Mikä on paras paikka maailmassa - tai jossain - mitä ateisti voi kuvitella?
Millainen on ateistin taivas?
Teresia
251044
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 25
Vanhimmat
Minun "taivaani" on maailma, jossa ei ole sotia esimerkiksi uskonnon vuoksi, ei nälänhätää eikä muutakaan vääryyttä tai kurjuutta. Tämä "taivaani" on utopia, mutta elän elämääni siten ,että olisimme lähempänä tämän utopiani toteutumista.
En kuitenkaan tunnusta mitään uskontoa, koska olen jumalaton henkilö. Ajattelen hyvin rationaalisesti ja olen kaikessa realisti. Jotkut saattavat kutsua minua pessimistiksikin :)
Teen kuitenkin paljon hyvää mielestäni. En kuulu kirkkoon, joten en maksa kirkollisveroa. Lahjoitan kuitenkin esimerkiksi hyväntekeväisyyteen huomattavasti enemmän kuin mitä maksaisin kirkollisveroa tuloihini nähden. Teen lisäksi vapaaehtoistyötä ei-kristillisissä järjestöissä.
Tämmöinen on minun ei-uskova arkeni ja oikeastaan tämä taitaa olla taivaanikin :)
Tähän maanpäälliseen "Helvettiin" verrattuna sinun taivaasi vaikuttaa aika hyvältä paikalta asua. Haittana siellä ovat vain kristityt, vai kuinka? Toivottavasti he eivät häiritse rauhaasi liikaa.
mainio tapaus. Myös kaikkien uskonnollisten pitäisi tehdä hyvää.
Hyvää jatkoa sinulle.
Mistä päättelet näin ? En sanonut että vihaisin ketään tiettyä ryhmää erityisesti. En suinkaan. Pidän kristityistä siinä missä ei kristityistäkin. Miksiköhän tästä asiasta täytyy tapella ?
Taivasten valtakunnan rajankäynti ei varmaan kuljekaan siinä, mihin me ihmispoloiset niitä rajoja rakentelisimme. Ei kuppikuntien rajoja, vaan ihmismielen, armahtavaisuuden, viisauden, neuvokkuuden, hyvyyden, rehellisyyden, kärsivällisyyden ym. ominaisuuksien mittapuiden mukainen rajankäynti. Ja sen suorittaa Jumala itse.
Tässä ja nyt, kotona, kuppi kahvia tai konjakkia ja hyvä kirja. Eipä me sen kummempia olla haikailtu.
en tiedä olevani ateisti, mutta
Kysymyksessäsi on kaksi kompaa.
1. paras paikka MAAILMASSA --> tässä ymmärtämässäni maailmassa(joka ei siis voi sisältää kuoleman jälkeistä elämää ja paratiisia) paras paikka on töiden jälkeen kun on syönyt, niin sohvalla makaaminen rakas kulta sylissä.
2. voi KUVITELLA --> ihminen voi kuvitella mielikuvituksensa avulla vaikka mitä jopa täydellisen utopistisen maapallon jossa ei olisi kärsimystä vaan pelkkää iloa ja kaikki ihmiset saisivat kaikki hyödykkeet joita haluavat ja rakastaisivat ja olisivat onnellisia. Eli ihminen voi kuvitella kristinuskon paratiisin maanpäälle.
Et kerro mitä "taivaalla" itse tarkoitat tai mitä luulet ateistien pitävän taivaana?
Suomenkielessä taivaalla ymmärretään myös tuo joka yläpuolellamme on nähtävissä jossa pilvet liikkuu, Aurinko "paistaa", Kuu "kumottaa" ja tähdet "tuikkii" sellainen varmaan "taivas" on monellekkin?
Sitten kysyt mikä on paras paikka maailmassa, tai jossain, mitä ateisti voi kuvitella?
No ei kai mikään estä Ateisteja kuvittelemasta mitä tahansa jonka mielikuvitus itse kullekkin sallii, mutta yleensä he ovat luultavasti aika realisteja kuitenkin, niin eiköhän se paras paikka löydy täältä maapallolta joka on kuitenkin tämänhetken tietojen valossa ihmiselle paras paikka elää?
On sitten makuasia missä täällä ja minkälaisissa olosuhteissa ja miten.
Ajatuksissaan voi matkailla menneisyydessä ja tulevaisuudessa ja nykyajassakin. Joskus on varmaan ollut hetkiä, jolloin on ollut aivan pakahduttavan onnellinen olo. Liittyneekö rakkauteen? Kun toinen on jossain poissa, on tullut ikävä häntä jo lyhyenkin eron aikana. Entä jos toinen onkin ilmoittanut löytäneensä toisen? Miten sellaista tuskaa kukaan kestää?
Samanlaista on uskovankin ikävä. Yksinäistä ilman luotettavaa matkakumppania. Sellaisen kaverin kanssa pääsee nimittäin perille asti, hän ei jätä keskelle autiomaata nääntymään, koska hän tuntee tien ja hallitsee homman. Jeesus Kristus.
nyt sitten liittyi avaukseesi?
siten, että taivaaseen liittyy aina luottamuksellinen suhde kanssakulkijoihin. Teemme palveluksen myös itsellemme, kun pidämme kanssaihmiset kunnossa. Emme selviä perille, jos surmaamme lähimmäisemme matkalla, koska taivaaseen pääsy vaatii todellista yhteistyötä, ja se onnistuu vain sovinnossa ja rakkaudessa. Sovinto ja rakkaus onnistuvat vain, jos kaikki noudattavat yhteisesti hyväksyttyjä ohjeita. Muiden kustannuksella kukkoileminen kostautuu aina ja taivaaseen meno vaikeutuu, ellei sitten kokonaan esty.
eikös nyt ollut kyse "ateistin taivaasta" ainakin avauksessai?
Tuo taasen kuulostaa enempi sinun taivaastasi ja sinun mielikuvitukseltasi?
Mutta ketä nyt sinun mielikuvitus kiinostaisi?
Olet niin mielikuvutukseton ihminen, että kun kuuletkin sanan "mielikuvitus", niin huudat pelkästä raivosta: "Pyhä evoluutio sentään!"
tuo on taasen vain sinun mielikuvitusta ja sitähän tunnetusti riittää.
Miksi ajattelet, että taivas (tai paratiisi) on jokin paikka?
Näkisin mieluummin, että taivas yhtähyvin kuin helvettikin ovat mielentiloja.
Jos omaa taivastani kuvaan yhdellä sanalla, niin se epäilemättä on mielenrauha.
Luultavasti paras mahdollinen taivas löytyy juuri mielenrauhasta. Jos kaikki ihmiset olisivat rauhallisia ja tyytyväisiä, ei olisi sotia ihmisten välillä, ei kateutta, katkeruutta, vihaa... Jos jotain pahempaa tapahtuisi, kaikki auttaisivat toisiaan turhia kyselemättä. Kannatan tällaista taivasta! (Minun äitini oli tällainen tyytyväinen ihminen, kiireetön, rauhallinen, hymyili herkästi, vitsailikin, hoiti hommat ajallaan silti, varsinainen kanssaeläjä!)
Suuri osa tuosta kostosta, katkeruudesta vihasta ilmenee uskonsodissa. Miksi Jumala ei valitse taas vaikka Teroa Nummipusulasta tai Saidia Riadista rakentamaan 'jumalattoman' suurta paattia ja aiheuta vedenpaisumusta siirtääkseen ihmiskunnaan taas oikeille raiteilleen?
todistettua ketkä ovat todella uskovaisia kun kuulemma jokainen todella uskova kävelee veden päällä ainakin Raamatun mukaan ja sehän ei valehtele koskaan, eihän?
Tero ja Said rakentavat ison paatin, johon pääsevät vain ne, joilla on oikea tunnussana. Muut saavat rakentaa omat paattinsa.
tietysti mukavaa,että uskosi on noin vahava?
Miten olisi, pitäisikö suomessa opettajien olla kolutukseltaan vähän realistisimpia ihmisiä?
Minusta sinun maailmankaikkeuden käsitys, tietomäärä todellisuudesta ja taikauskoisuus ei oikein sovi opettaja tasoiselle ihmiselle?
En osaisi elää tätä (maallista) elämääni tavallaan odottaen pääsyä taivaaseen/ paratiisiin tms. kuoleman jälkeiseen hyvään paikkaan. En osaa todellakaan "haikailla" minnekään taivaan kaltaiseen paikkaan. Olen kai niin arkipäiväinen, että oma kotikin tuntuu usein Edenin veroiselta.
Eikä minun tee pahaa ajatella, että kaikki loppuu totaalisesti kuolemaan. Tai siis tavallaan ei lopu, eihän se aine mihinkään häviä - eli palaan osaksi luontoa.
Sielu on käsitteenä niin monimutkainen juttu, mutta arvelen sen katoavan ruumiin myötä. Ajatus siitä, että eläisin ikuisesti sen sijaan laittaa hieman puistatuksia selkärankaan; Miten ihmeessä minun sieluni ikuisuudessa sitten aikansa viettäisi? Olisi ehkä melkoisen tylsää...
Ja jos taivas olisi olemassa ja sinne vieläpä pääsisin, niin siellä olisi sitten kaikki vain pelkkää hyvää: ei kipua, murhetta, surua. Pitemmän päälle alkaisi varmasti kyllästyttää ja kaikki muuttuisi epämielekkääksi, kun kontrasti puuttuisi. "Jos syö pelkkää makeaa, alkaa sekin maistua jossain vaiheessa pahalle."
Olen kuullut/lukenut, että moni hyvin, hyvin vanha ihminen - vaikka olisi fyysisesti ja psyykkisesti ikäänsä nähden hyvässä kunnossa - haluaisi jo päästä täältä pois; Vanhus on jo nähnyt kaiken, elänyt elämänsä kaaren loppuun. Hän on jo niin väsynyt matkasta, ettei sitä elämänhalua ole enää polttoaineena jäljellä. Ihminen, ihmisen mieli on rakennettu elämään tämä maanpäälinen elämä - ei ikuisuutta.
Vanhat ihmiset todellakin haluavat pois täältä elettyään kyllin kauan. Elämä alkaa tulla heille vieraaksi senkin takia, etteivät he opi enää uusia asioita kuten aikaisemmin, ja elämän piiri käy hyvin ahtaaksi. Heillä ei ole oikein mitään "tekemistä" täällä enää. Tuonpuoleinen koostuu monista heille tutuista asioista, joiden parissa he ovat viihtyneet.
Itse tykkäisin viettää aikaani netissä myös tuonpuoleisessa elämässä, jos Jumala suo.
Jos muistan oikein, Vanha Testamentti ei tainnut kuolemanjälkeistä elämää juuri noteerata. Lienee kristinuskon keksintöä.
No, sitä tunnutaan pitävän kirkon piirissä totena. Mistä lie peräisi nimitys tuonpuoleinen, jolla kuolemanjälkeistä elämää tarkoitetaan.
Oma teoriani, että se voisi tarkoittaa alitajuntaa, ihmiseltä salattua tiedostamatonta.
ihmisten uskottiin menevän Manalaan (tai vastaavaan), johon lautturi kuljetti heidät virran yli (Styks-virta, Tuonelan joki). Sieltä ei voinut palata enää elävien maailmaan.
Kun nyt Jeesus kuitenkin palasi takaisin, kuolema kärsi tappion. Jeesus oli kyllä poikkeus, se myönnettäköön. Meille on luvattu: "Teidätkin, jotka ennen olitte vieraantuneet ja mieleltänne hänen vihamiehiänsä pahoissa teoissanne, hän nyt on sovittanut poikansa lihan ruumiissa kuoleman kautta, asettaakseen teidät pyhinä ja nuhteettomina ja moitteettomina eteensä, jos te vain pysytte uskossa, siihen perustuneina ja siinä lujina, horjahtamatta pois sen evankeliumin toivosta, jonka olette kuulleet." (kolossalaiskirje 1:21)
>> Tuonpuoleinen koostuu monista heille tutuista asioista, joiden parissa he ovat viihtyneet.