolueorganistaatiota, jossa puoluehallitus määräilisi piirijärjestöjä ja nämä puolestaan paikallisosastoja. Vapaan Suomen Liittoon kuuluu varsinaisina jäseninä ainoastaan henkilöitä, ei yhdistyksiä. Eri vaalipiireissä vaalitoiminnasta huolehtivat, Liiton ohjelmaa ja tavoitteita kanattavat järjestöt kuuluvat siihen vain kannattusjäseninä. Vastaavasti eri paikkakunnille syntyvät Liiton ohjelmaa kannattavat yhdistykset kuuluvat vaalipiirikohtaisesti toimiviin Liiton kannatusyhdistyksiin kanantusjäseninä.
Sekä Vapaan Suomen Liitossa että sen kannatusyhdistyksissä on päätösvalta siis vain henkilöjäsenillä, eikä vapaina kansalaisjärjestöinä toimivien kannatusyhdistysten henkilöjäsenten ole pakko kuulua rekisteröityyn puolueeseen. Vaalipiirikohtaisten kannatusyhdistysten huolehtiessa käytännön vaalityöstä Vapaan Suomen Liitto eli sen jäseninä olevat kannatusyhdistysten aktiivit päättävät yhteisistä valtakunnallisista kysymyksistä, kuten vaaliohjelmasta ja noudatettavasta vaaliliittopolitiikasta. Koska ehdokkaiden asettamisoikeus on vain rekisteröidyllä puolueella, ne asettaa Liitto kuultuaan vaalipiirikohtaisen kannatusyhdistyksen tai vaalitoimikunnan ehdotuksen.
Vapaan Suomen Liitto poikkeaa siis paitsi ohjelmaltaan ja tavoitteiltaan myös organisaatioltaan puoluevallan puolueista. Liitolla ei ole ainoatakaan palkattua toimihenkilöä, vaan kaikki tehdään vapaaehtoisena talkootyönä kansalaisilta saatavan tuen avulla.
Vapaan Suomen Liitosta ryhdyttiin tietoisesti luomaan kansanvallan kanavaa. Sen avulla kansalaisilla olisi halutessaan mahdollisuus saada eduskuntaan oikeuksiensa ja maan itsenäisyyden puolustajia vastapainoksi markkinavoiille alistuneen puoluevallan epäitsenäisille edustajille.
Vapaan Suomen Liiton perustamista suunniteltaessa lähdettiin ajatuksesta, ettei sitä vapaana kansalaistoimintana vietäisi lainkaan puolue- vaan ainoastaan yhdistysrekisteriin. Viimeksi mainittu toimenpide katsottiin välttämättömäksi sen vuoksi, että Liiton vaalitoiminnan toteuttamiseksi voitaisiin suorittaa varojen keräystä.
Asiaa lähemmin tutkittaessa jouduttiin kuitenkin toteamaan, että puoluevallan toimesta säädetty puoluelaki ja eduskuntavaalilakiin tehdyt muutokset ovat aikaansaaneet tilanteen, jossa muilla kuin puoluerekisteriin merkityillä puolueilla ei ole eduskuntavaaleissa juuri lainkaan menestymisen mahdollisuuksia.
Tämä johtuu useista syistä. Toisin kuin puolueiden jokaisen valitsijayhdistyksen on koottava yhden eduskuntavaaliehdokkaan taakse vähintään 100:n kyseessä olevassa vaalipiirissä äänioikeutetun kannattajan nimet. Esimerkiksi Uudellamaalla olisi täydellä ehdokasmäärällä vaaleihin osallistuva 31 valitsijayhdistyksestä koostuva ns. yhteislista mahdollista muodostaa vain 3100:n vaalipiirissä äänioikeutetun kansalaisen tarkoitukseen antaman nimikirjoituksen avulla. Koko maassa täyden ehdokasmäärän asettamiseen valitsijayhdistysten kautta tarvitaan lähes 25 000 äänioikeutetun allekirjoitus. Niitä koottaessa ei varsinaiseen vaalityöhön, ehdokkaiden tavoite- ja toimintaohjelman tunnetuksi tekemiseen jäisi paljoakaan aikaa.
Muita kuin puoluerekisteriin merkittyjä puolueita ei puoluelain mukaan ole pakko päästää - eikä sen vuoksi ole myöskään päästetty - radion ja television valtakunnallisiin eikä yleensä maakunnallisiinkaan vaaliohjelmiin. Sähköisten tiedotusvälineiden tärkeän merkityksen vuoksi ei näistä ohjelmista pois suljetuilla ole juuri mahdollisuutta saada tavoitteitaan laajemmin tunnetuksi.
Myös ehdokaslistojen yhdistelmää laadittaessa puolueet ovat etuoikeutetussa asemassa. Eduskuntavaalilain mukaan ne on näet asetettava yhdistelmään arpomalla määrätyssä järjestyksessä ensimmäisiksi ja yhteislistat sekä erilliset valitsijayhdistykset vasta niiden jälkeen. Näin ollen viimeksi mainitut ovat käytönnössä aina kolminumeroisia ja siis selvästi huonommassa asemassa kuin alkupään numerot.
Näiden toteamusten ja niiden pohjalta käytyjen pohdiskelujen tuloksena päädyttiin siihen, että kansalaisliike-luonteestaan huoliamtta Vapaan Suomen Liitto oli vietävä puoluerekisteriin. Samalla asetettiin tavoitteeksi sellaisen organisaation muodostaminen, joka korostaisi Liiton luonnetta vapaana kansalaisliikkeenä ja erottaisi sen puoluevallan puolueista.
Vapaan Suomen Liitosta ei siis haluttu tehdä hierarkista puolueorganistaatiota, jossa puoluehallitus määräilisi piirijärjestöjä ja nämä puolestaan paikallisosastoja. Vapaan Suomen Liittoon kuuluu varsinaisina jäseninä ainoastaan henkilöitä, ei yhdistyksiä. Eri vaalipiireissä vaalitoiminnasta huolehtivat, Liiton ohjelmaa ja tavoitteita kanattavat järjestöt kuuluvat siihen vain kannattusjäseninä. Vastaavasti eri paikkakunnille syntyvät Liiton ohjelmaa kannattavat yhdistykset kuuluvat vaalipiirikohtaisesti toimiviin Liiton kannatusyhdistyksiin kanantusjäseninä.
Sekä Vapaan Suomen Liitossa että sen kannatusyhdistyksissä on päätösvalta siis vain henkilöjäsenillä, eikä vapaina kansalaisjärjestöinä toimivien kannatusyhdistysten henkilöjäsenten ole pakko kuulua rekisteröityyn puolueeseen. Vaalipiirikohtaisten kannatusyhdistysten huolehtiessa käytännön vaalityöstä Vapaan Suomen Liitto eli sen jäseninä olevat kannatusyhdistysten aktiivit päättävät yhteisistä valtakunnallisista kysymyksistä, kuten vaaliohjelmasta ja noudatettavasta vaaliliittopolitiikasta. Koska ehdokkaiden asettamisoikeus on vain rekisteröidyllä puolueella, ne asettaa Liitto kuultuaan vaalipiirikohtaisen kannatusyhdistyksen tai vaalitoimikunnan ehdotuksen.
Vapaan Suomen Liitto poikkeaa siis paitsi ohjelmaltaan ja tavoitteiltaan myös organisaatioltaan puoluevallan puolueista. Liitolla ei ole ainoatakaan palkattua toimihenkilöä, vaan kaikki tehdään vapaaehtoisena talkootyönä kansalaisilta saatavan tuen avulla.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.