Maakylmästä on ollut täällä yllättävän vähän juttua. Yksi tuttavani rakensi talon ja tuli kalliit ja hienot iv koneet ja jäähdytyspatterit kanaviin. Iv laite toimittaja vaan unohti kertoa että jäähdytys ei toimi kun maalämpöpumppu ei ole käynnissä. Maaliuoshan ei kierrä silloin kun pumppu ei käy. Jäähdytyshän ei ohjaa määlämpöpumppua? Eli kuumana kesäpäivänä kun haluaa jäädytää taloa on ilmeisesti pakkokytkettävä maalämpöpummu käyntiin??? Jos näin on järjestelmähän on täysin susi. Tunteeko täällä kukaan näitä juttuja?
Vastaa
Maakylmästä
Kysyjä?
24
12776
Vastaukset
- Mä.
Onko jokin kaksi erillistä laitteistoa käsittävä kokonaisuus susi, jos siitä puuttuu yksi käynnistysominaisuus? Tuttusi on ilmeisen kädetön tai umpinuuka, kun ei pidä pumppua kesähelteillä koko ajan päällä. Toisaalta näppärä sähköasentaja tekisi varmaan parissa tunnissa kytkennän, joka käynnistäisi pumpun myös silloin, kun on jäähdytystarvetta. Onko IV-laitteen valmistajaan otettu lainkaan yhteyttä?
- Setä
Kai tuohon riittää, että maapiirin kiertopumppu on käynnissä? Sen taas saa käyntiin pakko-ohjaamalla lämpöpumpun ohjauskeskuksesta tai sitten jäähdytyksen termostaatin ohjaamalla rinnakkaiskontaktorilla.
Toinen vaihtoehto saattaisi olla asentaa maapiiriin lämpöpumpun rinnalle oma kiertopumppunsa jäähdykselle. - Jussi
Tuntematta asiaa sen paremmin, en usko, että maalämpöpumpusta voisi muutenkaan millään saada tehtyä niin tehokasta jääkaappia, että sillä kykenisi talon helteillä jäähdyttämään. Tuttavaasi on viilattu linssiin jäähdytyksen osalta ja todennäköisesti sille on myös myyty kalliilla ilmaista lämpöä.
Kaikesta huolimatta olen itsekin kallistumassa maalämpöön, ilman maakylmiä. Talosta on tulossa sen verran iso (n.280m2), että sähköllä lämmitys hirvittää. Saas nähdä miten käy lämmityskustannuksien kanssa, olenko myös kusestettu.
Maakylmästä mm. LämpöÄssän edustaja sanoi, että se on kusetusta.- Setä
Lämpöpumpulla sinänsä ei ole mitään tekemistä jäähdytyksen kanssa. Ainoastaan lämpöpumpun maapiirin kylmää nestettä käytetään jäähdytettäessä hyväksi. Tätä kylmätehoa maapiirissä riittää, sillä jäähdytettäessä käytettävissä oleva lämpötilaero on paljon lämmitystä suurempi eli ainakin 15 astetta.
Ongelmaksi muodostuu vain muodostuu lämmön tai oikeastaan kylmän jakelu, sillä useimmiten ilmastoinnin normaalivirtaamat on pienehköjä kovin suuren kylmätehon jakeluun. Puhallinpattereita käyttäen jäähdyttäminen onnistuu varmasti, mutta vaatii sitten omat systeeminsä, joilla on hintansa.
Lattialämmityksen avulla jäähdyttäminen taas olisi oma taiteenlajinsa, koska kosteuden kondensoitumista pitäisi välttää. Tämä pienentää suuren ilmankosteuden aikana käytettävissä olevan lämpötilaeron hyvinkin pieneksi, jolloin taas jäähdytysteho on pieni. Lisäksi kastepisteen avulla tehtävä säätö vaatisi omat anturinsa ja säätimensä, eivätkä kylmät lattiapinnatkaan tuntuisi mukavilta ainakaan paljain jaloin liikuttaessa.
- ihanaa maaviileää
Meillä yrityksen toimisto ja muut tilat lämpiävät maalämmöllä talvlla ja kesäisin viilenevät ns. maaviileällä.
Hallimme vieressä on 175 m syvä porakaivo, jota siis viilennämme talvisin imemällä sieltä lämpöä maalämpöpumpulla ja vastaavasti lämmitämme kesäisin siten, että maaliuos, joka putkistossa kiertää kesäisin (n. 5 - 7 ast), kiertää oman pienen pumpun voimin tuloilmakanavaan asennetun viilennyspatterin kautta jäähdyttäen tulevan ilman lämpötilaa 30 asteen helteellä noin 10-11 astetta. Poistuessaan neste on patterin jälkeen lämminnyt noin 6- 7 astetta eli lämpö viedään porakaivoon nesteen mukana joten samalla kaivo lämpenee hieman kesän aikana ja lämpöpumpun hyötysuhde pysyy erinomaisena talven koittaessa.
Kyse ei sii ole varsinaisesta koneellisesta kylmäilmastoinnista jossa kylmää tehtäisiin lämpö ja tai kylmäpumpulla käyttäen paljon energiaa - vaan kylmä otetaan suoraan pohjaveden viileydestä. Tehoa tässä kuluu ainoastaan vajaat 100W eli sen verran kuin pieni kiertovesipumppu vie.
Mitä tällä saavutettiin:
noin 500 euron palikoilla yläkerran toimiston lämpötila laski 31 asteesta 23 asteeseen ja työskentely muuttui miellyttäväksi vaikka ulkona oli noin 30 ast helle. Tila olisi jäähtynyt ehkä enemmänkin mutta tuloilma on jouduttu ottamaan seinältä johon iltapäivän aurinko paistaa.
Tämä on halvin tapa viilentää ja meillä ei vielä ole muuta ohjausta kuin töpseliliitäntäinen pumppu, joka käytännössä oli päällä koko kesäkuun lopun jälkeisen ajan aina lämmityskauden alkuun asti.
Kondessivettä tulee muuten jopa 30 litraa vuorokaudessa kuumina kesäpäivinä joten patterin viemäröinti kannattaa järjestää heti kuntoon.
Tämä ratkaisu toimii hyvin porakaivosta jossa kylmää riittää tai riittävän syvässä järvessä, jossa pohjaveden lämpötila pysyy kesäisin lähellä 4 astetta. Jos maalämpö on otettu maasta vaakaputkella, en ratkaisua suosittele, koska maaperä lämpenee liiaksi kesällä ja sitä kautta liuos muuttuu liian lämpimäksi jäähdytystä ajatellen. Tilannetta ei juuri paranna maalämpöpumppukaan koska lämmitystervetta ei ole.
Meillä voisi käydä tutustumassa em esitetyihin ratkaisuihin mutta koska tällä foorumilla ei saa mainostaa -en kerro missä mutta suosittelen viileästi kaikille kalliihkon porakaivon tehneille rakentajille.
PS. fiksuihin iv koneisiin saa valmiita maaviileäpaketteja, joissa myös toimminnan automatisointi on valmiina.- _oi
voidaan tulla aivan vääriin johtopäätöksiin asuntojen jäähdytystä mietittäessä.
Asuntojen ulkoilmavirrat ovat n 0,3 l/s/m2 toimistojen ilmavirrat 2 l/s/m2 eli aivan toista luokkaa.
Siirrettävä teho on riipuvainen vain huonelämpötila ja tuloilma välisestä lämpötilaerosta kerrottuna ilmavirralla eli koska lämpötilaero on sama, vain käytettävästä tuloilmavirrasta.
Lukuina: ilma 23/ 14 C
asunto 150 m2 ilmavirta 50 l/s teho 540W
tsto 150 m2 ilmavirta 300 l/s teho 3240W
Tämä siis ilman että olisi vielä suunniteltu jäähdytystä. Tällöinhän ilmavirta määräytyy jäähdytystarvemitoituksen, ei raitisilmaminimin mukaan.
- maakylmästä
Ensin perusasia, unohda kylmä, käytä sanaa viilennys. Yleensä maalämpöpumpuissa on vapaasti
läpipäästävä liuospiirinpumppu. Lämpöpumpun
oma liuospiirinpumppu käynnistyy ainoastaan silloin kun talossa on lämmitys tai lämpimänkäyttöveden tarvetta. Kesällä sen tarve on hyvin vähäinen. Tästä johtuen ilmanvaihtolaitteelle tarvitaan oma kiertopumppu kierrättämään liuosta ja ohjaus tälle pumpulle.
Ota yhteys lämmöntalteenottolaitteen valmistajaan ja kysy ohjeet Heidän tuotteelle.
Viilennyksessä erityisen tärkeää on huomioida kanavistojen eristys, jolla estetään kondenssivesien (homeriski) tiivistyminen. Tehoon vaikuttaa viilennyspatterin ja kanavistotn koko. Porakaivoratkaisussa se toimii paremmin, kuin pintamaassa. Johtuen kesällä pintamaan lämpenemisestä, jolloin lämpötilaero on pienempi johon lämpöä voidaan sitoa. Älä päätä yksin,oma Lvi-suunnittelija pystyy laskemaan sen viilennys-tehon suuruusluokan.
Älä tyri pienellä hyvää lisäarvoa, käytä asiantuntijaa.
Toisaalta vertaa hintaeroa varsinaisesti tähän käyttöön suunniteltujen ja maalämpö viilennys laitteiden välillä.- Kysyjä
Asiat on juuri niin kuin sanoit. Jäähdyksellä on oma kiertovesipumppu. Pieni samanlainen kuin normaali patteriverkoston kiertovesipumppu. Automatikkaakin on. Kaikki on asennettu ja kytketty iv laitetoimittajan ohjeiden mukaisesti. Pieni kiertovesipumppu ei todellakaan jaksa kierättää liuosta kahdessa porakaivossa sehän on tarkoitettu vain jäähdyspattereiden lisäpumpuksi. Jäähdytys on siis toteutettu tuloilmakanavien välissä olevilla jäähdytyspattereilla.
Käytännössä siis pitää pyörittää maalämpöpumpun liuospumppua koko hellekauden. Susi juttu koko maakylmä!!!!! Laite toimittajat markkinoivat että talon jäähdytyksen saa lähes samaan hintaan. - Setä
Kysyjä kirjoitti:
Asiat on juuri niin kuin sanoit. Jäähdyksellä on oma kiertovesipumppu. Pieni samanlainen kuin normaali patteriverkoston kiertovesipumppu. Automatikkaakin on. Kaikki on asennettu ja kytketty iv laitetoimittajan ohjeiden mukaisesti. Pieni kiertovesipumppu ei todellakaan jaksa kierättää liuosta kahdessa porakaivossa sehän on tarkoitettu vain jäähdyspattereiden lisäpumpuksi. Jäähdytys on siis toteutettu tuloilmakanavien välissä olevilla jäähdytyspattereilla.
Käytännössä siis pitää pyörittää maalämpöpumpun liuospumppua koko hellekauden. Susi juttu koko maakylmä!!!!! Laite toimittajat markkinoivat että talon jäähdytyksen saa lähes samaan hintaan.Jos näin on, kannattaa ensin kysyä asentajalta, onko asennus tehty LVI-suunnitelmien mukaan. Jos näin on, sitten suunnittelijalta, kuinka hän on ajatellut systeemin toimivan. Sen jälkeen voidaankin ryhtyä keskustelemaan asentajan tai suunnittelijan vastuukysymyksistä ja siitä, kuka muutokset maksaa.
Toisaalta ei viilennyksen käyttö nyt tule huimaavan kalliiksi, vaikka maapiirin kiertopumppuakin käytettäisiin, sillä muistini mukaan tuon pumpun teho on pari- kolmesataa wattia. Sillä sähkönkulutuksella ei huonekohtaista jäähdytinlaitetta juurikaan pyöritettäisi. - uas
hintoja:
Erillinen jäähdytysyksikkö, joka jäähdyttää tuloilman, maksoi 2700€.
Samalta valmistajalta maaviilennyspaketti maksoi
1200€. Sisältää erillisen viilennyspatterin(IV-koneen yhteydessä), kiertovesipumpun tarvittavan automatiikan.
Käsittääkseni maaviilennyksellä huonelämpötilaa voi tosiaan saada tippumaan kesällä muutamia asteita, joka on jo sinänsä ok. Mietin mahdollisuutta laittaa viilennys/jäähdytys vain makuuhuoneisiin. Viilennyksessä se ei käsittääkseni kannata ja erillisen jäähdytyskoneen kanssa näin voi ehkä säästää vain käyttökustannuksissa.
Suosittelivat valitsemaan tehokkaamman IV-koneen maaviilennyksen/jäähdytyksen yhteyteen.
Eräs lämpöpumppumyyjä väitti aluksi, ettei maalämpöpumpun lisäksi tarvi kuin kiertovesipumpun viilennyksen toteuttamiseen. Kaikkea ei kannata uskoa.
Toinen lämpöpumppumyyjä sanoi, että joitain malleja voi käyttää aktiiviseen jäähdytykseen. Tämä lisäisi kuulemma järjestelmän hintaa 2-3 tuhatta(myyjän arvio, sis. IV-romppeet).
- Tietäjätekijä
Onhan se jotenkin ihailtavan uhrautuvaa, kun ollaan huolestuneita tuttavien projekteista ja onnistumisista! Varsinkin kun on ostettu ja asennettu kalliit ja hienot vehkeet, oikeinko koneisto/laitteisto?
Puuttumatta siihen asiaan, kenen olisi pitänyt mitäkin kertoa; kysyn miten ja mistä ihan ITSE ajattelisit voitavan repiä kylmää/viileää sisälle?
Vai onko systeemi rakennettu ja väärinsuunniteltu siten, että "maalämpöpumppu" ensin pakkolämmittää ja toisaalta sitten heti pakkojäähdyttää ... en usko!
Jätä ihmeessä vastaamatta, jos aavistelet keksineesi jotain mullistavaa termodynamiikassa. Keksintösi on silloin miljardien arvoinen ja heti patentoitava maailmanlaajuisesti.- Tuota tuota
Tietäjätekijä olisi voinut ensin tehdä eli lukea kaikki pääotsikon alla olevat kirjoitukset, jolloin hän olisi saanut selville, mistä kylmä otetaan. Sitten hän olisikin jo ollut tietäjä.
Mutta kun on tyylinä ottaa ensin vahvasti kantaa ja sitten kysyä, mikä olikaan asia. Käyhän se tietysti noinkin, mutta ei se uskottavuutta lisää. - Tietäjätekijä
Tuota tuota kirjoitti:
Tietäjätekijä olisi voinut ensin tehdä eli lukea kaikki pääotsikon alla olevat kirjoitukset, jolloin hän olisi saanut selville, mistä kylmä otetaan. Sitten hän olisikin jo ollut tietäjä.
Mutta kun on tyylinä ottaa ensin vahvasti kantaa ja sitten kysyä, mikä olikaan asia. Käyhän se tietysti noinkin, mutta ei se uskottavuutta lisää.Tarkoitus on vastata tietysti ykköskysymykseen!
Ja selittelyt sikseen, huonosti asetettu kysymys.
Kysymyksestä tuli jostain syystä mieleeni se juttu, jossa mies meni lääkäriin ja kertoi kaverinsa saaneen sukupuolitaudin. "No, ottakaas housut pois, niin katsotaan sitä kaveria", tuumi lääkäri!
Muuten olen sitä mieltä, että turhan hieno tekniikka on hukkaanheitettyä rahaa.
Oman taloni lämm./jäähd. -laitteen kyljessä lukee Panasonic. Onhan se varsinkin kesäkuumalla mukava viilentäjä, mutta epäilen sen kestävyyttä. Tuskin se hintaansa ehtii säästää, siis talviaikaan!
Vihjeeksi vaan näille laitteistojen yli-rakentajille, pistäkää nekin rahat arkkitehdin palkkioon, niin perilliset teitä hyväällä myöhemmin muistelevat! - Putkimies
Tietäjätekijä kirjoitti:
Tarkoitus on vastata tietysti ykköskysymykseen!
Ja selittelyt sikseen, huonosti asetettu kysymys.
Kysymyksestä tuli jostain syystä mieleeni se juttu, jossa mies meni lääkäriin ja kertoi kaverinsa saaneen sukupuolitaudin. "No, ottakaas housut pois, niin katsotaan sitä kaveria", tuumi lääkäri!
Muuten olen sitä mieltä, että turhan hieno tekniikka on hukkaanheitettyä rahaa.
Oman taloni lämm./jäähd. -laitteen kyljessä lukee Panasonic. Onhan se varsinkin kesäkuumalla mukava viilentäjä, mutta epäilen sen kestävyyttä. Tuskin se hintaansa ehtii säästää, siis talviaikaan!
Vihjeeksi vaan näille laitteistojen yli-rakentajille, pistäkää nekin rahat arkkitehdin palkkioon, niin perilliset teitä hyväällä myöhemmin muistelevat!...kommentti tuo viimeinen. Moni pakettitalo on niin joulukuusen näköistä että. Kartanoon ei ole varaa mutta kaikki kartanon erikoisuudet on pitänyt saada mahdutettua omaan pytinkiinsä. Lopputulos on harvoin onnistunut.
- Kimble71
Eikös niitä ilman tuloputkessa olevia jäähdytyselementtejä voisi käyttää pakkasella tuloilman esilämmitykseen???
Tuolla patentillahan luulisi lämmittävän melkoisesti esim -25 asteista ulkoilmaa??
(menisikö MLP pumppuvalmistajilta bisnekset jos moinen patentti tulisi yleiseen käyttöön??)- maasta energiaa
Erittäin hyvin näin voi tehdä ja tehdäänkin tosin harvemmin toistaiseksi.
Vaatii vain mieluusti oman erillisen kennon ennen iv konetta jotta kesäaikanan kun lto toimii ikäänkuin viileyden sisälläpitäjänä on jäähdytyspatteri hyvä olla lto:n jälkeen.
Nollaasteinen liuos antaa kyllä hyvän lisälämmön - 25 ast ilmalle jos etupatteri asennettaisiin. Lisälämpö on jopa niin hyvä että jälkilämmitystarve voidaan hoitaa vasta huoneen lämmittimellä. Tarvitaan tosin hyvähyötysuhteinen iv-kone.
Kaikkea voi tehdä ja kaikki maksaa - siinä ehkä suurin este sille, miksei tätä enemmänkin käytetä.
Tämäkin ratkaisu tullee kuitenkin yleistymään porakaivo mlp ratkaisujen myötä, jolloin maaliuos on tarjolla ikäänkuin ilmaiseksi.
Mikään ei myöskään estä etulämmityspatterin asentamista vanhaankin iv laitteistoon ja jos iv koneessa on ohitus lto:lle - samaa patenttia voi käyttää myös viilennykseen.
Maalämpöratkaisuja moisen yleistyminen lähinnä lisäisi, koska näinkin porakaivolle saadaan lisäkäyttöä.
Kaikki on loppupelissä kiinni vain siitä mitä halutaan ja paljonko se saa maksaa tekovaiheessa. Ja itseasiassa poliitikoilla on lopullinen päätösvalta näinkin järkevissä ratkaisuissa, joissa luonnonvaroja säästettäisiin ja samalla mukavuus lisääntyisi taloissa. Jonkinlainen verohelpotus luontoa säästävistä ratkaisuista olisi paikallaan mutta sitä tuskin tulee niin kauan kun poliitikot saavat asioista päättää. - _oi
maasta energiaa kirjoitti:
Erittäin hyvin näin voi tehdä ja tehdäänkin tosin harvemmin toistaiseksi.
Vaatii vain mieluusti oman erillisen kennon ennen iv konetta jotta kesäaikanan kun lto toimii ikäänkuin viileyden sisälläpitäjänä on jäähdytyspatteri hyvä olla lto:n jälkeen.
Nollaasteinen liuos antaa kyllä hyvän lisälämmön - 25 ast ilmalle jos etupatteri asennettaisiin. Lisälämpö on jopa niin hyvä että jälkilämmitystarve voidaan hoitaa vasta huoneen lämmittimellä. Tarvitaan tosin hyvähyötysuhteinen iv-kone.
Kaikkea voi tehdä ja kaikki maksaa - siinä ehkä suurin este sille, miksei tätä enemmänkin käytetä.
Tämäkin ratkaisu tullee kuitenkin yleistymään porakaivo mlp ratkaisujen myötä, jolloin maaliuos on tarjolla ikäänkuin ilmaiseksi.
Mikään ei myöskään estä etulämmityspatterin asentamista vanhaankin iv laitteistoon ja jos iv koneessa on ohitus lto:lle - samaa patenttia voi käyttää myös viilennykseen.
Maalämpöratkaisuja moisen yleistyminen lähinnä lisäisi, koska näinkin porakaivolle saadaan lisäkäyttöä.
Kaikki on loppupelissä kiinni vain siitä mitä halutaan ja paljonko se saa maksaa tekovaiheessa. Ja itseasiassa poliitikoilla on lopullinen päätösvalta näinkin järkevissä ratkaisuissa, joissa luonnonvaroja säästettäisiin ja samalla mukavuus lisääntyisi taloissa. Jonkinlainen verohelpotus luontoa säästävistä ratkaisuista olisi paikallaan mutta sitä tuskin tulee niin kauan kun poliitikot saavat asioista päättää.harvemmin tehdään tästä eteenkin päin.
Syynä on tietysti se, että ulkolämpötiloilla -5 ja siitä ylöspäin lämpöä ei saada hyödyksi lainkaan, kun sen sijaan ilma-ilma lämmöntalteenottolaitteilla saadaan koko pysyvyysalueeella.
Jäähdytykseen kennon lisääminen sen sijaan onnistuu, tehot tosin ovat pienet. Jos tuloilma on n 50 l/s antaa 27C/RH50%->14C tehoa n 1,2 kW, joka kesähelteellä on tietysti melko mitätön. - _oi
_oi kirjoitti:
harvemmin tehdään tästä eteenkin päin.
Syynä on tietysti se, että ulkolämpötiloilla -5 ja siitä ylöspäin lämpöä ei saada hyödyksi lainkaan, kun sen sijaan ilma-ilma lämmöntalteenottolaitteilla saadaan koko pysyvyysalueeella.
Jäähdytykseen kennon lisääminen sen sijaan onnistuu, tehot tosin ovat pienet. Jos tuloilma on n 50 l/s antaa 27C/RH50%->14C tehoa n 1,2 kW, joka kesähelteellä on tietysti melko mitätön.siis tuo 1,2 kW oli se tuloilmaa jäähdyttävä teho. Huoneilmaa, esim 23 C, jäähdyttävä teho on vain n 0,5 kW.
- kokemusta
_oi kirjoitti:
siis tuo 1,2 kW oli se tuloilmaa jäähdyttävä teho. Huoneilmaa, esim 23 C, jäähdyttävä teho on vain n 0,5 kW.
Näin juuri, tässä vielä täsmennystä. Tuolla ylempänä kun kerroin että toimiston ja varastojen yht (600 kuutiota)jäähdytys toimii hyvin maaviileällä. Alkutilanne oli se että ilman maaviileää tilan lämmöt olivat niin että alakerta oli n 25-26 ast ja yk n.30-31 ast ja maaviileällä lämpö putosi noin 22-23 asteeseen aamuksi josta se iltaa kohti nousi 1-2 astetta.
Suurin osa n120 l/s (tavallinen iv-kone 70 W vakiota isommilla puhaltimilla) tuloilmasta ohjattiin yläkertaan poistamalla pääte-elin yläkerran putkesta työpisteen kohdalta, jolloin myös kovimmillakin helteillä viilennetty ilma ja ilman liike tekivät olosuhteet jopa mukaviksi. Eli ulkoilman läkähdyttävästä kosteasta helteestä oli mukavaa tulla töihin toimistoon jonka lämpötila oli 23-24 ast ja ilma kuivaa (vettä poistui jopa 30 litraa päivässä),joten hikoillakkaan ei tarvinnut. Myöskään vilustuminen ei häirinnyt koska ilmaa ei kylmennetä näin "liikaa".
Kun ulkoilman lämpö laski normaalimpiin hellelukemiin saattoi venttiilinkin pyöräyttää takaisin kattoon ja lämpö pysytteli 20-23 asteessa. Kiertopumppu pyöri syksyyn asti, jolloin lämpötila alkoi jäädä alle 20 asteen ulkona. Viilennysteho säätyi ikäänkuin itsestään ulkolämmön mukaan vaikka pumpppu oli päällä koko ajan vieden tehoa 0,1 kW:n verran ja jäähdytystehon ollessa l200 -1500 W maksimissaan.
Se mitä yritin tuoda esille on se että pienelläkin investoinnilla ja käyttökuluilla voi saada ominaisuuksia joista ei luovu rahallakaan ne kerran saatuaan.
Mitä sanot jos väitän että huippupakkasella jäteilma on alimmillaan n.20 ast pakkasen (mittarivirhe -1ast?)puolella tässä samaisessa koneessa - näin nimittäin käy yli 30 ast pakkasilla. Eli kone ottaa jopa yli 2 kertaa enemmän lämpöä talteen kuin esim poistoilmalämpöpumppu tuossa tilanteessa. Kone ei ole myöskään vielä koskaa jäätynyt. Kosteutta ei siis juurikaan synny tiloissamme. No menee vähän alkuperäisen kysymyksen ohi... - _oi
kokemusta kirjoitti:
Näin juuri, tässä vielä täsmennystä. Tuolla ylempänä kun kerroin että toimiston ja varastojen yht (600 kuutiota)jäähdytys toimii hyvin maaviileällä. Alkutilanne oli se että ilman maaviileää tilan lämmöt olivat niin että alakerta oli n 25-26 ast ja yk n.30-31 ast ja maaviileällä lämpö putosi noin 22-23 asteeseen aamuksi josta se iltaa kohti nousi 1-2 astetta.
Suurin osa n120 l/s (tavallinen iv-kone 70 W vakiota isommilla puhaltimilla) tuloilmasta ohjattiin yläkertaan poistamalla pääte-elin yläkerran putkesta työpisteen kohdalta, jolloin myös kovimmillakin helteillä viilennetty ilma ja ilman liike tekivät olosuhteet jopa mukaviksi. Eli ulkoilman läkähdyttävästä kosteasta helteestä oli mukavaa tulla töihin toimistoon jonka lämpötila oli 23-24 ast ja ilma kuivaa (vettä poistui jopa 30 litraa päivässä),joten hikoillakkaan ei tarvinnut. Myöskään vilustuminen ei häirinnyt koska ilmaa ei kylmennetä näin "liikaa".
Kun ulkoilman lämpö laski normaalimpiin hellelukemiin saattoi venttiilinkin pyöräyttää takaisin kattoon ja lämpö pysytteli 20-23 asteessa. Kiertopumppu pyöri syksyyn asti, jolloin lämpötila alkoi jäädä alle 20 asteen ulkona. Viilennysteho säätyi ikäänkuin itsestään ulkolämmön mukaan vaikka pumpppu oli päällä koko ajan vieden tehoa 0,1 kW:n verran ja jäähdytystehon ollessa l200 -1500 W maksimissaan.
Se mitä yritin tuoda esille on se että pienelläkin investoinnilla ja käyttökuluilla voi saada ominaisuuksia joista ei luovu rahallakaan ne kerran saatuaan.
Mitä sanot jos väitän että huippupakkasella jäteilma on alimmillaan n.20 ast pakkasen (mittarivirhe -1ast?)puolella tässä samaisessa koneessa - näin nimittäin käy yli 30 ast pakkasilla. Eli kone ottaa jopa yli 2 kertaa enemmän lämpöä talteen kuin esim poistoilmalämpöpumppu tuossa tilanteessa. Kone ei ole myöskään vielä koskaa jäätynyt. Kosteutta ei siis juurikaan synny tiloissamme. No menee vähän alkuperäisen kysymyksen ohi...että poistoilmapuolella lto:n hyötysuhde nousee 80 - 90%:in johtuen siitä, että toimistotiloissa osa poistosta johdetaan sosiaalitilojen kautta, jolloin tuloilma lto:ssa on poistoilmavirtaa oleellisesti suurempi. Näin, kun kyseessä on (ruti)kuiva toimistoilma, jolloin kondenssia ei synny.
Se, ettei lto:nne ole jäätynyt kertaakaan, ei ole mikään erityinen lto-laitteen ylevä ominaisuus. Päin vastoin, jos lto ei jäädy tai huurru, yleensä on kyse huonosta hyötysuhteesta, teidän tapauksessanne kuivasta poistoilmasta. - Kimble71
_oi kirjoitti:
siis tuo 1,2 kW oli se tuloilmaa jäähdyttävä teho. Huoneilmaa, esim 23 C, jäähdyttävä teho on vain n 0,5 kW.
jos olohuoneen kattoon laittaa jäähdytyspatterin jossa samaista maakylmänestettä kierrättäis?
(työpaikalla näkyy olevan tuommoisia viisimetrisiä paketteja joiden läpi myös puhalletaan tuloilma... kondessivesi hävitetään haihduttamalla ... tuommoisen läpi vois kierrättää huoneilmaa ... niin ei olisi riippuvainen IVK:sta ... kondenssiveden poistokanava/putki pitäis varmaan varmuuden vuoksi olla kuitenkin ... vuonna 98 nämä vehkeet satoi vettä) - _oi
Kimble71 kirjoitti:
jos olohuoneen kattoon laittaa jäähdytyspatterin jossa samaista maakylmänestettä kierrättäis?
(työpaikalla näkyy olevan tuommoisia viisimetrisiä paketteja joiden läpi myös puhalletaan tuloilma... kondessivesi hävitetään haihduttamalla ... tuommoisen läpi vois kierrättää huoneilmaa ... niin ei olisi riippuvainen IVK:sta ... kondenssiveden poistokanava/putki pitäis varmaan varmuuden vuoksi olla kuitenkin ... vuonna 98 nämä vehkeet satoi vettä)kuitenkin kysyä vaimon mielipide jäähdytyspalkeista katossa, mutta laitteitahan tuota varten löytyy, mm täältä:
http://www.haltongroup.com/catalog/pdf/fi/cooled_beams/cpt_fi.pdf - Kimble71
_oi kirjoitti:
kuitenkin kysyä vaimon mielipide jäähdytyspalkeista katossa, mutta laitteitahan tuota varten löytyy, mm täältä:
http://www.haltongroup.com/catalog/pdf/fi/cooled_beams/cpt_fi.pdfPitää verhoilu järkätä kuntoon ja metsästää ratkaisu mahdollisen kondenssiveden varalle.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
R.I.P Marko lämsä
Luin just netistä suru uutisen että tangokuningas Marko Lämsä On menehtynyt viikonloppuna Tampereella. Niin nuorikin vi624362Vappu terveiset kaivatullesi
otetaan vappu terveisiä vastaan tähän ketjuun kaivatullesi !!! 🍾🥂🎉🌻🔥🧡🧡1551823Tangokuningas Marko Lämsä, 47, on kuollut
Taas yksi melko nuori artisti lopetti lauleskelut lopullisesti. https://www.is.fi/viihde/art-2000011200979.html141543Puskaradio huutaa
Nuori tyttö oli laittanut päivityksen että pitämällä joku itsensäpaljastaja. Kuka tämä on? Varoittakaa lapsia !381317Miksi aina vain seksiä?
Kertokaas nyt mulle, että onko tämä joku normojen ihan oma juttu, että seksiä pitää pohtia joka välissä, siitä pitää jau1681083- 58929
- 79925
Martinalta vakava ulostulo
Seiska: Martinalta vakava ulostulo. Olipa raflaava otsikko mustalla pohjalla.169847Hei rakas A,
olinko silloin julma sinua kohtaan? Jos, niin anna anteeksi, yritin vain toimia oikein. Olen pahoillani, edelleenkin, en54821- 39791