Mielipiteeni on, ettei suomessa ole sukupuoleen kohdistuvaa syrjintää. Mitä enemmän eräät tahot väittävät naisia syrjittävän, sitä varmemmin miehet ja naiset ajetaan omiin leireihinsä ja se jos joku aiheuttaa ja tulee aiheuttamaan syrjintää.
Itse olen naimisissa ja hoidamme kotiin ja perheeseen liittyvät asiat tasapuolisesti mieheni kanssa. Toisaalta teemme osittain erilaisia kotitöitä kumpanenkin rahkeittensa mukaan. Itse hoidan isomman osan ns. kevyemmistä ja vähemmän teknisistä töistä ja yhdessä sitten yritämme hyvässä yhteisymmärryksessä jakaa työt tyyliin kun sinä teit tuon työn, niin minä teen puolestani tämän työn. Mielestäni olisi väärin edellyttää miestäni siivoamaan, kokkaamaan tai pesemään pyykkiä tasan yhtä paljon kuin minä, kun taas itse en ole välttämättä halukas, enkä kyvykäs jakamaan hänen tekemiään tehtäviä.
Edellisen kerroin siksi, että yhteiskunnassa tuntuu olevan juuri sellainen menttaliteetti päällä, että väliäkö muista kunhan vain minua kohdellaan tasapuolisesti. Tasa-arvoa pitää kyetä puntaroimaan hieman muillakin tasoilla kuin palkka, työtehtävät jne. Erilaisia asioita pitäisi kyetä vertailemaan keskenään ja kyetä rinnastamaan erilaisia tehtäviä ja etuisuuksia.
Toinen mikä tässä tasa-arvotouhussa mietityttää on tasa-arvokiintiöt. Kiintiön perusteella valittua ei välttämättä arvosteta. No miksihän näin on. Kiintiöt luovat huonon kuvan naisten osaamisesta. Tehtäviin tulisi valita ainoastaan pätevyyden ja sopivuuden perusteella.
Itse olen pyrkinyt menestymään elämässä ja työelämässä aina omilla avuillani. Toimin kunnallispolitiikassa kuulumalla erääseen lautakuntaan. Kyllä nyt täytyy sanoa, että joskus hävettää eräiden ihmisten kyvyttömyys ja tietämättömyys. Herääkin kysymys olisikohan heidän tilalleen löytynyt sopivampia ja asiantuntevampia toimijoita. Mihin tämä johtaa. Ehkäpä siihen, että naiset karsinoidaan ja tasapäistetään kaikki ns. kiintiötoimijoiksi.
Itse olen naimisissa ja hoidamme kotiin ja perheeseen liittyvät asiat tasapuolisesti mieheni kanssa. Toisaalta teemme osittain erilaisia kotitöitä kumpanenkin rahkeittensa mukaan. Itse hoidan isomman osan ns. kevyemmistä ja vähemmän teknisistä töistä ja yhdessä sitten yritämme hyvässä yhteisymmärryksessä jakaa työt tyyliin kun sinä teit tuon työn, niin minä teen puolestani tämän työn. Mielestäni olisi väärin edellyttää miestäni siivoamaan, kokkaamaan tai pesemään pyykkiä tasan yhtä paljon kuin minä, kun taas itse en ole välttämättä halukas, enkä kyvykäs jakamaan hänen tekemiään tehtäviä.
Edellisen kerroin siksi, että yhteiskunnassa tuntuu olevan juuri sellainen menttaliteetti päällä, että väliäkö muista kunhan vain minua kohdellaan tasapuolisesti. Tasa-arvoa pitää kyetä puntaroimaan hieman muillakin tasoilla kuin palkka, työtehtävät jne. Erilaisia asioita pitäisi kyetä vertailemaan keskenään ja kyetä rinnastamaan erilaisia tehtäviä ja etuisuuksia.
Toinen mikä tässä tasa-arvotouhussa mietityttää on tasa-arvokiintiöt. Kiintiön perusteella valittua ei välttämättä arvosteta. No miksihän näin on. Kiintiöt luovat huonon kuvan naisten osaamisesta. Tehtäviin tulisi valita ainoastaan pätevyyden ja sopivuuden perusteella.
Itse olen pyrkinyt menestymään elämässä ja työelämässä aina omilla avuillani. Toimin kunnallispolitiikassa kuulumalla erääseen lautakuntaan. Kyllä nyt täytyy sanoa, että joskus hävettää eräiden ihmisten kyvyttömyys ja tietämättömyys. Herääkin kysymys olisikohan heidän tilalleen löytynyt sopivampia ja asiantuntevampia toimijoita. Mihin tämä johtaa. Ehkäpä siihen, että naiset karsinoidaan ja tasapäistetään kaikki ns. kiintiötoimijoiksi.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Nimittäin se että olet päässyt kunnallisvaltuustoon muitten veronmaksajien rahoja tuhlailevien siipiveikkojen kerhoon?
Juu,olen ollut aina sitä mieltä,että noilla sukupuolikiintiöillä viedään vain uskottavuutta ihan omilla kyvyilläänkin pärjääviltä naisilta.
No miehenä se ei minua niin hirveästi huoleta.
Mutta kyllä välillä tuntuu aika uskomattomalta,kun näistä asioista lukee.Ja siis naisasianaiset ihan itse näitä ajavat.Se on kai sitä naisen logiikkaa,jota ei mies voi ymmärtää.Tunneälyksi nykyään kutsuvat....
Itse ainakin tuntisin oloni varmasti vähintään turhautuneeksi,jos minut yhdistettäisiin samaan kastiin jonkun kiintiösuojatyöläisten kanssa.
Tunneäly on yhteiskunnan todellisen, ei-taloudellisen hyvinvoinnin tae. Se on syytä pitää erossa alemmuuden yms. tunteista ja niiden pohjalta syntyvästä epärationaalisesta ajattelusta.
Haluaisitko kenties selittää sanomaasi niin,että tippaleipäaivottomatkin siitä jotain ymmärtää?
...löytyvät omankin kalloni sisältä. Tunneälystä googlasin seuraavan osoitteen määrittelemään itseäni paremmin: http://www.yle.fi/opinportti/taitoportti/taitokortit/tyojatunteet/jakso1/litt_klip1.shtml
Kyseessä olevia ideoita sukupuolikiintiöistä luulisin "kehittelevän" pikemminkin tunnekuohuiset henkilöt, joiden intrapersoonallinen tunneäly (ks. linkki) ei ole kovinkaan kehittynyttä.
Juu,tuohan on ihan asiaa.
Yleensä vain kun tämä tunneäly on nostettu esiin,sillä pyritään perustelemaan sellaisia ratkaisuja,joita ei voi loogisesti perustella.Siis ihan muualla kuin ihmisten välisessä kanssakäymisessä.
Siksi nykyään kun kuulee jossain mainittavan sanan "tunneäly",tahtovat minun aivot kääntää sen sanaksi "humpuuki".