NATO perustettiin toisen maailman sodan jälkeen läntisten voittajavaltojen puolustusliitoksi. Neuvostoliiton johdolla Itä-Eurooppaan perustettiin sittemmin Varsovan liitto. Sotilasliitot olivat osa silloin alkanutta uutta maailmanjärjestystä, joka tunnetaan nimellä kylmä sota. Kun reaalisosialismi romahti Itä-Euroopassa ja kylmä sota loppui, Varsovan liitto lakkautettiin. NATO:a ei kuitenkaan lakkautettu, vaikka sillä ei enää ollutkaan vihollista eikä tehtävää.
Tähän oli useita syitä: Naton kaltaista vakiintunutta, raskasta ja jähmeää organisaatiota ei helposti pureta ilman pakottavaa syytä. Rauhanliikekään ei ehkä ehtinyt vaatia Naton lakkauttamista riittävän aktiivisesti iloitessaan kylmän sodan loppumisesta. Yhdysvallat tarvitsi Natoa omien strategisten etujensa ajamiseen. Naton korkeat virkamiehet puolestaan halusivat säilyttää hyväpalkkaiset työpaikkansa.
Niinpä Natolle ryhdyttiin keksimään uusia tehtäviä. Yksi merkittävä idea oli kriisinhallinta, johon liittyy kovan sotilaallisen voiman käyttöä. Toinen uusi tehtävä on tietysti "terrosismin vastainen sota."
Perusrakenteiltaan Nato on kuitenkin edelleen kylmän sodan aikainen sotilasliitto, ja Venäjäkin on sen skenaarioissa edelleen yksi potentiaalinen vihollinen. Kun Naton vastustajia syytetään "kylmän sodan aikaisesta ajattelusta", on syytä muistaa, että Nato itse on kylmän sodan jäänne. Esimerkiksi itäisen Euroopan uusissa jäsenmaissa Natolta jopa toivotaan tällaista roolia: eivät ne ole liittyneet Natoon osallistuakseen humanitäärisiin tehtäviin. Suomella ei ole mitään syytä mennä mukaan kylmän sodan aikaisten asetelmien ylläpitämiseen.
Tähän oli useita syitä: Naton kaltaista vakiintunutta, raskasta ja jähmeää organisaatiota ei helposti pureta ilman pakottavaa syytä. Rauhanliikekään ei ehkä ehtinyt vaatia Naton lakkauttamista riittävän aktiivisesti iloitessaan kylmän sodan loppumisesta. Yhdysvallat tarvitsi Natoa omien strategisten etujensa ajamiseen. Naton korkeat virkamiehet puolestaan halusivat säilyttää hyväpalkkaiset työpaikkansa.
Niinpä Natolle ryhdyttiin keksimään uusia tehtäviä. Yksi merkittävä idea oli kriisinhallinta, johon liittyy kovan sotilaallisen voiman käyttöä. Toinen uusi tehtävä on tietysti "terrosismin vastainen sota."
Perusrakenteiltaan Nato on kuitenkin edelleen kylmän sodan aikainen sotilasliitto, ja Venäjäkin on sen skenaarioissa edelleen yksi potentiaalinen vihollinen. Kun Naton vastustajia syytetään "kylmän sodan aikaisesta ajattelusta", on syytä muistaa, että Nato itse on kylmän sodan jäänne. Esimerkiksi itäisen Euroopan uusissa jäsenmaissa Natolta jopa toivotaan tällaista roolia: eivät ne ole liittyneet Natoon osallistuakseen humanitäärisiin tehtäviin. Suomella ei ole mitään syytä mennä mukaan kylmän sodan aikaisten asetelmien ylläpitämiseen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Vai perustettiin Nato toisen maailmansodan voittajavaltioiden liitoksi! Olivatko Tansak, Norja, Hollanti, Saksa ja monet muut noita voittajia? Ja miksi Neuvostoliitto, joka kai sentään kuului voittajiin, ei liittynyt Natoon?
Lainaan aiemmin kirjoittamastani "mitä vikaa Natossa on" pätkän: Eikö Nato ole maailman demokraattisimpien maiden yhteinen järjestö, mikä on luotu noiden maiden turvaksi? Emmekö me tunnusta niitä arvoja, joita tuon järjestön jäsenmaat, esimerkiksi Tanska ja Norja tunnustavat? Eikö meillä ole noiden maiden ilmeisesti tuntemaa turvallisuusvajetta? Minun vastaukseni jokaiseen kysymykseeni oli: kyllä! Mieleeni palautui myös, mitä Paasikivi sanoi: ”pieni valtio on yksin aina liian heikko; se tarvitsee vahvemman turvaa; pitää vain liittoutua oikein”. Minulla ei ole kanttia kyseenalaistaa tuota Paasikiven näkemystä, mikä perustui hänen katkeriin kokemuksiinsa yksin jäämisestä ja ”väärän” kumppanin kanssasotijaksi joutumisesta.
Suosittelen, että luet koko viestini, jossa on lisää mielestäni vakuuttavia perusteita Natoon liittymiseksemme!
Varmaankin Nato on myös muuttunut, mutta onko siinä jotakin pahaa? Onhan se todella toiminut myös kriisinhallintatehtävissä, joissa on ollut mukana monia suomalaisiakin. Kokemukset niistä ovat hyvin myönteisiä, jopa myönteisempiä kuin YK:n vastaavista tehtävistä, joissa kyllä suomalaisilla on hyvä maine.
Olet ilmeisesti jonkin verran asioita ajatellut etkä näy olevan tyhmäkään, mutta ennakkoluulojasi voisit pyrkiä karsimaan. Silloin varmasti Natoa koskevat näkemyksesi muuttuvat ja siihen liittymistämme vastustavat argumenttisi osoittautuvat ontoiksi. l