Jos Jumala olisi olemassa(kuvitellaan vaikka niin), niin miten ihmeessä joku kristikunta katolilaisuuksineen, protestanttisuuksineen jne ja jne. olisi just oikea uskonto ja muut vääriä? Sitä on tavallisen duunarin vaikea käsittää vaikka kuinka yrittää, minä en sitä käsitä. On paljon ihmisiä jotka menevät onnellisena omassa uskossaan(uskonto) hautaan ja se uskonto voi olla mikä vain(tällä palstalla liikkuu paljon ns. "uskoon Kristukseen" julistavia erakkoja- oma lukunsa hekin). Kuka heidät tuomitsee, muut kuin omasta vakaumuksestaan vakuuttuneet ihmiset?
Joten miksi te uskovaiset kinaatte siitä kenellä on totuus?
Terv:*Höpisijä*(kännissä, mutta vain tänäänkin)
Joten miksi te uskovaiset kinaatte siitä kenellä on totuus?
Terv:*Höpisijä*(kännissä, mutta vain tänäänkin)
Vastaukset 9
Vanhimmat
Kristityt uskovat oman Pyhän kirjansa mukaiseen sanomaan ja siinä oleviin moraalioppeihin.
Muilla uskonnoilla on omat Pyhät kirjansa.
Jos tarkastelemme lähemmin noita kirjojen oppeja on siellä lopultakin se saminen lanka perustana, eli usko ja tee hyvää, rakasta, armahda.
Olen itsekin ajatellut tuota miten jokin uskonto kuten kristinusko voisi olla ainoa oikea. Siksipä en sanokaan, että se olisi ainoa oikea. Uskon, että me jotka perustamme uskomme raamattuun nimitämme noita "hyvyyden henkilöitä/asioita" omilla nimillämme.
Joillakin on joku muu kirja uskonsa perustana.
Kukaan ei tahallaan usko mihinkään mitä ei pidä totuutena.
Siksi mielestäni oliskin hienoa, että esimerkiksi me kristityt voisimme kunnioittaa muidenkin uskontokuntien edustajia.
Vaikka meidän Pyhä kirjamme sanoo, että tämä on se ainoa oikea usko, on heillä omat Pyhät kirjansa joissa kerrotaan tuo asia aivan samalla tavalla.
Siksipä uskallankin heittää tähän oman mielipiteeni siitä, että ei se mihin uskoo vaan miten uskoo ja toteuttaa uskoaan, vie lopulta Jumalan luo ja tuo pelastuksen.
Meillä jokaisella on omanlaisemme Jumala ja oma Jumalamme on meille se ainoa oikea ja tärkeä, siksi ei saisi mennä "mollaamaan" kenenkään aatetta /Jumalaa/uskoa.
Vasta kun pystymme seisomaan oman aatteemme takana ilman, että sitä on pakko syöttää muille ainoana oikeanan vaihtoehtona olemme päässeet perille.
Jokaisella on oikeus elää, niin kristityllä, muslimilla, hindulla, buddhalaisella, taolaisella, mormonilla, ateistilla ym.
Kunnioitetaan siis itse ihmistä. Ihmisen rakastaminen kuuluu kristillisiin perusoppeihin, se mitä aatetta hän edustaa meidän ei ole pakko "hyväksyä", mutta hienotunteista olisi olla "mollaamatta kenenkään aatetta, sillä kukin on aatteensa takana ja pitää sitä oikeana.
Kenellä on totuus? Hänellä.
Kuka Hän on? Sen päättää kukin itse.
Minua on useissa yhteyksissä kutsuttu "uskovaiseksi", vaikka itse en ole samaa mieltä. Vastaan hyvään kysymykseesi Sathya Sai Baban sanoin, koska ne vastaavat täydellisesti omaa käsitystäni.
Huomaa että Sai Baba puhuu Jumalan omalla suulla.
”Ei ole olemassa muuta Jumalaa kuin minä. Kuitenkin on monia uskontoja, jotka palvovat Jumalan eri ilmentymiä. Ne edustavat vain eri teitä, siinä kaikki. Sillä jokainen uskonto johtaa vain YHTEEN Jumalaan, koska mitään muuta ei ole.
Uskontojen välinen kilpailu ja taistelu johtuvat yksinomaan sokeudesta ja itsekkyydestä, joista väistämättömästi seuraa valtataisteluita.
Uskonto on sairas, jos siihen liittyy vallantavoittelua tai peräti julkisuudessa esitettyjä valtavaatimuksia. Jos uskonnon ja valtavaatimusten katsotaan kuuluvan yhteen, yhtä hyvin voitaisiin puhua tulen ja veden harmoniasta.
Olen luonut erilaiset uskonnot, jotta jokainen sielu voisi hankkia tarvitsemansa kokemukset. Se on uskontojen tehtävä.
Monet uskonnot ajavat nykyään mieluummin omia etujaan kuin pohtivat keinoja ihmisten johdattamiseksi Jumalan luokse. Se on virhe, jolla on kauaskantoiset seuraukset. Siitä on tultava loppu ja onkin tuleva.
Uskontoja ei voi asettaa paremmuusjärjestykseen. Niiden kaikkien täytyy kuitenkin puhdistua, jotta ne voivat uudelleen toteuttaa tehtäväänsä täynnä rakkautta.
Tämä on tapahtuva pian, ja Jumalan valo on heijastuva monissa uskonnoissa ja parantava maailman haavat.”
Siinähän se ero juuri on, että uskonnoissa tavoitellaan Jumalaa, etsitään häntä. Kristinuskossa Jumala etsii meitä, alentuu tasollemme, näyttäytyy meille Kristuksessa, kärsii ja kuolee (skandaali), nousee kuolleista, jotta me saisimme elää. Hän toimii meidän puolestamme ja pelastukseksemme. Omat toimemme ja eettisyytemme eivät ole pelastuksen asiassa oleellisia.
"Siinähän se ero juuri on, että uskonnoissa tavoitellaan Jumalaa, etsitään häntä. Kristinuskossa.." jne.
Kristinuskossa on siis piirre, jota ei esiinny muissa uskonnoissa. Entä sitten? Miten johdat siitä sen että kristinusko on oikea?
Eikö missään muussa uskonnossa ole kyseiselle uskonnolle ainutlaatuista ominaisuutta? Eikö omaa logiikkaasi noudattaen sellaisen perusteella mikä hyvänsä ainutlaatuisen piirteen omaava uskonto ole oikea?
"miksi te uskovaiset kinaatte siitä kenellä on totuus?"
Tätä kysyit
Myös ateisti edustaa omaa uskoaan. Ateistilla on oma uskomus, eri kuin kristinusko. Mutta kuinka helposti juuri heiltä saa kuulla hyvinkin pahoja ja loukkaavia sanoja ja kirjoituksia toisin uskovia kohtaan. Miksi juuri ateisti on valmis hyvin suoraan tekstiin väittäessään kristillisyyttä vääräksi ja jopa paheelliseksi.
Ja ovat osoittelemassa muita uskontoja sotaisiksi.
no tuohon tiedät vastauksen itsekkin, sillä jo
natsi-saksassa tiedettiin, se jolla on julkisuus
valta, eli hallitsee tiedotusta ja julkisia ja yleisiä tiedotus-välineitä, Hänellä/Heillä on
"totuus", tosin vain oma/(soma) sellainen ja
erittäin yksipuolinen ja kapea-alainen, mutta
kuitenkin jonkin-asteinen "totuus", ja sitten on
olemassa kriittisesti ajattelevia ihmisiä jotka
uhraavat aikaansa ja voimiansa tuon "totuuden"
kukistamiseksi ja nostamalla esiin toisen totuuden
,entistä ehomman, mutta me vanhan-aikaiset ihmiset
tiedämme omista kokemuksista ja toisten koke-
muksista että vanha totuus on sittenkin parenpi
kuin pussillinen uusia jotka usein ovat vain
jauhoisia peruna-muusia.
totuuden puolesta kannattaa aina pitää ääntä.
Mutta - eikö se ole hyvä että on valinnanvaraa!
Luulen että kaikissa uskonnoissa on hyvää että myöskin vähemmän hyvää jopa pahaakin (ateismi on myöskin uskonto omalla tavallaan). Uskonnon hyvyys riippuu varmaan eniten vastaanottajasta miten sanoman tulkitsee.
olis tällä kertaa aurinko?
Muinaisina aikoina aurinko oli jumaluuden symbooli. Varhaiset kristitytkin pitivät aurinkoa jumalana. Koko teologisesta väittelystä ja monesta riidasta oltaisi vältytty mikäli auringolla olisi sama asema kuin aikaisemminkin. Todistettavasti se kuitenkin antaa elämän maapallolle. Ihminen on mestari moninmutkaistamaan asioitaan eikä aina edes eduksi itselleen.
Koska en ole uskovainen, niin toivon että asiasi ovat jo paremmalla tolalla?
( Suosittelen lukemaan jotain yksinkertaisia Buddhan ohjeita niin huomaat ettei länsimaisten uskontojen tapa korostaa minäkeskeistä onnea ja "pelastusta", on monia muitakin tapoja olla ja ajatella.)
Itse olen harjoittanut yhtä itämaista taistelulajia ja siinä tulee mukana henkinen puoli, sisäinen kuri ja järjestys jne. Ne kun oppinut on jo oppinut paljon.
Oikeastaan ero länsimaiseen tapaan(uskonto) ajatella ero on siinä että kristityt ottavat tavallaan surkean uhrin roolin johon siten odottavat pelastusta.
Itämaisessa ajattelussa luonnetta kehitetään niin että mikä tahansa asia on hallittavissa tai voitettavissa ilman suurta ponnistelua. Tullaan oman mielensä mestariksi, ainakin vähän. Kuitenkin siitä on apua kaikilla elämän aluiella, jos on?
Jos oletetaan, että Jumala olisi olemassa ja olisi luonut tämän kaiken, myös ihmiset, niin eikö silloin olisi oletettavaa, että Jumala myös ilmaisisi itsensä jollain tavalla.
Jumala on luonut ihmiseen tietoisuuden siitä, että on olemassa Jumala siksi, että ihmiset voisivat tuon tietoisuuden johdosta alkaa etsiä Häntä. Tästä syystä ihminen on uskonnollinen olento, joka haluaisi saada yhteyden Jumalaan ja tästä samasta syystä ihmiset ovat alkaneet myös kehitellä uskontoja, joiden kautta toivovat saavuttavansa yhteyden Jumalaan.
Maailmassa on paljon ihmisten mielikuvituksesta nousevia uskontoja, mutta niistä ei ole apua Jumalan löytämisessä, koska ihminen ei voi itse rakentaa tikapuita Jumalan luokse, vaan Hänen löytämiseen tarvitaan se, että Jumala itse ilmaisee itsensä.
Näinhän Jumala on toiminutkin, eli ilmaissut itsensä ihmisille tavalla, jonka ihmiset voivat ymmärtää. Meidän täytyy muistaa, että Jumala itsessään on erilainen kuin ihminen ja ihmisen rajalliselle käsityskyvylle käsittämätön. Jumala kuitenkin tuli itse luomaansa maailmaan ihmisen kaltaisena ilmaistakseen itsensä ihmisille niin, että me voimme ymmärtää Häntä. Jeesus tuli maailmaan ilmaisemaan sitä, millainen Jumala on ja ennenkaikkea antamaan meille mahdollisuuden päästä Jumalan yhteyteen.
Siis erona Jeesukseen uskomisen ja uskontojen välillä on se, että uskonnot ovat ihmisten kehittelemiä, kun taas Jeesus on Jumalan antama Tie Hänen yhteyteensä.
Nyt meillä on monia kristillisiä uskontoja, jotka uskovat kyllä Jeesukseen, mutta painottavat eri seikkoja Jeesuksen opetuksissa. Mielestäni se on rikkautta, mutta se ei ole kuitenkaan tärkeää. Tärkeää on Jeesuksen henkilökohtainen tunteminen ja Jumalan antama usko, ettei meidänkin uskomme olisi vain jotain ihmislähtöistä hapuilua Jumalan puoleen. Jeesus on todellinen Tie ja se johtaa elävän Jumalan yhteyteen.