Siltä näyttää, että joulua ei tule, jos ei äiti leivo, kokkaa, siivoa, tiskaa ja pese pyykkiä. Vaikka on aikuiset lapset ja mies, joka hänkin on kuin aikuinen lapsi !
Ne tietää, että voisivat auttaa. Silti ne odottaa valmista kaikessa. Väsyneenä jatkan joulun jälkeen töissä, ei tuonut joulu lepoa ei rauhaa.
Ensi jouluna lähden pois joulua pakoon, tehkööt sitten oman joulunsa. Jos en lähde jo ennen sitä..
Ne tietää, että voisivat auttaa. Silti ne odottaa valmista kaikessa. Väsyneenä jatkan joulun jälkeen töissä, ei tuonut joulu lepoa ei rauhaa.
Ensi jouluna lähden pois joulua pakoon, tehkööt sitten oman joulunsa. Jos en lähde jo ennen sitä..
Vastaukset 8
Vanhimmat
Ei äidit aina tee joulua. Meilläkin minä olen siivonnut, leiponut opiskellut jo neljä vuotta olen nyt 17-vuotta ja äitini sairastui syöpään kun olin 12-vuotias ja kuoli kun olin neljätoista ja viimeisenä jouluna jouduin tekemään kaiken jopa hoitamaan äitiäni ja sisaruksiani jotka olivat silloin aivan pieniä enkä valittanut. Isä oli töissä eikä kotona oikeastaan lainkaan joten minulla oli vastuu pesin pyykit ja tein kaiken mahdollisen ja nyt opiskelen lähihoitajaksi ja olen ylpeä että sain auttaa äitiä silloin kun siihen oli mahdollisuus ja mitään palkkaa en saanut. Pahinta oli ettei oma äiti tuntenut enää minua ja aina iltaisin itkin itseni uneen, mutta en valittanut. Enkä aijo valittaa! Ihmettelen kun kaikki aina valittaa että on raskasta mutta he eivät ajattele asiaa niinkuin pitäisi. Ei joulun ole tarkoitus olla mikään rääkkäys juhla! Sukulaiseni ja tutut eivät valita ainakaan minun kuullen koska tietävät mitä joulu merkitsee. Ei kannata aina raataa eikä ruokien tarvitse olla mitään erikoisia kyllä niitä arvostetaan.
Kiitos kirjoituksestasi, ehkä avaa monen silmiä. Itsekin olen välillä "hikeentynyt" äiti, mutta kuitenkin tiedän, että lapseni ovat minulle rakkaita ja uskon minunkin olevan heille, vaikka laiskuus joskus onkin niin m a k e a a.
Läheiset ihmiset eivät ole itsestäänselvyys. Pidetään toinen toisistamme hyvää huolta niin kauan kuin meillä toisemme on! Jospa itsekukin haluaisi tuottaa toinen toisellensa iloa, silloin sitä saisi jokainen osakseen.
Kaikkea hyvää Sinulle elämässäsi eteenpäin, iloa alkaneelle vuodelle, jaxele!
Olen samaa mieltä kanssasi. Turha valitus ja kitinä pois. Muistan oman äitinikin ihmisenä, joka ei koskaan valittanut. Olimme kymmenhenkinen perhe, vesi piti kantaa kaivosta sisälle. Ei ollut pyykkikoneita, ja äiti pesi pyykin käsin enkä kertaakaan kuullut, että hän olisi valittanut elämän raskautta ja työnteon paljoutta. Hän jopa pilkkoi puut, kun isä sairasti. Meillä oli silti aina lämmin joulu, kuusi kauniiksi koristeltuna olohuoneessa ja punainen liina keittiön pöydällä. Ilta huipentui, kun pukki toi paketissa äidin kutomat lämpöiset villasukat. Missä välissä hän oli nekin ehtinyt tehdä? Joulupöydässä oli kinkku ja äidin tekemiä laatikoita. Nekin on tänä päivänä mahdollisuus ostaa vaikka kaupasta. Äitimme sanoikin joskus jälkeenpäin, että hänen joulumielensä tuli siitä, että sai tehdä jonkun iloiseksi. Missä on nykyihmisen joulumieli??? Ei joulu tule puunaamalla ja kiillottamalla paikkoja hermot kireällä, joulu tulee sydämeen muita iloisiksi tekemällä.
Kenenkään ei ole periaatteessa pakko tehdä yhtään mitään. Turha tehdä itsestään marttyyriä, itse itselleen yleensä tuollaiset odotukset asettaa, kuten keskustelun aloittaja. Jouluksi voi kaupasta ostaa kaikenlaista, itse tehtyä saa kaiken maailman myyjäisistä, eikä siivotakaan tarvitse kuin normaalisiivot. Ei se joulu siitä jää tulematta.
Itse teen aina tosi paljon jouluksi, laatikot ja rosollit ja leivon todella paljon. Teen suunnitelman hyvissä ajoin, paljon voi tehdä jo monta viikkoa ennen pakastimeen. Teen selväksi mitä haluan välttämättä saada tehdyksi ja loput teen fiilispohjalta. Yleensä tulee kaappeja ja kylppäriä ja saunaa kuurailtua perusteellisemmin, vaikka sanon itselleni ettei niitä mikään pakko ole tehdä. Kukaan ei pakota minua mihinkään, ja jos pakottaisi, niin poistaisin sellaisen ihmisen elämästäni. Jouluna on vaan ihana sitten levätä ja syödä ja katella telkkaria ja viettää aikaa lähimpien kanssa, kun on ensin kauan "raatanut". Mutta kukin taaplaa tyylillään. Pahaa mieltä ei vain jostain joulusta kannata itselleen ottaa.
joulu on vain kerran vuodessa, mistä muusta lapset oppisivat muualta joulun perinteet viettää joulua ellei kotoa, äidiltään yms ja kyllä vaan koko perhe sen tekee yhdessä sen joulun loppujen loppujen lopuksi .. yhdessä olemisella ja joulun jakamisella
nämä lapset ovat jonakin päivänä itse aikuisia ja tekevät lapsilleen joulun omien vanhempien esimerkillä ;)
jatkakaa vaan vaikka kuinka väsyttäisi ja te olette jonakin isovanhempina onnellisina jakamassa sitten lapsienne joulua ..
väsynyt mutta toiveikas äiti
Sinulle, nuori ystäväin, nostan hattua ja korkealle!
Joku saa sinusta joskus tosi upean puolison ja äidin.
Muistathan kuitenkin elää elämääsi myös itsellesi, etten koko ajan vaan muiden kautta.
Äidillinen suukko, hali ja rutistus!
Se on vähän niinkuin ammatinvalintakysymys se miehen valinta. Naiset kun tykkää rentuista niin ei pidä sitten valittaa kun se komea renttu raapii karvaisia muniansa sohvalla. Ja sinä tyttö passaat. Mutta itsehän olet valintasi tehnyt.
Tosi on.