Pappeus-haaveet roskakoriin?

Mistähän sitä aloittaisi..?

Olen nuori ihminen ja haaveilin urasta pappina ensisijaisesti uskoni takia, mutta myös sen takia, että pappina voisin toimia ihmisten auttajana ja kuuntelijana.

Nyt en kuitenkaan ole enää niin varma haluanko todella toimia yhteisössä, jossa saattaisin joutua kokemaan syrjintää erityisesti sukupuoleni takia.

Harmittaa niin kovasti. En tiedä mitä tehdä, ehkä en ole tarpeeksi vahva, ehkä uskoni ei ole tarpeeksi vahva?
8482
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 8

Vanhimmat

Nimimerkistäsi päätellen olet nainen.

Uskovana kristittynä sinulla on erinomaiset
edellytykset ja mahdollisuudet toimia seurakunnassa ihmisten auttajana ja kuuntelijana.
Seurakunnissa on naisilla ollut aina alkuseurakunnasta lähtien kunnioitettava ja
arvokas tehtävä, se kyllä tulee Raamatusta ilmi.

Ns.Naispappeus on nimenomaan Raamattu kysymys
eikä ns.tasa-arvo kysymys.

Olet todennäköisesti tietoinen niistä raamatun
kohdista missä naisilta kielletään tämä
seurakunnan paimen/saarna virka.Kun se sinua
vaivaa lienee merkki siitä,että Sana on mennyt
perille.Raamattu on Jumalan Sanaa!

Oma syntiturmeluksessa elävä lihan mielemme ja
sielun vihollinen (saatana)todistaa meille aina
heikkoa uskoamme niinkuin emme kelpaisi ollenkaan
Jumalalle,mutta Jumalan lupauksiin voimme luottaa
ja ne tulevat ilmi Raamatusta ilosanoma Vapahtajastamme Jeesuksesta Kristuksesta.

Jumalan siunausta sinun elämääsi.

Äänestä
  • Eikös naisen pitäisi vaieta seurakunnassa?

    En tiedä kiinnostaako kauheasti toimia seurakunnassa ylipäätään, kun naisen asema on verrattavissa kulkukoiran asemaan.

    Äänestä

  • Ave Maria kirjoitti:

    Eikös naisen pitäisi vaieta seurakunnassa?

    En tiedä kiinnostaako kauheasti toimia seurakunnassa ylipäätään, kun naisen asema on verrattavissa kulkukoiran asemaan.

    Aiheesta on olemassa aineistoa puolesta ja
    vastaan,sinä kyllä todennäköisesti tomerana
    tyttönä/naisena löydät sitä jos sinua kiinnostaa
    tai asia vaivaa.Esim:(www.teolinst.fi/luennot)
    Raamattu toki on korkein auktoriteetti ja kyseinen asia selviää kyllä sieltä yksittäisistä
    jakeistakin,mutta Raamattu on kokonaisuus ja on
    aina vaarallista lähteä repimään yksittäisiä
    jakeita irti asia kokonaisuudesta,moni asia saattaa kääntyä päälaelleen.On niinkuin Luther
    sanoi,että raamattua pitää selittää raamatulla eli toinen paikka avaa toisen.

    Ei kai nyt sentään naiset seurakunnissa ole kulkukoiran asemassa.On kyllä toisenlaisiakin
    kokemuksia onneksi.

    Äänestä

  • Markus kirjoitti:

    Aiheesta on olemassa aineistoa puolesta ja
    vastaan,sinä kyllä todennäköisesti tomerana
    tyttönä/naisena löydät sitä jos sinua kiinnostaa
    tai asia vaivaa.Esim:(www.teolinst.fi/luennot)
    Raamattu toki on korkein auktoriteetti ja kyseinen asia selviää kyllä sieltä yksittäisistä
    jakeistakin,mutta Raamattu on kokonaisuus ja on
    aina vaarallista lähteä repimään yksittäisiä
    jakeita irti asia kokonaisuudesta,moni asia saattaa kääntyä päälaelleen.On niinkuin Luther
    sanoi,että raamattua pitää selittää raamatulla eli toinen paikka avaa toisen.

    Ei kai nyt sentään naiset seurakunnissa ole kulkukoiran asemassa.On kyllä toisenlaisiakin
    kokemuksia onneksi.

    No, mulla on kutsumus papiksi.

    En ymmärrä miksen voisi Jumalan sanaa tulevaisuudessa julistaa, vaikka olenkin "väärää" sukupuolta. Papeista tulee pulaa ilman naispappien pelastavaa vaikutusta.

    Herätään nyt 2000-lukuun.

    Äänestä

  • Ave Maria kirjoitti:

    No, mulla on kutsumus papiksi.

    En ymmärrä miksen voisi Jumalan sanaa tulevaisuudessa julistaa, vaikka olenkin "väärää" sukupuolta. Papeista tulee pulaa ilman naispappien pelastavaa vaikutusta.

    Herätään nyt 2000-lukuun.

    kutsumus on, niin sitten haet teologiseen ja luet papiksi. Jossain seurakunnissa voi tulla ongelmia, en sitä kiellä. Mutta on myös paljon seurakuntia jossa sinut toivotettaisiin avosylin tervetulleeksi.

    Teologisessa opiskelee monenlaista ihmistä. Kuten varmasti tiedät, teologinen ei ole sitoutunut mihinkään tiettyyn kirkkoon, joten siellä opiskelija voi kuulua mihin tahansa uskontoon tai olla kuulumatta mihinkään. Siellä löytyy todella paljon mitä erilaisimpia ajattelijoita niin opiskelijoiden kuin opettajienkin keskuudessa. Teologisessa on sitten helppo miettiä omaa kutsumustaan ja pohtia myös tätä naispappeuskysymystä. Tukeakin löytyy.

    Ja suurin osa teologisessa opiskelijoista itse asiassa on nykyisin jo naisia. Et olisi siis yksin.

    Äänestä

  • Ave Maria kirjoitti:

    No, mulla on kutsumus papiksi.

    En ymmärrä miksen voisi Jumalan sanaa tulevaisuudessa julistaa, vaikka olenkin "väärää" sukupuolta. Papeista tulee pulaa ilman naispappien pelastavaa vaikutusta.

    Herätään nyt 2000-lukuun.

    >>En ymmärrä miksen voisi Jumalan sanaa
    >>tulevaisuudessa julistaa, vaikka
    >>olenkin "väärää" sukupuolta.

    Otetaanpas nyt alusta, kun en oikein ymmärrä:
    Miten voisit julistaa Jumalan sanaa, jos et kerran
    usko mitä se sanoo? Sehän on Herran käsky
    (1.Kor. 14:37 opetuskokonaisuuden lopuksi)
    hänen sanassaan Raamatussa, joka rajaa pappeuden
    miesten hommaksi kristillisessä seurakunnassa,
    vaikka jokainen ihminen onkin yhtä arvokas.

    Ainakin sinun on hyvä jossain vaiheessa perehtyä
    siihen, miksi jotkut vastustavat naispappeutta.
    Se ei ole sovinismia, vaan Raamattu-kysymys:
    onko Raamattu Jumalan Sanaa vai ei, ja mitä
    sieltä voi saksia pois oman harkintansa mukaan.

    Aiheeseen voi lähteä perehtymään vaikka Mailis
    Janatuisen tekstin johdattamana:
    http://www.sro.fi/radio/radioluennot/2002/mj_naisenasema.htm
    - toivon, että luet hänen tekstinsä kokonaisuutena, loppuun saakka, muutoin ajatus jää kesken

    Äänestä

  • hämmentynyt kirjoitti:

    >>En ymmärrä miksen voisi Jumalan sanaa
    >>tulevaisuudessa julistaa, vaikka
    >>olenkin "väärää" sukupuolta.

    Otetaanpas nyt alusta, kun en oikein ymmärrä:
    Miten voisit julistaa Jumalan sanaa, jos et kerran
    usko mitä se sanoo? Sehän on Herran käsky
    (1.Kor. 14:37 opetuskokonaisuuden lopuksi)
    hänen sanassaan Raamatussa, joka rajaa pappeuden
    miesten hommaksi kristillisessä seurakunnassa,
    vaikka jokainen ihminen onkin yhtä arvokas.

    Ainakin sinun on hyvä jossain vaiheessa perehtyä
    siihen, miksi jotkut vastustavat naispappeutta.
    Se ei ole sovinismia, vaan Raamattu-kysymys:
    onko Raamattu Jumalan Sanaa vai ei, ja mitä
    sieltä voi saksia pois oman harkintansa mukaan.

    Aiheeseen voi lähteä perehtymään vaikka Mailis
    Janatuisen tekstin johdattamana:
    http://www.sro.fi/radio/radioluennot/2002/mj_naisenasema.htm
    - toivon, että luet hänen tekstinsä kokonaisuutena, loppuun saakka, muutoin ajatus jää kesken

    Selvää sanomaa.Aamen

    Äänestä

  • Markus kirjoitti:

    Aiheesta on olemassa aineistoa puolesta ja
    vastaan,sinä kyllä todennäköisesti tomerana
    tyttönä/naisena löydät sitä jos sinua kiinnostaa
    tai asia vaivaa.Esim:(www.teolinst.fi/luennot)
    Raamattu toki on korkein auktoriteetti ja kyseinen asia selviää kyllä sieltä yksittäisistä
    jakeistakin,mutta Raamattu on kokonaisuus ja on
    aina vaarallista lähteä repimään yksittäisiä
    jakeita irti asia kokonaisuudesta,moni asia saattaa kääntyä päälaelleen.On niinkuin Luther
    sanoi,että raamattua pitää selittää raamatulla eli toinen paikka avaa toisen.

    Ei kai nyt sentään naiset seurakunnissa ole kulkukoiran asemassa.On kyllä toisenlaisiakin
    kokemuksia onneksi.

    sinä, Markus, varmaan pian opit olemaan tytöttelemättä. Ehkä naispappeuskysymys ei mielestäsi ole tasa-arvoasia, mutta sinun ajattelussasi siihen näyttää kytkeytyvän sovinismi. Tämän paljastaa vähättelevä kielenkäyttösi.

    Käyttämiesi ilmaisujen tapaiset puhetavat vievät argumentoinnilta uskottavuuden, mikäli naisten pappeutta halutaan vastustaa vain raamatullisilla faktoilla (eikä henkilökohtaisilla mieltymyksillä)!

    Asiallisin terveisin,

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Ave Maria kirjoitti:

Mistähän sitä aloittaisi..?

Olen nuori ihminen ja haaveilin urasta pappina ensisijaisesti uskoni takia, mutta myös sen takia, että pappina voisin toimia ihmisten auttajana ja kuuntelijana.

Nyt en kuitenkaan ole enää niin varma haluanko todella toimia yhteisössä, jossa saattaisin joutua kokemaan syrjintää erityisesti sukupuoleni takia.

Harmittaa niin kovasti. En tiedä mitä tehdä, ehkä en ole tarpeeksi vahva, ehkä uskoni ei ole tarpeeksi vahva?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu