Kirkon yhteisöverotusoikeus on lakkautettava. On kohtuullista että kirkon jäsenet osallistuvat sen toiminnan rahoittamiseen, sen sijaan ei ole kohtuullista vaatia yrityksiä osallistumaan uskonnollisen yhteisön toiminnan tukemiseen. Syntyvä rahoitusvaje voidaan korvata kirkkoon kuuluvien henkilöiden kirkollisverotusta korottamalla.
Kirkollisvero lakkautettava!
Jorma
25805
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 25
Vanhimmat
6. KIRKON JA VALTION VÄLISET TALOUDELLISET SUHTEET
Opetusministeriö asetti huhtikuussa 1996 toimikunnan, jonka tuli tehdä selvitys valtion ja kirkon taloudellisten suhteiden kehityksestä sekä sen pohjalta ehdotus kustannusten kokonaisjaosta valtion ja kirkon kesken. Ehdotuksessa tuli ottaa huomioon kirkon maksettavien sosiaaliturvamaksujen perusteet sekä kirkollisten rakennusten kiinteistöverotuksen, väestökirjanpidon, hautaustoimen ja tuomiokapitulilaitoksen kustannukset sekä muut mahdolliset kustannusvaikutukset. Lisäksi toimikunnan tuli tehdä ehdotus tuomiokapitulien ylläpidosta aiheutuvien kustannusten korvaamisesta kirkolle. Toimikunta otti nimekseen valtion ja kirkon taloussuhteita käsittelevä toimikunta.
Toimikunta jätti mietintönsä opetusministeriölle maaliskuussa 1997. Toimikunta lähti siitä, että valtion ja kirkon kustannusten kokonaisjako pysyisi ennallaan. Mietintöön sisältyi useita kannanottoja eräiden konkreettisten valtion ja kirkon taloudellisten kysymysten ratkaisemiseksi.
Toimikunta ehdotti, että tuomiokapitulilaitoksen siirrosta aiheutuvat kustannukset tuli pysyvästi korvata kirkolle. Korvaus tuli suorittaa vuoden 2000 jälkeen alentamalla pysyvästi kirkon maksamaa sosiaaliturvamaksua. Toimikunnan näkemyksen mukaan tavoitteena tuli muutoinkin olla kirkkotyönantajien sosiaaliturvamaksun tason lähentäminen muilta työnantajilta perittäviin maksuihin.
Hautaustoimen osalta toimikunta ei pitänyt tarpeellisena muuttaa nykyistä järjestelmää, jossa evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat ylläpitävät yleisiä hautausmaita. Kuitenkin nykyisten hintojen vastaavuutta suhteessa hautausmaiden perustamis- ja ylläpitokustannuksiin tulisi selvittää seurakunnissa tarkemmin.
Verotuskysymysten osalta toimikunnan mielestä voitaisiin harkita kirkkojen ja siunauskappeleiden kiinteistöveroprosentin määräämistä nykyistä alemmaksi. Edelleen pidettiin tärkeänä, että hautausmaiden arvonlisäverovelvollisuus selvitetään erikseen. Verotuskustannusten osalta toimikunta puolsi malleja, joissa verotuskustannukset jaettaisiin verotulojen suhteessa tai osittain aiheuttamisperiaatteen ja osittain verotulojen määrän perusteella.
Toimikunnan mukaan kirkollisten rakennusten ylläpito oli vastaisuudessakin tarkoituksenmukaista pysyttää ensisijaisesti seurakuntien toimenpidevastuulla ja kirkon yhteisessä talouskokonaisuudessa. Valtion olisi tuettava seurakuntia taloudellisesti ja annettava muun muassa konservointiapua arvokkaimman kirkollisen rakennus-, esine- ja taideperinnön säilyttämiseksi.
Kertomuskaudella Kirkkohallituksella on ollut edustus valtiovarainministeriön ja sisäasiainministeriön asettamissa toimikunnissa, joissa on käsitelty muun muassa verotuskustannusten jakoperusteita eri veronsaajien kesken, yhteisöveron tuoton jakoperusteiden kehittämistä sekä valtion, kuntien ja seurakuntien tulopohjan perusteita.
Kirkollisveron pohjana on kunnallisveron taksoitus, ja se on siis riippuvainen kunnallisverotuksessa tehtävistä muutoksista. 1990-luvulla on tehty lukuisia verotukseen ja veropohjaan vaikuttavia järjestelyjä. Yhteisöverotus uusittiin vuonna 1993. Samana vuonna toteutettiin kiinteistöverouudistus, jonka yhteydessä seurakunnat joutuivat kiinteistöveron maksajiksi. Vuonna 1998 seurakunnat maksoivat kiinteistöveroa yhteensä 29,8 milj. mk. Vuonna 1994 voimaan tullut arvonlisäverolaki koskee seurakuntia muun muassa omien kiinteistöhallintapalveluiden ja kiinteistöjen vuokrauksen osalta. Vuonna 1998 seurakunnat maksoivat arvonlisäveroa yhteensä 37,3 milj. mk.
Osa verotusuudistuksista on myös hyödyttänyt kirkkoa, kuten vuonna 1994 verotuksessa poistunut lapsi- ja yksinhuoltajavähennys.
Merkittävin leikkaus seurakuntien verotuloihin kertomuskaudella oli yhteisöveron osuuden alentaminen 3,36 prosentista 2,0 prosenttiin ja vuonna 2000 aina 1,63 prosenttiin. Markkamääräisesti tuotto oli hyvä vielä vuonna 1999, mutta leikkaukset konkretisoituvat kipeästi seuraavassa laskusuhdanteessa. Vastineeksi seurakuntien sosiaaliturvamaksua alennettiin kuntatyönantajan tasolle 10,8 prosentista 4,75 prosenttiin. Kirkko on perustellut oikeuttaan yhteisöveron tuottoon sille kuuluvilla yhteiskunnallisilla tehtävillä, kuten hautaustoimi ja väestörekisteritietojen ylläpito. Lisäksi kirkko kantaa yhteiskunnallista vastuuta myös lukuisien kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kirkollisten rakennusten ylläpidosta. Lisääntyvässä määrin on myös kirkon tekemä laaja lapsi- ja nuorisotyö sekä diakoniatyö ymmärretty osaksi yhteiskunnallista vastuun kantoa. Edellä mainittujen tehtävien kustannukset ovat vuositasolla yhteensä noin 1,5 mrd. mk.
Vuonna 1998 Gallup-kanavalla tehdyn tutkimuksen mukaan 42 % suomalaisista oli sitä mieltä, että kirkon tulisi tulevaisuudessakin saada osuus yhteisöveron tuotosta voidakseen hoitaa yhteiskunnalliset palvelunsa. Joka viides (19 %) puolestaan kannatti vaihtoehtoa, että kirkon osuus yhteisöverosta poistettaisiin, mutta valtio korvaisi yhteisistä verovaroista kirkon suorittamat yhteiskunnalliset palvelut. Vain joka kymmenes (10 %) kannatti sitä vaihtoehtoa, että kirkon osuus yhteisöverosta poistettaisiin ja kirkko luopuisi huomattavasta osasta yhteiskunnallisia palveluitaan.
Seurakuntien verotuloja vähensi myös ansiotulovähennyksen ja tulonhankkimisvähennyksen käyttöönotto ja korottaminen. Näiden vähentävä vaikutus oli 2,0 % vuonna 1997, 0,5 % vuonna 1998 ja noin 1,7 % vuonna 1999. Markkamääräinen vaikutus oli yhteensä noin 150 milj. mk.
Seurakunnat maksoivat vuonna 1999 veronkantokustannuksina 82 milj. mk, mikä on 4,7 % kaikista veronkannon aiheuttamista kustannuksista. Tämä osuus on selkeästi suurempi kuin seurakuntien osuus verotuloista, ja sillä perusteella voitaisiin esittää kirkon maksamien veronkantokustannusten alentamista.
Seurakuntien talous on riippuvainen jäsentensä maksamasta kirkollisverosta. Jäsenmäärän säilyminen korkeana on keskeinen edellytys seurakuntien taloudelle.
Voimakas muuttoliike kasvukeskuksiin lisää entisestään eroja seurakuntien taloudellisessa asemassa. Hyvässä taloudellisessa asemassa olevat seurakunnat voivat tulevaisuudessa joutua yhä enemmän tukemaan heikommin menestyviä seurakuntia. Alueellisten erojen kasvu voi edellyttää myös Kirkon keskusrahaston avustusjärjestelmien muuttamista.
Seurakuntien on suunniteltava tulevaisuutta ensisijaisesti seurakunnan jäsenten maksaman kirkollisveron ja toiminnasta saatujen maksujen sekä sijoitustuottojen varaan. Sijoitustoiminnan merkitys tuleekin kasvamaan seurakuntien taloudessa tulevaisuudessa. Nykyisin huomattavan suuri osa seurakuntien sijoitettavissa olevasta varallisuudesta on tuottamattomilla pankkitileillä.
Eläkerahastointi kehittyi kertomuskaudella myönteisesti, ja rahaston varat kasvoivat hyvien sijoitustuottojen vuoksi odotettua nopeammin. Lisäksi eläke-etujen leikkaukset julkisella sektorilla hidastivat eläkemenojen kasvua. Rahastoinnista huolimatta yksi kirkon tulevaisuuden keskeisiä kysymyksiä on se, miten kyetään kattamaan yhä kasvavat eläkekulut.
Yhteisövero-osuutta leikattiin vuosittain. Tämä aiheutti epävarmuutta kirkon ja seurakuntien talouden suunnittelussa. Kirkon etu olisi löytää ratkaisu, jossa olisi pidemmällä aikavälillä tiedossa, miten valtio korvaa kirkolle sen yhteiskunnallisista tehtävistä aiheutuvat kustannukset.
Kaikesta päätellen sinulla on kutsumus ja armolahja annettu perehtymisessä seurakunnan
taloudellisissakin asioissa,ole siitä kiitollinen.
Seurakunnan pää on Jeesus Kristus ja seurakunta
muodostuu jäsenistä jotka ovat kiinni Kristuksessa
(kaste)ja näillä jäsenillä on kaikilla oma ensiarvoisen
tärkeä tehtävä, olkoon se mikä tahansa kun se vaan
kirkastaa Kristusta niinkuin Jeesus on meitä opettanut. Ja se voi tapahtua monin eri tavoin.
Kirkolla on monenlaisia seurakuntalaisille suunnattuja palveluita joita ylläpidetään verovaroin, mutta se tärkein tehtävä on Jumalan
lain ja evankeliumin seurakunnalleen esille tuominen siinä lienee varmasti aina rukous aihetta
kaikissa seurakunnissa profiilin nostoon.Ja,että
Jumala antaisi Pyhän Henkensä johdatusta ettei
unohdettaisi Raamatun olevan Jumalan Sanaa,sillä
Jumalan lupaukset kyllä pysyvät vaikka kaikki
muu maailmasta katoaisi.Ja tämä lupauksien pääsanoma on Jeesus Kristus johon me saamme toivomme asettaa ja uskolla omistaa.
"Kirkko on perustellut oikeuttaan yhteisöveron tuottoon sille kuuluvilla yhteiskunnallisilla tehtävillä, kuten hautaustoimi ja väestörekisteritietojen ylläpito."
Hautaustoimen hyväksyn mutta en voi ymmärtää miksi kirkko ylläpitää vieläkin väestörekisteritietoja. Ei sen olisi pakko sitä tehdä. Valtion ylläpitämä väestörekisterikeskus on jo olemassa.
Kirkko joutuu lain perusteella pitämään jäsenrekisteriä omista jäsenistään. Kirkon toiminnasta (kirkolliset toimitukset: Kaste, vihkiminen, hautaus) aiheutuu muutoksia jäsenrekisteriin. Kirkko on velvoitettu ilmoittamaan nämä muutokset väestötietojärjestelmään, sillä muuten väestörekisterin pitäjä (maistraatti) ei ainakaan kaikkia niitä tietoja muualtakaan saa. Eli kirkko osallistuu väestörekisterin ylläpitoon esim. ihmisten tärkeiden elämänmuutosten osalta.
Niin, siis nimenomaan jäseniensä tärkeiden elämänmuutosten osalta. Jäsenten tulisi tämä lysti myös maksaa. Jokaisella rekisteröidyllä yhdistyksellä on sitäpaitsi oltava jäsenrekisteri, silti niillä ei ole verotusoikeutta.
Kyllä taitaa olla lähinnä valtion intressi, että se saa tiedot vaikkapa seurakunnissa vihityistä aviopareista. Valtio siis maksaa (jos maksaa?)
Muuten, kirkon jäsenet kuuluvat myös valtioon. Miksi heidän pitäisi maksaa tietojensa päivittämisestä, jos kirkkoon kuulumattomatkaan eivät maksa (esim. kirkollinen/siviilivihkiminen)?
Kirkko maksaa muuten valtiolle kirkollisveron kannosta muhkean summan rahaa. Valtio siis verottaa, ei kirkko. Kirkko ostaa palvelun valtiolta ja kauppa on valtiolle edullinen.
Seurakunnat maksoivat vuonna 1999 veronkantokustannuksina 82 milj. mk, mikä on 4,7 % kaikista veronkannon aiheuttamista kustannuksista. Tämä osuus on selkeästi suurempi kuin seurakuntien osuus verotuloista, ja sillä perusteella voitaisiin esittää kirkon maksamien veronkantokustannusten alentamista.
Eikös KAIKKI rekisteröidyt uskonnot joudu tekemään saman kuin kirkko, eli pitämään jäsenrekisteriä ja ilmoittamaan esim. vihkimiset?
Tietääkseni mikään muu uskontokunta ei saa siitä minkäänlaista rahallista korvausta.
Olkoon miten on mutta nettorahavirta liikkunee kuitenkin kirkolle eikä valtiolle päin. Tällöin valtio käytännöllisesti katsoen tukee kirkon toimintaa mikä on ensisijaisesti sen jäsenten tehtävä.
Mikäli kirkko haluaa tarjota vihkimispalvelua jäsenilleen, kuuluu asiaan että kirkko myös ilmoittaa vihkimänsä parit valtiolle. Tästäkin kirkon pitäisi ennemminkin maksaa kuin saada rahaa sillä valtion tulisi olla näiden rekisterien pääasiallinen ylläpitäjä. Kaksinkertaisten rekisterien ylläpidosta tulee vain ylimääräisiä kustannuksia ja muita ongelmia.
Ensiksikin todettakoon että veronkannon kustannukset ovat marginaaliset verrattuna veronkannon tuottoihin.
Esimerkistäsi voidaan päätellä että veronkannon kokonaiskustannukset ovat n. 1744 Mmk eli n. 290MEUR. Suomessa 2002 kannetut verot ja veronluonteiset tulot olivat yli 30BEUR. Veronkannon kustannukset ovat siis karkeasti ottaen alle prosentin verotuotoista. Lisäksi kirkon sotkeminen verotukseen on kallis erillisjärjestely joten on ihan oikeinkin että kirkko maksaa enemmän kuin sen laskennallinen osuus olisi.
Kyllä avioliitto ja perhesuhteet on lähinnä yhteiskunnan intressi. Kirkko rukoilee avioparin puolesta ja siunaa heidät pyydettäessä. Se palvelu sisältyy kirkollisveron piikkiin (sisältää juhlahuoneiston, akateemisesti koulutetun puhujan, korkeatasoisen ammattimuusikon arvokkaine soittimineen, tunnollisen vahtimestarin viikonloppukorvauksineen, huolellisen siivouksen, sähköt ja lämmityksen myös talviaikaan, mikä katedraaliluokan tiloista ei ole kovin pieni summa, ja kaikki tämä hymyillen asiakasta kaikessa ymmärtäen ja vastaantullen, hänen toiveensa jos suinkin mahdollista pientäkin piirtoa myöten huomioiden).
Jos vastustat kirkkoa periaatteessa, haluat nähdä kaiken joka tapauksessa negatiivisessa valossa. Pommita asiantuntijoita kysymyksilläsi, jos haluat todella tietää kuinka asiat ovat. Minun resurssini päättyvät tähän. En käy kinaamaan mielipiteistä.
Eikö kaikista halvin ratkaisu olisi, jos kirkosta poistettaisiin oikeus antaa lapselle nimi, vihkiä ja haudata. Kaiken tämän voisi hoitaa maistraatin kautta, niin kuin muutenkin tehdään väestökirjanpidossa. Eli jos pari halua naimisiin, niin ensin olisi mentävä maistraattiin ja sitten vasta kirkon juttusille. Koska valtaosa Suomalaisista on sairaalan kanssa tekemisissä kuoleman kohdatessa, niin miksei sairaala ilmoita kuolemasta maistraattiin?
(Eikö kaikista halvin ratkaisu olisi, jos kirkosta poistettaisiin oikeus antaa lapselle nimi, )
- Siis kirkossahan ei anneta lapselle nimeä, vaan vanhemmat antavat lapselle nimen. Kirkossa kastetaan lapsi vanhempien pyynnöstä Jeesuksen oppilaaksi ja seurakunnan jäseneksi.
(vihkiä)
-Siis tämähän oli Lutherinkin ajatus, että avioliittoon vihkiminen on lähinnä yhteiskunnallinen asia. Sen voisi yhteiskunta toimittaa. Kirkon jäsenet saisivat sitten kirkolta siunauksen avioliitolleen.
( ja haudata.)
-Siis hautaaminen on ihan mahdollista ilman kirkkoakin. Mutta luonnollista kai on, että kirkon jäsenet pyytävät seurakunnastaan apua näin suuren elämänmuutoksen kohdalla.
( Kaiken tämän voisi hoitaa maistraatin kautta, niin kuin muutenkin tehdään väestökirjanpidossa.)
- Kaikki nämä menee nytkin maistraatin kautta. Juhlapalveluihin heillä tuskin lienee kuitenkaan tarvittavaa henkilökuntaa. Eli on käännyttävä srk:n tai ao. palveluja välittävän firman puoleen. Seurakunnassa palvelut sisältyvät kirkollisveroon, firma velottaa taksojensa mukaan.
( Koska valtaosa Suomalaisista on sairaalan kanssa tekemisissä kuoleman kohdatessa, niin miksei sairaala ilmoita kuolemasta maistraattiin?)
-Siis sairaalasta lähtee kyllä ilmoitukset asianomaisen rekistereihin.
EVL kirjoitti kohdassa Jäsenrekisteri "Eli kirkko osallistuu väestörekisterin ylläpitoon esim. ihmisten tärkeiden elämänmuutosten osalta."
Ja perustelit tällä kirkon yhteisöveron osuutta. Mutta eikö edellinen kommenttisi kumoa yllä esittämäsi väitteen.
Jos kaikki on jo nyt hoidettu maistraatin kautta, niin miksi kirkon pitää saada valtion tukea oman sisäisen jäsenrekisterin ylläpitoon?
Maistraatti ei tiedä kastetuista (niillä on se tieto kuitenkin oltava), kirkkoon liittyneistä eikä eronneista (jotka toimivat srk:n kautta), vihityistä mm. ellei seurakunnasta niitä väestörekisteriin ilmoiteta. On myös lukuisia muita väestörekisterille kuuluvia asioita, joita srk:t ja maistraatit hoitavat yhteistyössä keskenään.
Eikös jokaisen syntyneen lapsen tiedot laiteta eteenpäin suoraan synnytyssairaalasta? Viralliset tiedothan menevät maistraattiin ja väestörekisteriin muutakin kautta.
Mitä ihmettä maistraatti tekee tiedolla, ketkä on kirkon jäseniksi kastettu? Ja mikä tekee tästä tiedosta NIIN tärkeän, että siitä pitää erikseen kirkolle maksaa??
Kerropa lyhyesti mulle blondille, miten kirkko verottaa yrityksiä?
Mikä on yhteisövero??
Onko kirkollisevero sama kuin yhteisövero?
Ah. Asia lieneekin muuttunut. Kirkko ei tosiaankaan enää verota yrityksiä suoraan, sen sijaan seurakunnat saavat osuuden yhteisöveron tuotosta. Yhteisövero siis on se mitä yritykset ja yhteisöt maksavat tulo yms. veroinaan. Yhtäkaikki, kirkon jäsenten tulee kustantaa kirkon toiminta, ei valtion.
Siitähän tässä on kysymys, että kirkko kustantaa omat systeeminsä, mutta kun se historiallisista ym. syistä joutuu nykyään kustantamaan myös ns. yleishyödyllisiä yhteiskunnallisina pidettäviä palveluita, on oikeudenmukaista, että se saa siitä yhteiskunnalta korvauksen. Yhteisöveron tuotto on ollut noin hautausmaiden ylläpidon luokkaa kustannuksiltaan. Sen lisäksi kirkko osallistuu väestörekisterin ylläpitoon yllä kuvatulla tavalla, huolehtii kulttuurihistoriallisten rakennusten ylläpidosta ja kasvattaa lapsia ja nuorisoa kunnollisiksi kansalaisiksi sekä harjoittaa laajaa yhteiskunnalle oikeastaan kuuluvaa sosiaalitoimintaa diakonia-, perheneuvonta-, jne. -työnsä kautta. Oikeasti kirkko on yhteiskunnalle hyödyllinen ja edullinen tapa hoitaa näitä asioita. Mutta, jos asenne kirkkoon on kielteinen, niin sitten kaikki kirkkoon liittyvä on negatiivista jo heti kättelyssä. Sitten on turha keskustella. Suomessa hallitus ja eduskunta (kansan enemmistö) on halunnut näin, vähemmistön on tyydyttävä.
En ota siihen kantaa onko kirkko hyvä tai paha. Minulle se on sinänsä neutraali. En kuitenkaan kannata sitä että uskonnottomat tai toisten uskontokuntien edustajat joutuvat välillisesti tukemaan suomen evankelisluterilaista kirkkoa rahallisesti.
Toki on niin kuin sanoitkin että historiallisisista syistä kirkolle on sälytetty paljon yleisluontoisia tehtäviä. Mielestäni kuitenkin näiden rahoitus tulee hoitaa muulla tavoin kuin korvamerkitsemättömin veroluonteisin maksuin.
Kirkko, esivalta ja kansa.
Raamattu sanoo esivallasta (Room.13:1-7.)
Historia kertoo omaa karua kieltään valtioista
joissa kansa on hylännyt Jumalan Sanan.
Lähihistoriassakin on hyviä esimerkkiä mennään
sitten itään tai länteen.
Ruotsin ev.lut (kansan)kirkko on esimerkkinä suomelle
siitä miten tulee pikkuhiljaa käymään kun
Jumalan ilmoittama Sana painetaan ihmisoppien
alle,toivottavasti suomessa kyettäisiin heräämään
totuuteen ennenkuin on myöhäistä (vai onko jo).
Herra antaa Herra ottaa ylistetty olkoon Herra
Tomppeli.
Pelastettu Kristuksen sovitustyön kautta.
Elikkä oikein muistin.
Toisinsanoen VALTIO kustantaa kirkon toimintaa. Raha kerätään yrityksiltä, toisin sanoen meiltä kuluttajilta, jotka yritysten tuotteita/palveluita käytämme (tämäkin vero lisätään nimittäin tuotteen myyntihintaan).
Elikkä, vaikka en kuuluisikaan kirkkoon, joudun silti ylläpitämään tämän uskonnon toimintaa!
Toisin sanoen valtio maksaa kirkolle siitä, että muihinkin uskontoihin kuuluvat saadaan haudata kirkon ylläpitämille hautausmaille... MUTTA SILTI muihin uskontokuntiin kuuluvat joutuvat maksamaan hautapaikastaan kovemman hinnan. Eikös veron tarkoitus juuri nimenomaan ole saattaa kirkkoihmiset ja muut uskontokunnat samanarvoiseen asemaan, mitä tulee hautapaikkaan.
Kirkollisverolla peitetään omien seurakuntalaisten hautapaikkakulut ja vero-osuus kattaa niiden hautapaikkakustannuksia, jotka eivät tähän mennessä ole kirkollisveroa maksaneet.
Mikä oikeus kirkolla on periä muiden uskontojen kuolleilta jäseniltä hautapaikasta vielä extraa???
"Sen lisäksi kirkko osallistuu väestörekisterin ylläpitoon yllä kuvatulla tavalla"
--saman tekevät muutkin rekisteröidyt uskontokunnat Suomessa... eikä niille jaella osuuksia yhteisöverosta
"huolehtii kulttuurihistoriallisten rakennusten ylläpidosta"
---elikkä kirkon omaisuudesta. Mitä kultturihistoriallista merkitystä on vanhoilla kirkoilla muihin uskontoihin kuuluville ihmisille?? Miksei muidenkin uskontojen palvontapaikkoja ylläpidetä yhtisöverolla?? Jos itse vaikka omistaisin kuuluisan komean vanhan talon, voisinko saada osuuden yhteisöverosta omaisuuteni ylläpitämiseen??
"ja kasvattaa lapsia ja nuorisoa kunnollisiksi kansalaisiksi"
---joo, olen nähnyt näitä kasvatuksen tuloksia joka viikonloppuna paikallisissa baareissa ympäripäissään. Olen myös nähnyt, miten nämä "kunnon kansalaiset" kiduttavat koulussa kaikkia muihin uskontoihin kuuluvia lapsia. Joutuukohan kirkko palauttamaan saamaansa yhteisöveroa sen mukaan, kuinka paljon huonosti kasvatettuja lapsia nykyään löytyy?? Hukkaan nimittäin ovat menneet nekin valtion rahat :(
"sekä harjoittaa laajaa yhteiskunnalle oikeastaan kuuluvaa sosiaalitoimintaa diakonia-"
---Elikkä levittää omaa uskontoaan valtion/kansalaisten varoilla?? Kiva pointti varmaankin muille uskonnoille, jotka joutuvat oman lähetystyönsä lisäksi kustantamaan tällä tavalla myös kirkon lähetystyön.
"perheneuvonta-, jne. -työnsä kautta"
---Terveyskeskuksesta löytyy neuvola siihen tarpeeseen, sekä paljon koulutettua henkilökuntaa eri elämäntilanteissa auttamiseen... Sosiaaliviranomaiset, mielenterveystoimisto jne. Tarvitseeko kirkolle maksaa erikseen siitä, että se pääsee opettamaan "perheneuvonnan" varjolla omia uskonkäsityksiään. Kuinkakohan moni toiseen uskontoon kuuluva käykään kirkon tarjoamassa perheneuvonnassa??? Omiaan vartenhan kirkko perii jo kirkolliseveroa... yhteisövero olisi sitten niille muille uskontokunnan edustajille, jotka jostain syystä tarvitsisivat juuri KIRKON tarjoamaa perheneuvontaa.