RATTIJUOPUMUS
Noin joka 550. autoilija liikenteessämme on rattijuoppo eli veren alkoholipitoisuus on 0,5 promillea tai yli. Joka sadas kuljettaja ajaa alkoholia nauttineena, vaikka promilleraja jää alle rangaistavuuden rajan. Kiinni jää vuosittain yli 20 000 rattijuoppoa, eli noin 55 rattijuoppoa päivässä.
YLINOPEUS
Ylinopeuden ajaminen on yleistynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana, tarkasteltiinpa tilannetta
sitten ajosuoritteen, rajoituksen ylittäneiden ajoneuvojen määrän tai niiden osuuden perusteella.
Yksiajorataisilla teillä, joiden tiekohtainen nopeusrajoitus on 80 km/t, nopeusrajoituksen ylitti vuonna 2001 noin 60 % autoilijoista. Vuonna 1989 ylittäneiden osuus samalla rajoitusalueella oli noin 50 %. Vastaavasti 100 km/t rajoitusalueella vuonna 2001 ylinopeutta ajoi noin 40 % autoilijoista, kun heitä vuonna 1989 oli 20 %1. (Tielaitos 1990; Kangas & Prokkola 2001).
PUNAISIA PÄIN AJAMINEN
Punaista päin ajamisen yleisyyttä on Suomessa selvitetty ennen 2000-lukua vain yksittäisissä
tutkimuksissa. Helsingin kaupungin liikennesuunnitteluviraston selvityksessä arvioitiin, että Helsingissä ajetaan päin punaista liikennevaloa noin 30 000 kertaa päivässä. (Pasanen 2002; Helsingin Sanomat 28.11.2002).
Liikenneturvan kevään 2003 mittausten mukaan suurien kaupunkien pahimmissa risteyksissä ajettiin punaisia päin joka neljäs kerta valojen vaihtuessa punaiseksi. Keskimäärin punaista päin ajettiin joka kuudes kerta valojen vaihtuessa punaiseksi.
SUHTAUTUMINEN RIKKOMUKSIIN
Tutkitut pitivät liikennerikkomuksista selkeästi vakavimpana rattijuopumusta. Sitä vakavuudessa
seurasi ajo päin punaista. Ajoa alle 15 km/t ylinopeudella ei juurikaan paheksuttu, sillä
ainoastaan kuusi vastaajaa sadasta piti sitä erittäin vakavana rikkomuksena. Mitä vakavammaksi liikennerikkomus koettiin, sitä harvemmin siihen oli itse syyllistytty.
RISKIN OTTAMISEN SYITÄ
Liikennerikkomuksia edistävät ja estävät syyt
Riskin kokeminen on muuttunut tiestön ja autojen kehittymisen myötä. Nyt pääteillä on mahdollista ajaa huomattavasti yli sallitun nopeuden ja pitää auto silti tiellä. Ajoneuvon hallinta ei useinkaan aiheuta niin kiusallista riskituntemusta, että kuljettaja tuntisi tarvetta alentaa nopeutta. Harvat meistä ovat joutuneet onnettomuuteen ja olemme tottuneet pitämään suuria nopeuksia turvallisina. Koska onnettomuuden todennäköisyys yksityisen ihmisen kannalta on pieni, ei tunne riskistä välttämättä
hillitse ajonopeuksia.Tavallisimmaksi syyksi ylinopeuteen autoilijat mainitsivat kiireen ja tilanteen vaarattomuuden. Punaista päin ajamista perusteltiin huomiointivirheellä ja tilanteessa joustamisella. Sen sijaan ärtymystä, kiihtymystä tai muuta tunnetilaa ei usein mielletty kummankaan rikkomuksen taustasyyksi.
Noin joka 550. autoilija liikenteessämme on rattijuoppo eli veren alkoholipitoisuus on 0,5 promillea tai yli. Joka sadas kuljettaja ajaa alkoholia nauttineena, vaikka promilleraja jää alle rangaistavuuden rajan. Kiinni jää vuosittain yli 20 000 rattijuoppoa, eli noin 55 rattijuoppoa päivässä.
YLINOPEUS
Ylinopeuden ajaminen on yleistynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana, tarkasteltiinpa tilannetta
sitten ajosuoritteen, rajoituksen ylittäneiden ajoneuvojen määrän tai niiden osuuden perusteella.
Yksiajorataisilla teillä, joiden tiekohtainen nopeusrajoitus on 80 km/t, nopeusrajoituksen ylitti vuonna 2001 noin 60 % autoilijoista. Vuonna 1989 ylittäneiden osuus samalla rajoitusalueella oli noin 50 %. Vastaavasti 100 km/t rajoitusalueella vuonna 2001 ylinopeutta ajoi noin 40 % autoilijoista, kun heitä vuonna 1989 oli 20 %1. (Tielaitos 1990; Kangas & Prokkola 2001).
PUNAISIA PÄIN AJAMINEN
Punaista päin ajamisen yleisyyttä on Suomessa selvitetty ennen 2000-lukua vain yksittäisissä
tutkimuksissa. Helsingin kaupungin liikennesuunnitteluviraston selvityksessä arvioitiin, että Helsingissä ajetaan päin punaista liikennevaloa noin 30 000 kertaa päivässä. (Pasanen 2002; Helsingin Sanomat 28.11.2002).
Liikenneturvan kevään 2003 mittausten mukaan suurien kaupunkien pahimmissa risteyksissä ajettiin punaisia päin joka neljäs kerta valojen vaihtuessa punaiseksi. Keskimäärin punaista päin ajettiin joka kuudes kerta valojen vaihtuessa punaiseksi.
SUHTAUTUMINEN RIKKOMUKSIIN
Tutkitut pitivät liikennerikkomuksista selkeästi vakavimpana rattijuopumusta. Sitä vakavuudessa
seurasi ajo päin punaista. Ajoa alle 15 km/t ylinopeudella ei juurikaan paheksuttu, sillä
ainoastaan kuusi vastaajaa sadasta piti sitä erittäin vakavana rikkomuksena. Mitä vakavammaksi liikennerikkomus koettiin, sitä harvemmin siihen oli itse syyllistytty.
RISKIN OTTAMISEN SYITÄ
Liikennerikkomuksia edistävät ja estävät syyt
Riskin kokeminen on muuttunut tiestön ja autojen kehittymisen myötä. Nyt pääteillä on mahdollista ajaa huomattavasti yli sallitun nopeuden ja pitää auto silti tiellä. Ajoneuvon hallinta ei useinkaan aiheuta niin kiusallista riskituntemusta, että kuljettaja tuntisi tarvetta alentaa nopeutta. Harvat meistä ovat joutuneet onnettomuuteen ja olemme tottuneet pitämään suuria nopeuksia turvallisina. Koska onnettomuuden todennäköisyys yksityisen ihmisen kannalta on pieni, ei tunne riskistä välttämättä
hillitse ajonopeuksia.Tavallisimmaksi syyksi ylinopeuteen autoilijat mainitsivat kiireen ja tilanteen vaarattomuuden. Punaista päin ajamista perusteltiin huomiointivirheellä ja tilanteessa joustamisella. Sen sijaan ärtymystä, kiihtymystä tai muuta tunnetilaa ei usein mielletty kummankaan rikkomuksen taustasyyksi.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Onkohan kukaan tutkinut kuinka monta kertaa vuorokaudessa ajetaan/kävellään päin punaisia Seinäjoella.
Näen sitä joka päivä.
Ei muuta kuin valvontakamerat risteykiin niin jo loppuu.
Samaa mieltä!